Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Mitä jos et saisikaan odotettua määrää eläkettä?

Olen esittänyt tämän kysymyksen yllättävän monta kertaa viimeisten vuosien aikana näin alle kolmekymppiseksi. Kertaakaan en ole saanut tähän vastausta, joka olisi ollut lähelläkään oikeaa lukua, en edes itseltäni.

Osaatko sinä lukija arvioida kuinka paljon tulet saamaan eläkettä tulevaisuudessa? Jos et osaa arvioida tätä yhtään, niin et ole yksin. Vain harva suomalainen osaa vastata tähän kysymykseen. Ehkä tämän kirjoituksen jälkeen ymmärrät miksi tämän luvun tietäminen on tärkeää. 

Suomalainen eläkejärjestelmä ja sen kestävyys ovat olleet kuumia puheenaiheita viimeisten kahden vuoden aikana. Vaikka Suomen eläkejärjestelmä on menestynyt kansainvälisessä vertailussa äärimmäisen hyvin (5. paras maailmassa), niin siinä on silti paljon parannettavaa. Arvioinnissa on huomioitu tämän hetkisen eläkkeen riittävyys, kestävyys ja hallinnon luotettavuutta.

Vuonna 2017 eläkkeitä maksettiin Suomessa yhteensä 27.0 miljardia, josta 21.3 miljardia rahoitettiin työeläkemaksuilla ja 4.3 miljardia euroa otettiin eläkevaroista. Suomella oli vielä vuoden 2018 alussa rahastoituna 202.3 miljardia euroa eläkevaroja, joista karkeasti 44 prosenttia on osakemarkkinoilla, 38 prosenttia korkosijoituksissa ja loput 18 prosenttia on jaettu kiinteistösijoitusten sekä muiden sijoituslajien kesken. 

Eläkevarojen määrä saattaa kuulostaa suurelta, mutta osaatko arvata kuinka suuret eläkevastuut ovat? Eläkevastuulla tarkoitetaan sitä rahamäärää, joka riittää kustantamaan jo tehdystä työstä karttuneet eläkkeet. Huomioithan, että tämä rahasumma ei vielä sisällä tulevaisuudessa tehtävää työtä, joka myös kartuttaa eläkevastuuta. Eläkevastuut olivat tuoreimman tiedon mukaan 644 miljardia vuonna 2016. Vastuut ylittävät siis varat yli kolminkertaisesti.

Työeläkemaksuilla ei ole pystytty kattamaan eläkkeitä enää hetkeen, jonka vuoksi on jouduttu kajoamaan eläkevaroihin. Työeläkelaitoksen mukaan vuonna 2017 eläkkeitä saavia henkilöitä oli 1 920 332 kpl ja näiden osuus on kasvamaan päin väestömme ikärakenteen vuoksi. Palkkatuloistaan veroja maksavien ihmisten väistämättömän vähenemisen vuoksi työeläkemaksujen määrä tulee entisestään laskemaan. Samaan aikaan kuitenkin eläkemenot tulevat kasvamaan merkittävästi ihmisten elinajanodotteen kasvun ja väestön ikärakenteen vuoksi. Vuonna 2017 eläkettä maksettiin keskimäärin 14 060 € ja uusia eläkeläisiä tuli samana vuonna noin 21 000 kpl lisää. Tähän lukuun lasketaan myös varhaiseläkkeelle siirtyneet henkilöt. Keskimääräisellä eläkkeellä laskettuna eläkekustannukset kasvoivat 0.3 miljardilla vuoden 2017 aikana. 

Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrän kasvu, palkkatuloistaan veroja maksavien määrän väheneminen, elinajanodotteen kasvu, syntyvyyden lasku, korkeakoulutettujen maastamuutto, taantuma, eläkevarojen lasku, eläkevarojen käyttö muihin kuin alkuperäiseen tarkoitukseen luovat hyvin vaikeasti arvioitavan ja ennustettavan kokonaisuuden. Edellä mainittujen asioiden kerrannaisvaikutukset voivat olla valtavia, joita en halua lähteä edes arvioimaan. Eläkkeelle siirtyvien henkilöiden määrän ja elinajanodotteen kasvu jo pelkästään yhdessä luovat eräänlaisen ”korkoa korolle ilmiön” eläkevastuiden määrään.

Sanomattakin selvää on kuitenkin se asia, että nykyinen eläkejärjestelmä ei ole vakaalla pohjalla, eikä samalla tavalla voida jatkaa ikuisesti. Työkaluja eläkejärjestelmän vakauttamiseksi on monia, joista mainittakoon eläkeiän nosto, työeläkemaksujen korotus ja eläkkeiden leikkaukset. Esimerkiksi työeläkemaksujen korottaminen 2 prosenttiyksikköllä toisi noin miljardin lisää, mutta se laskisi merkittävästi ihmisten ostovoimaa. Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidän sitä, että nämä kaikki tullaan tekemään porrastetusti samaan aikaan. 

Suosittelen selvittämään oman tulevan työeläkkeen määrän Eläketurvakeskuksen Työeläke.fi sivustolla ja peilaamaan sitä nykyisiin elämisen kustannuksiin. Itsekin tarkistin tulevan eläkkeeni nykyisillä tuloilla ja saisin näillä näkymin 67 v ja 6 kk ikäisenä 2 097 €/kk olettaen palkkatulojen pysyvän aina vakiona, joka itsessään on jo aika mahdoton tehtävä. Tämä summa edustaa noin 60 prosenttia osuutta nykyisistä bruttotuloistani. Mitä jos eläkettä leikattaisiinkin 40 prosenttia bruttotuloista? Omalla kohdallani se tarkoittaisi sitä, että saisin lopulta eläkettä vain 1 400 €/kk, jolla pystyisin juuri ja juuri kattamaan menoni tällä hetkellä.

Leikkauksen suuruudesta voi kiistellä, mutta ennustan että se on aivan varmasti edessä. Mitä siis pitäisi tehdä?

Säästäminen eläkevuosia ja tulevaisuutta varten kannattaa mielestäni aloittaa viimeistään tänään. Parempi ajankohta olisi ollut eilen, mutta toiseksi paras ajankohta on nyt. Valtion mahdollisuudet tarjota riittävää eläkettä nykynuorille tai tulevalle sukupolvelle on hiuskarvan varassa. Mitä aikaisemmin aloitat säästämisen ja sijoittamisen eläkevuosiasi varten, sitä pienemmällä vaivalla se hoituu. Kaikkihan me rakastamme sitä, että saamme pienemmällä vaivalla saman hyödyn aikaiseksi. 

Suomalaisten mediaanieläke oli vuonna 2017 1 434 €, joka tekee 15 vuoden eläkkeellä olon aikana noin 258 000 €. Jos olet kirjoittajan ikäinen ”nuori” (29 v), niin 258 000 € säästäminen eläkeikään mennessä vaatii 125 € kuukausittaista säästämistä ja sijoittamista indeksirahastoon (7 % tuotto-odotus) aina eläkeikään asti. Jos kuitenkin jäät vatuloimaan asiaa kymmeneksi vuodeksi ja aloitatkin eläkkeelle varautumisen vasta 40 vuotiaana, niin kuukausittainen säästösumma kasvaa jo noin 265 €.

Aloita varautuminen siis jo tänään!

Kirjoituksen lähteenä on toiminut Eläketurvakeskus, jos lähdettä ei ole erikseen mainittu.

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Edessä on hankalat hallitusneuvottelut – vihervasemmiston kompromissivalmius joutuu testiin

Kimmo Kallonen

Toimituspäällikkö, Viisas Raha-lehti

15.4.2019