Lukion puolessavälissä huomasin muutoksen koulukavereissani: yhä useampi kiinnostui rahankäytöstään ja etenkin mahdollisuuksista kerryttää oman varallisuuden määrää. Tähän helpon ja nopean ratkaisun toi valtion ikioma monopoli, Veikkaus.
Välitunnit kuluivat monilla pitkävedon parissa, ja “muutama kymppi silloin tällöin” hävisi pelikoneen uumeniin. Tällä hetkellä olen pankissa kesätöissä, ja huomaan jälleen saman ilmiön: hälyttävän harva asiakas kysyy säästämisen ja sijoittamisen mahdollisuuksista, mutta sen sijaan viereisen kaupan pelikoneilla on jatkuvasti tungosta. Rahat, jotka olisi voinut vaikka säästää ASP-tilille, valuvat päivittäin jonnekin aivan muualle.
Miksi uhkapelaaminen on äärimmäisen paljon suositumpaa kuin sijoittaminen etenkin nuorten keskuudessa? Näen tähän kaksi syytä. Ensimmäinen on uhkapelien tuoma tunne nopeudesta ja helppoudesta.
Muutamalla älypuhelimen napautuksella voit asettaa parinkymmenen euron panoksen suosikkijoukkueellesi, minkä jälkeen tarvitsee vain toivoa parasta.
Jos pelikohteelle on vielä laskettu korkea kerroin, ja peli päättyy toivotulla tavalla, napsahtaa tilille välittömästi tuo alkuperäinen parinkymmenen euron panos moninkertaisena. Helppoa rahaa, eikö vain? Paitsi että ennen tätä äärimmäisen korkeariskisen panoksen asettamista pelaaja on todennäköisesti menettänyt jo muutamia satoja euroja vastaavanlaisilla peleillä.
Toinen syy taas on monen uuden sijoittajan kirous, surullisen kuuluisa “aloittamisen vaikeus”. Moni nuori tietää, että esimerkiksi osakekaupalla tai rahastosäästämisellä on mahdollista tehdä suuriakin tuottoja, mutta kun abiturientilta kysyy, miten hän itse voisi omistaa osakkeita, ei hän hyvin todennäköisesti osaa vastata.
Usein nuoret myös näkevät säästämisen ja sijoittamisen vaikeina asioina, joten ei niistä tule otettua selvääkään.
Näin kierre jatkuu: sijoitettavaa rahaa olisi, mutta käytännön osaaminen puuttuu ja rahat päätyvät jonnekin muualle kuin nuoren omaan salkkuun kerryttämään varallisuutta. Toisaalta harva tulee ajatelleeksi, että markkinoilla on tarjota aivan samanlaista jännitystä kuin uhkapeleilläkin.
Nuorten tulisikin ymmärtää tuottoerot sijoittamisen ja uhkapelaamisen välillä. Sijoittaessasi esimerkiksi matalariskisiin rahastoihin säilytät hyvin suurella todennäköisyydellä alkuperäisen pääomasi, ja lisäksi saat sen päälle mukavaa tuottoa. Pitkällä aikavälillä korkoa korolle-ilmiötä ei myöskään voi unohtaa.
Sen sijaan uhkapelatessa vaihtoehtoja on kaksi, koko panoksen häviäminen tai voitto. Tässä kohtaa on hyvin tärkeää muistaa, että ennen kuin uhkapelaaminen muuttuu voitolliseksi, sinun täytyy pystyä kuittaamaan yhdellä voitolla koko pelattu panos sekä aikaisempia tappioita. Oman panoksen päälle maksettava voitto on puhdasta tuottoa vasta siinä vaiheessa, kun edellisiä tappioita ei ole tai ne on kuitattu voitoilla. Toisin sanoen päästy takaisin nollille.
Koulujen talousopetus onkin puutteellista.
Monelle toisen asteen opiskelijalle kyllä selviää, mitä osakkeet tai vaikkapa rahastot ovat, mutta harva osaa todellisuudessa sijoittaa niihin. Olisikin tärkeää, että nuorille opetettaisiin miksi sijoittamisen ja säästämisen aloittaminen jo nuorena on kannattavaa, ja annettasiin edes jonkinlaiset eväät omien sijoituspäätösten tekemiseen sekä oman rahankäytön suunnittelemiseen. Nyt täytyy vain toivoa, että mahdollisimman moni nuori kiinnostuisi sijoittamisen mahdollisuuksista ja selvittäisi esimerkiksi oman pankkinsa sijoituspalveluiden tarjontaa.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja syksyllä Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
FM, taidehistoria
Kulta-asiantuntija, Voima Gold
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
FM, taidehistoria
- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Omilleen muuttaminen tapahtuu Suomessa tyypillisesti täysi-ikäystymisen kynnyksellä, kun nuori lähtee opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Täysi-ikäisenä nuori aikuinen on oikeudellisesti pätevä tekemään sopimuksia ja nostamaan lainaa, vaikka taloudellisessa osaamisessa saattaa olla merkittäviä puutteita.
Kirjoittaja on Osakesäästäjien toimistopäällikkö ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Suomalaiset ovat säästäväistä kansaa ja pääomat ovat säilöttynä niin omaan asuntoon kuin tilillekin. Kotitalouksilla on Suomessa talletuksia lähes 94 miljardin euron edestä. Pankkitili on kansalaisten turvasatama ja moderni sukanvarsi, mutta ovatko kansalaiset valmiita maksamaan tästä, jos negatiiviset korot siirtyvät myös talletustileihin?
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Arjessa meille tulee jatkuvasti vastaan lukuisia sijoittamiseen liitoksissa olevia asioita. Ehkä satut olemaan töissä alalla, joka on juuri nyt pinnalla ja sitä kautta tietämään jotain mitä muut eivät tiedä. Tässä on etulyöntiasemasi. Sinun mahdollisuutesi tehdä rahaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivijäsen.
Suomi on maailman onnellisin maa, uskokoon ken tahtoo. Kuitenkin mitä olen itse maailmaa nähnyt niin uskon sen.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Viikko on pilalla. Pörssit ympäri maailmaa ovat tulleet reilusti alaspäin maanantaista lähtien, ja salkkuni tuottoprosentti näyttää tulipunaiselta. Tässäkö tämä nyt oli, uusiutuuko finanssikriisi juuri nyt? Juurihan vasta ostin läjäpäin eurooppalaisia osakkeita, ja nyt ne pitäisi myydä tappiolla pois kasvavien tappioiden välttämiseksi.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Itse tällaisena sijoittavana nuorena pidän säästämättömyyttä ja kaiken ansaitun rahan kuluttamista äärimmäisen suuren riskin ottamisena.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Heräät aamulla herätyskelloon... Ei jaksa, ei huvita: ”Onko pakko nousta töihin, jos ei jaksa?”. Tällaisia ajatuksia minullakin oli pitkään ja ei innostanut herätä aamulla aikaisin töihin.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja syksyllä Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Kuten kaikki tiedämme, sijoittamisessa ja säästämisessä tärkeintä on aloittaminen. Silti se on samalla suurin syy siihen, miksi monet eivät sijoita: asioista pitäisi ottaa itse selvää, ja riskit tuntuvat isoilta.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Moni sijoittamisesta kiinnostunut opiskelija varmasti kysyy tätä itseltään perehtyessään säästämisen ja vaurastumisen tapoihin. On joukkovelkakirjoja, osakkeita, rahastoja ja asuntosijoittamista. Miten ihmeestä minun pitäisi tunnistaa itselleni sopivin sijoitusmuoto?
Kirjoittaja on Osakesäästäjien viestintävastaava ja valtiotieteellisessä opiskeleva Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Twitter @tonipaka
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ihmiskunnan tulee olla täysin päästötön vuoteen 2050 mennessä. Jos tähän ei päästä, ilmaston jatkuvasti kiihtyvää lämpenemistä ei voida ihmisvoimin enää pysäyttää. Tuomiopäivän kello on jo käynnissä ja se tikittää yhä nopeammin kohti tilannetta, jossa pelkät korulauseet, toivomukset ja suositukset eivät enää riitä.
Osakesäästäjien toimitusjohtaja
Pitkän vaalikevään ja raskaiden hallitusneuvotteluiden jälkeen saamme onnitella koko Osakesäästäjien yhteisön puolesta uutta hallitusta ja sen tuoreita ministereitä. Erityisesti haluamme muistaa meidän toimintamme kannalta tärkeimpiä ministereitä; valtionvarainministeri Mika Lintilää ja opetusministeri Li Anderssonia.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
Toimituspäällikkö, Viisas Raha-lehti
Antti Rinteen johdolla neuvoteltu hallitusohjelma kasvattaa tulonsiirtoja ja siirtää Suomen kurssia vasemmalle. Jo tässä vaiheessa näyttää kuitenkin selvältä, että kaikkeen hyvään ei ole varaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Sijoitussuunnitelman tekemistä vieroksutaan ja monet lähtevätkin markkinoille ilman sen suurempaa tietämystä omista tavoitteistaan sijoittamisen tai ylipäätänsä elämän suhteen.
Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.
Suomen pörssistä löytyy tällä hetkellä minun mielestäni ainakin 20 osinkoansaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Palataan vuoteen 2016. Olin tuolloin 23-vuotias ja vasta reilut kaksi vuotta sijoittanut nuori. Minulla oli polttava nälkä oppia lisää sijoittamisesta ja olinkin juuri päässyt sijoittelemaan säännöllisesti kuukausittain pieniä summia osakkeisiin. Siinä vaiheessa tulikin mieleen, että yhtiökokouksessa en ole vielä käynyt. Pakkohan se oli kokeilla.
Kirjoittaja on vastuullisen sijoittamisen ammattilainen, jonka työ on saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta.
Vastuullisella sijoittamisella on mahdollista saada yleistä markkinakehitystä parempia tuottoja, varsinkin jos tunnistaa sijoituskohteikseen kunkin toimialan vastuullisimmat yritykset. Kaikki vastuullinen sijoittaminen ei kuitenkaan ole tuottavaa ja vastuullisuutta kannattaakin arvioida taloudellisten tietojen rinnalla.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.
Vastuulliseen sijoittamiseen löytyy monta näkökulmaa. Sijoittajapiireissä vastuullisuuskysymykset herättävät sekä kiinnostusta että kyseenalaistamista. Entistä useampi tiedostaa, että sijoittaminen on paitsi keino vaurastua myös vaikuttaa.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
Springvest Oy
Springvestin sijoittajatutkimuksen mukaan trendi on voimistunut – sijoittajien kiinnostus listaamattomiin kasvuyhtiöihin jatkuu entistäkin vahvempana. Springvest teki tutkimuksen nyt toistamiseen oman asiakaskuntansa ja Suomen Osakesäästäjien jäsenten keskuudessa.
