Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Miksi uhkapelaaminen voittaa sijoittamisen?

Lukion puolessavälissä huomasin muutoksen koulukavereissani: yhä useampi kiinnostui rahankäytöstään ja etenkin mahdollisuuksista kerryttää oman varallisuuden määrää. Tähän helpon ja nopean ratkaisun toi valtion ikioma monopoli, Veikkaus. 
 

Välitunnit kuluivat monilla pitkävedon parissa, ja “muutama kymppi silloin tällöin” hävisi pelikoneen uumeniin. Tällä hetkellä olen pankissa kesätöissä, ja huomaan jälleen saman ilmiön: hälyttävän harva asiakas kysyy säästämisen ja sijoittamisen mahdollisuuksista, mutta sen sijaan viereisen kaupan pelikoneilla on jatkuvasti tungosta. Rahat, jotka olisi voinut vaikka säästää ASP-tilille, valuvat päivittäin jonnekin aivan muualle.

Miksi uhkapelaaminen on äärimmäisen paljon suositumpaa kuin sijoittaminen etenkin nuorten keskuudessa? Näen tähän kaksi syytä. Ensimmäinen on uhkapelien tuoma tunne nopeudesta ja helppoudesta.

Muutamalla älypuhelimen napautuksella voit asettaa parinkymmenen euron panoksen suosikkijoukkueellesi, minkä jälkeen tarvitsee vain toivoa parasta.

Jos pelikohteelle on vielä laskettu korkea kerroin, ja peli päättyy toivotulla tavalla, napsahtaa tilille välittömästi tuo alkuperäinen parinkymmenen euron panos moninkertaisena. Helppoa rahaa, eikö vain? Paitsi että ennen tätä äärimmäisen korkeariskisen panoksen asettamista pelaaja on todennäköisesti menettänyt jo muutamia satoja euroja vastaavanlaisilla peleillä.

Toinen syy taas on monen uuden sijoittajan kirous, surullisen kuuluisa “aloittamisen vaikeus”. Moni nuori tietää, että esimerkiksi osakekaupalla tai rahastosäästämisellä on mahdollista tehdä suuriakin tuottoja, mutta kun abiturientilta kysyy, miten hän itse voisi omistaa osakkeita, ei hän hyvin todennäköisesti osaa vastata.

Usein nuoret myös näkevät säästämisen ja sijoittamisen vaikeina asioina, joten ei niistä tule otettua selvääkään.

Näin kierre jatkuu: sijoitettavaa rahaa olisi, mutta käytännön osaaminen puuttuu ja rahat päätyvät jonnekin muualle kuin nuoren omaan salkkuun kerryttämään varallisuutta. Toisaalta harva tulee ajatelleeksi, että markkinoilla on tarjota aivan samanlaista jännitystä kuin uhkapeleilläkin.

Nuorten tulisikin ymmärtää tuottoerot sijoittamisen ja uhkapelaamisen välillä. Sijoittaessasi esimerkiksi matalariskisiin rahastoihin säilytät hyvin suurella todennäköisyydellä alkuperäisen pääomasi, ja lisäksi saat sen päälle mukavaa tuottoa. Pitkällä aikavälillä korkoa korolle-ilmiötä ei myöskään voi unohtaa.

Sen sijaan uhkapelatessa vaihtoehtoja on kaksi, koko panoksen häviäminen tai voitto. Tässä kohtaa on hyvin tärkeää muistaa, että ennen kuin uhkapelaaminen muuttuu voitolliseksi, sinun täytyy pystyä kuittaamaan yhdellä voitolla koko pelattu panos sekä aikaisempia tappioita. Oman panoksen päälle maksettava voitto on puhdasta tuottoa vasta siinä vaiheessa, kun edellisiä tappioita ei ole tai ne on kuitattu voitoilla. Toisin sanoen päästy takaisin nollille.

Koulujen talousopetus onkin puutteellista.

Monelle toisen asteen opiskelijalle kyllä selviää, mitä  osakkeet tai vaikkapa rahastot ovat, mutta harva osaa todellisuudessa sijoittaa niihin. Olisikin tärkeää, että nuorille opetettaisiin miksi sijoittamisen ja säästämisen aloittaminen jo nuorena on kannattavaa, ja annettasiin edes jonkinlaiset eväät omien sijoituspäätösten tekemiseen sekä oman rahankäytön suunnittelemiseen. Nyt täytyy vain toivoa, että mahdollisimman moni nuori kiinnostuisi sijoittamisen mahdollisuuksista ja selvittäisi esimerkiksi oman pankkinsa sijoituspalveluiden tarjontaa.
 

 

Aaron Romatowski

Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja syksyllä Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

HISTORIAN HAVINAA: Nylands Aktiebank 1887-1918

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

6.10.2019

Onko edessämme inflaatiota vai deflaatiota?

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

29.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Olisiko maailma nykyään parempi, jos Karl Marx olisi vain uskonut isänsä neuvoja?

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

17.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Privatbankenin tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

13.9.2019

Rapujuhlat jokaiselle lompakolle - Lue vinkit onnistuneisiin Kräftiksiin!

Urbaani elämyshai

- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -

6.9.2019

Nuorten talouslukutaito ja sijoittaminen ei ole vain Suomen juttu

Katja Flittner

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.

16.7.2019

Tekninen analyysi osoittaa: kurssilaskulle on vielä tilaa

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

5.6.2019

Osinkoansat mietityttää

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.

24.5.2019

Suomen pörssistä löytyy tällä hetkellä minun mielestäni ainakin 20 osinkoansaa.