Moni sijoittamisesta kiinnostunut opiskelija varmasti kysyy tätä itseltään perehtyessään säästämisen ja vaurastumisen tapoihin. On joukkovelkakirjoja, osakkeita, rahastoja ja asuntosijoittamista. Miten ihmeestä minun pitäisi tunnistaa itselleni sopivin sijoitusmuoto?
Maailma on täynnä sijoituskohteita ja jokaisessa on omat ominaisuutensa, joten oikean sijoitusmuodon valinta on kriittinen varsinkin verotuksen ja tukien näkökulmasta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole toimia sijoitusneuvona vaan helpottaa oman valinnan tekemistä. Tämän kirjoituksen luettuasi osaat valita sinulle sopivimman sijoitusmuodon.
Mitkä sijoitusmuodot voidaan sitten kättelyssä jättää pois opiskelijan paletista? Näihin lukeutuvat mm. kiinteistö-, ja metsärahastot, koska niissä minimimerkintä on tyypillisesti 5 000 eurosta ylöspäin. Kiinteistö- ja metsärahastoilla on varmasti paikkansa sijoitussalkun hajauttamisessa tulevaisuudessa, mutta ne ei ole opiskelijan ykkösjuttu korkean ensisijoituksen vuoksi.
Sijoitusasunnon ostaminen ei myöskään ole sovelias opiskelijalle kahdesta syystä. Sijoitusasunnon ostamiseen vaatii tyypillisesti 10-30 % käteistä asunnon ostohinnasta, joka kasvukeskuksessa tarkoittaa vähintään 10 000 €:a. Tämän lisäksi vuokratuotto lasketaan pääomatuloksi, siitä maksetaan veroa ja se saattaa laskee merkittävästi nostettavien opintotukikuukausien määrää vuodessa.
Korkosijoittaminen ei ole vuosikausiin tuottanut juuri mitään tässä nollakorkoympäristössä. Huonon tuotto-odotuksen vuoksi korkosijoittamisen ei pitäisi olla opiskelijan ensimmäinen valinta, vaikka se onkin huomattavasti riskittömämpää kuin osakesijoittaminen. Korkomarkkinoilta on mahdollista löytää korkeaakin tuottoa esimerkiksi vertaislainojen puolelta. Nämä kantavat mielestäni korkeaa riskiä (kertaakaan ei ole nähty niiden toimivuutta laskusuhdanteessa) ja niistä saatava korko huomioidaan opiskelijan tulonlähteenä.
No mitkä sijoitusmuodot nyt sitten on sopivia opiskelijalle? Mielestäni tähän kategoriaan on oikeastaan vain kaksi vastausta ja niistä toinen on vielä huomattavasti toista parempi. Aloitetaan ensimmäisenä suoralla osakesijoittamisella ja jätetään ylivoimasti paras vaihtoehto viimeiseksi.
Osakkeet ovat historiallisesti parhaiten tuottava sijoitusmuoto ja ne ovatkin tuottaneet 6-7 % vuodessa inflaation jälkeen. Osakesijoittaminen vaatii kuitenkin merkittävää ajallista panostamista sijoituskohteiden valintaan, johon opiskelijabileistä toiseen juoksevalla nuorella ei ole aikaa. Yksittäisen osakesijoituksen tekeminen altistaa sinut myös korkealle riskille, koska hajauttamista ei pysty hoitamaan kuntoon kovinkaan näppärästi ilman käyttämättä melko suuria summia rahaa. Voittoa tekevät yritykset maksavat tyypillisesti osan tuloksestaan osinkoina, jotka kuuluvat pääomatulon piiriin vaikuttaen opiskelijan tukiin.
Opiskelijan oikotie onneen on siis viimeiseksi jäänyt rahastosijoittaminen erityisesti indeksirahastoihin. Indeksirahastot jaetaan kahteen kategoriaan: kasvu- ja tuottorahastoihin, joista tuottorahasto maksaa osinkoa. Näistä kasvurahasto on verotehokkain ja tukiin täysin vaikuttamaton, kunhan rahasto-osuuksia ei myydä opintojen aikana. Rahastojen parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluvat automaattinen hajauttaminen useampaan yritykseen (esim. Helsingin indeksiin sijoittavassa rahastossa on 25 yritystä) sekä alhainen oman pääoman tarve (15 € sijoituksella kuukaudessa pääsee alkuun). Indeksirahastojen ylivoimaisesti parhain ominaisuus on kuitenkin se, että sinun ei tarvitse ymmärtää yritysten toiminnasta mitään, vaan sen hoitaa ammattilainen ja saat silti nauttia pörssin keskimääräisestä tuotosta!
Itselle sopivimman sijoitusmuodon valitseminen saattaa vaikuttaa mahdollisuuksia pursuavassa maailmassa vaikealta, mutta toivottavasti löysit tästä tekstistä itsellesi apua sopivimman vaihtoehdon valintaan. Toivon kaikille sijoitusuransa alussa oleville nuorille onnea elämänne parhaimmasta valinnasta sekä korkeita tuottoja.
Lisää aiheesta: Sijoitussuunnitelman luominen opiskelijana
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja
FM, taidehistoria
Kulta-asiantuntija, Voima Gold
FM, taidehistoria
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.
Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana.
FM, taidehistoria
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Monet ihmiset ovat lähivuosina alkaneet kiinnostua sijoittamisesta vaurastumisen muotona ja työkaluna oman eläkkeen turvaamiseksi.
FM, taidehistoria
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.
Kulta-asiantuntija, Voima Gold
Myynnin ammattilainen/yrittäjä/kokki/sijoittaja/NOS-aktiivi
Twitter: @tapioliberty
Muistan hyvin viime vuoden loppupuolella heränneeni tiedotteisiin: ”Orkla ostaa Kotipizzan”, ”Pöyrystä on tehty hallituksen suosittelema ostotarjous”.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja
Varmaan jokainen on lukenut iltapäivälehdistä, kuinka päivittäisellä kahvin hinnalla on mahdollista tehdä pitkässä aikavälissä merkittäviä säästöä. Tämä kirjoitus tuo esiin myös yhden esimerkin, jossa todella pienellä kulutustottumuksen muutoksella on mahdollista tehdä merkittävä muutos tulevaisuuden taloudelliseen hyvinvointiin.
FM, taidehistoria
Kulta-asiantuntija, Voima Gold
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
FM, taidehistoria
- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Omilleen muuttaminen tapahtuu Suomessa tyypillisesti täysi-ikäystymisen kynnyksellä, kun nuori lähtee opiskelemaan toiseen kaupunkiin. Täysi-ikäisenä nuori aikuinen on oikeudellisesti pätevä tekemään sopimuksia ja nostamaan lainaa, vaikka taloudellisessa osaamisessa saattaa olla merkittäviä puutteita.
Kirjoittaja on Osakesäästäjien toimistopäällikkö ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Suomalaiset ovat säästäväistä kansaa ja pääomat ovat säilöttynä niin omaan asuntoon kuin tilillekin. Kotitalouksilla on Suomessa talletuksia lähes 94 miljardin euron edestä. Pankkitili on kansalaisten turvasatama ja moderni sukanvarsi, mutta ovatko kansalaiset valmiita maksamaan tästä, jos negatiiviset korot siirtyvät myös talletustileihin?
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Arjessa meille tulee jatkuvasti vastaan lukuisia sijoittamiseen liitoksissa olevia asioita. Ehkä satut olemaan töissä alalla, joka on juuri nyt pinnalla ja sitä kautta tietämään jotain mitä muut eivät tiedä. Tässä on etulyöntiasemasi. Sinun mahdollisuutesi tehdä rahaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivijäsen.
Suomi on maailman onnellisin maa, uskokoon ken tahtoo. Kuitenkin mitä olen itse maailmaa nähnyt niin uskon sen.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Viikko on pilalla. Pörssit ympäri maailmaa ovat tulleet reilusti alaspäin maanantaista lähtien, ja salkkuni tuottoprosentti näyttää tulipunaiselta. Tässäkö tämä nyt oli, uusiutuuko finanssikriisi juuri nyt? Juurihan vasta ostin läjäpäin eurooppalaisia osakkeita, ja nyt ne pitäisi myydä tappiolla pois kasvavien tappioiden välttämiseksi.
Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja
FM, taidehistoria
Koronavirus jatkaa huolenaiheena myös markkinoille, ja muutaman viikon pelkojen hälventymisen jälkeen viruksen leviämispelot ovat palanneet. Sijoittajien on hyvä olla valmistautunut markkinoiden heiluntaan, koska virus tulee vaikuttamaan tuloskehitykseen ja kasvuun - vaikkakin vain hetkellisesti.
