Moni sijoittamisesta kiinnostunut opiskelija varmasti kysyy tätä itseltään perehtyessään säästämisen ja vaurastumisen tapoihin. On joukkovelkakirjoja, osakkeita, rahastoja ja asuntosijoittamista. Miten ihmeestä minun pitäisi tunnistaa itselleni sopivin sijoitusmuoto?
Maailma on täynnä sijoituskohteita ja jokaisessa on omat ominaisuutensa, joten oikean sijoitusmuodon valinta on kriittinen varsinkin verotuksen ja tukien näkökulmasta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole toimia sijoitusneuvona vaan helpottaa oman valinnan tekemistä. Tämän kirjoituksen luettuasi osaat valita sinulle sopivimman sijoitusmuodon.
Mitkä sijoitusmuodot voidaan sitten kättelyssä jättää pois opiskelijan paletista? Näihin lukeutuvat mm. kiinteistö-, ja metsärahastot, koska niissä minimimerkintä on tyypillisesti 5 000 eurosta ylöspäin. Kiinteistö- ja metsärahastoilla on varmasti paikkansa sijoitussalkun hajauttamisessa tulevaisuudessa, mutta ne ei ole opiskelijan ykkösjuttu korkean ensisijoituksen vuoksi.
Sijoitusasunnon ostaminen ei myöskään ole sovelias opiskelijalle kahdesta syystä. Sijoitusasunnon ostamiseen vaatii tyypillisesti 10-30 % käteistä asunnon ostohinnasta, joka kasvukeskuksessa tarkoittaa vähintään 10 000 €:a. Tämän lisäksi vuokratuotto lasketaan pääomatuloksi, siitä maksetaan veroa ja se saattaa laskee merkittävästi nostettavien opintotukikuukausien määrää vuodessa.
Korkosijoittaminen ei ole vuosikausiin tuottanut juuri mitään tässä nollakorkoympäristössä. Huonon tuotto-odotuksen vuoksi korkosijoittamisen ei pitäisi olla opiskelijan ensimmäinen valinta, vaikka se onkin huomattavasti riskittömämpää kuin osakesijoittaminen. Korkomarkkinoilta on mahdollista löytää korkeaakin tuottoa esimerkiksi vertaislainojen puolelta. Nämä kantavat mielestäni korkeaa riskiä (kertaakaan ei ole nähty niiden toimivuutta laskusuhdanteessa) ja niistä saatava korko huomioidaan opiskelijan tulonlähteenä.
No mitkä sijoitusmuodot nyt sitten on sopivia opiskelijalle? Mielestäni tähän kategoriaan on oikeastaan vain kaksi vastausta ja niistä toinen on vielä huomattavasti toista parempi. Aloitetaan ensimmäisenä suoralla osakesijoittamisella ja jätetään ylivoimasti paras vaihtoehto viimeiseksi.
Osakkeet ovat historiallisesti parhaiten tuottava sijoitusmuoto ja ne ovatkin tuottaneet 6-7 % vuodessa inflaation jälkeen. Osakesijoittaminen vaatii kuitenkin merkittävää ajallista panostamista sijoituskohteiden valintaan, johon opiskelijabileistä toiseen juoksevalla nuorella ei ole aikaa. Yksittäisen osakesijoituksen tekeminen altistaa sinut myös korkealle riskille, koska hajauttamista ei pysty hoitamaan kuntoon kovinkaan näppärästi ilman käyttämättä melko suuria summia rahaa. Voittoa tekevät yritykset maksavat tyypillisesti osan tuloksestaan osinkoina, jotka kuuluvat pääomatulon piiriin vaikuttaen opiskelijan tukiin.
Opiskelijan oikotie onneen on siis viimeiseksi jäänyt rahastosijoittaminen erityisesti indeksirahastoihin. Indeksirahastot jaetaan kahteen kategoriaan: kasvu- ja tuottorahastoihin, joista tuottorahasto maksaa osinkoa. Näistä kasvurahasto on verotehokkain ja tukiin täysin vaikuttamaton, kunhan rahasto-osuuksia ei myydä opintojen aikana. Rahastojen parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluvat automaattinen hajauttaminen useampaan yritykseen (esim. Helsingin indeksiin sijoittavassa rahastossa on 25 yritystä) sekä alhainen oman pääoman tarve (15 € sijoituksella kuukaudessa pääsee alkuun). Indeksirahastojen ylivoimaisesti parhain ominaisuus on kuitenkin se, että sinun ei tarvitse ymmärtää yritysten toiminnasta mitään, vaan sen hoitaa ammattilainen ja saat silti nauttia pörssin keskimääräisestä tuotosta!
Itselle sopivimman sijoitusmuodon valitseminen saattaa vaikuttaa mahdollisuuksia pursuavassa maailmassa vaikealta, mutta toivottavasti löysit tästä tekstistä itsellesi apua sopivimman vaihtoehdon valintaan. Toivon kaikille sijoitusuransa alussa oleville nuorille onnea elämänne parhaimmasta valinnasta sekä korkeita tuottoja.
Lisää aiheesta: Sijoitussuunnitelman luominen opiskelijana
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Heräät aamulla herätyskelloon... Ei jaksa, ei huvita: ”Onko pakko nousta töihin, jos ei jaksa?”. Tällaisia ajatuksia minullakin oli pitkään ja ei innostanut herätä aamulla aikaisin töihin.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja syksyllä Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Kuten kaikki tiedämme, sijoittamisessa ja säästämisessä tärkeintä on aloittaminen. Silti se on samalla suurin syy siihen, miksi monet eivät sijoita: asioista pitäisi ottaa itse selvää, ja riskit tuntuvat isoilta.
Kirjoittaja on Osakesäästäjien viestintävastaava ja valtiotieteellisessä opiskeleva Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Twitter @tonipaka
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ihmiskunnan tulee olla täysin päästötön vuoteen 2050 mennessä. Jos tähän ei päästä, ilmaston jatkuvasti kiihtyvää lämpenemistä ei voida ihmisvoimin enää pysäyttää. Tuomiopäivän kello on jo käynnissä ja se tikittää yhä nopeammin kohti tilannetta, jossa pelkät korulauseet, toivomukset ja suositukset eivät enää riitä.
Osakesäästäjien toimitusjohtaja
Pitkän vaalikevään ja raskaiden hallitusneuvotteluiden jälkeen saamme onnitella koko Osakesäästäjien yhteisön puolesta uutta hallitusta ja sen tuoreita ministereitä. Erityisesti haluamme muistaa meidän toimintamme kannalta tärkeimpiä ministereitä; valtionvarainministeri Mika Lintilää ja opetusministeri Li Anderssonia.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.
Toimituspäällikkö, Viisas Raha-lehti
Antti Rinteen johdolla neuvoteltu hallitusohjelma kasvattaa tulonsiirtoja ja siirtää Suomen kurssia vasemmalle. Jo tässä vaiheessa näyttää kuitenkin selvältä, että kaikkeen hyvään ei ole varaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Sijoitussuunnitelman tekemistä vieroksutaan ja monet lähtevätkin markkinoille ilman sen suurempaa tietämystä omista tavoitteistaan sijoittamisen tai ylipäätänsä elämän suhteen.
Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.
Suomen pörssistä löytyy tällä hetkellä minun mielestäni ainakin 20 osinkoansaa.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Palataan vuoteen 2016. Olin tuolloin 23-vuotias ja vasta reilut kaksi vuotta sijoittanut nuori. Minulla oli polttava nälkä oppia lisää sijoittamisesta ja olinkin juuri päässyt sijoittelemaan säännöllisesti kuukausittain pieniä summia osakkeisiin. Siinä vaiheessa tulikin mieleen, että yhtiökokouksessa en ole vielä käynyt. Pakkohan se oli kokeilla.
Kirjoittaja on vastuullisen sijoittamisen ammattilainen, jonka työ on saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta.
Vastuullisella sijoittamisella on mahdollista saada yleistä markkinakehitystä parempia tuottoja, varsinkin jos tunnistaa sijoituskohteikseen kunkin toimialan vastuullisimmat yritykset. Kaikki vastuullinen sijoittaminen ei kuitenkaan ole tuottavaa ja vastuullisuutta kannattaakin arvioida taloudellisten tietojen rinnalla.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja syksyllä Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Lukion puolessavälissä huomasin muutoksen koulukavereissani: yhä useampi kiinnostui rahankäytöstään ja etenkin mahdollisuuksista kerryttää oman varallisuuden määrää. Tähän helpon ja nopean ratkaisun toi valtion ikioma monopoli, Veikkaus.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja yksi nuorimmista yhtiökokouskonkareista.
Kirjoittaja on Nuorten osakesäästäjien aktiivi ja syksyllä Aalto-yliopistossa opintonsa aloittava kauppatieteiden ylioppilas.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Springvest Oy
Springvestin sijoittajatutkimuksen mukaan trendi on voimistunut – sijoittajien kiinnostus listaamattomiin kasvuyhtiöihin jatkuu entistäkin vahvempana. Springvest teki tutkimuksen nyt toistamiseen oman asiakaskuntansa ja Suomen Osakesäästäjien jäsenten keskuudessa.
