Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Mikä sijoitusmuoto on sopivin opiskelijalle?

Moni sijoittamisesta kiinnostunut opiskelija varmasti kysyy tätä itseltään perehtyessään säästämisen ja vaurastumisen tapoihin. On joukkovelkakirjoja, osakkeita, rahastoja ja asuntosijoittamista. Miten ihmeestä minun pitäisi tunnistaa itselleni sopivin sijoitusmuoto?

Maailma on täynnä sijoituskohteita ja jokaisessa on omat ominaisuutensa, joten oikean sijoitusmuodon valinta on kriittinen varsinkin verotuksen ja tukien näkökulmasta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole toimia sijoitusneuvona vaan helpottaa oman valinnan tekemistä. Tämän kirjoituksen luettuasi osaat valita sinulle sopivimman sijoitusmuodon.

Mitkä sijoitusmuodot voidaan sitten kättelyssä jättää pois opiskelijan paletista? Näihin lukeutuvat mm. kiinteistö-, ja metsärahastot, koska niissä minimimerkintä on tyypillisesti 5 000 eurosta ylöspäin. Kiinteistö- ja metsärahastoilla on varmasti paikkansa sijoitussalkun hajauttamisessa tulevaisuudessa, mutta ne ei ole opiskelijan ykkösjuttu korkean ensisijoituksen vuoksi. 

Sijoitusasunnon ostaminen ei myöskään ole sovelias opiskelijalle kahdesta syystä. Sijoitusasunnon ostamiseen vaatii tyypillisesti 10-30 % käteistä asunnon ostohinnasta, joka kasvukeskuksessa tarkoittaa vähintään 10 000 €:a. Tämän lisäksi vuokratuotto lasketaan pääomatuloksi, siitä maksetaan veroa ja se saattaa laskee merkittävästi nostettavien opintotukikuukausien määrää vuodessa.

Korkosijoittaminen ei ole vuosikausiin tuottanut juuri mitään tässä nollakorkoympäristössä. Huonon tuotto-odotuksen vuoksi korkosijoittamisen ei pitäisi olla opiskelijan ensimmäinen valinta, vaikka se onkin huomattavasti riskittömämpää kuin osakesijoittaminen. Korkomarkkinoilta on mahdollista löytää korkeaakin tuottoa esimerkiksi vertaislainojen puolelta. Nämä kantavat mielestäni korkeaa riskiä (kertaakaan ei ole nähty niiden toimivuutta laskusuhdanteessa) ja niistä saatava korko huomioidaan opiskelijan tulonlähteenä. 

No mitkä sijoitusmuodot nyt sitten on sopivia opiskelijalle? Mielestäni tähän kategoriaan on oikeastaan vain kaksi vastausta ja niistä toinen on vielä huomattavasti toista parempi. Aloitetaan ensimmäisenä suoralla osakesijoittamisella ja jätetään ylivoimasti paras vaihtoehto viimeiseksi. 

Osakkeet ovat historiallisesti parhaiten tuottava sijoitusmuoto ja ne ovatkin tuottaneet 6-7 % vuodessa inflaation jälkeen. Osakesijoittaminen vaatii kuitenkin merkittävää ajallista panostamista sijoituskohteiden valintaan, johon opiskelijabileistä toiseen juoksevalla nuorella ei ole aikaa. Yksittäisen osakesijoituksen tekeminen altistaa sinut myös korkealle riskille, koska hajauttamista ei pysty hoitamaan kuntoon kovinkaan näppärästi ilman käyttämättä melko suuria summia rahaa. Voittoa tekevät yritykset maksavat tyypillisesti osan tuloksestaan osinkoina, jotka kuuluvat pääomatulon piiriin vaikuttaen opiskelijan tukiin.

Opiskelijan oikotie onneen on siis viimeiseksi jäänyt rahastosijoittaminen erityisesti indeksirahastoihin. Indeksirahastot jaetaan kahteen kategoriaan: kasvu- ja tuottorahastoihin, joista tuottorahasto maksaa osinkoa. Näistä kasvurahasto on verotehokkain ja tukiin täysin vaikuttamaton, kunhan rahasto-osuuksia ei myydä opintojen aikana. Rahastojen parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluvat automaattinen hajauttaminen useampaan yritykseen (esim. Helsingin indeksiin sijoittavassa rahastossa on 25 yritystä) sekä alhainen oman pääoman tarve (15 € sijoituksella kuukaudessa pääsee alkuun). Indeksirahastojen ylivoimaisesti parhain ominaisuus on kuitenkin se, että sinun ei tarvitse ymmärtää yritysten toiminnasta mitään, vaan sen hoitaa ammattilainen ja saat silti nauttia pörssin keskimääräisestä tuotosta!

Itselle sopivimman sijoitusmuodon valitseminen saattaa vaikuttaa mahdollisuuksia pursuavassa maailmassa vaikealta, mutta toivottavasti löysit tästä tekstistä itsellesi apua sopivimman vaihtoehdon valintaan. Toivon kaikille sijoitusuransa alussa oleville nuorille onnea elämänne parhaimmasta valinnasta sekä korkeita tuottoja.

Lisää aiheesta: Sijoitussuunnitelman luominen opiskelijana

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Osakesäästäjien perustehtävä on puolustaa yksityissijoittajan etuja

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

15.11.2019

Korkomarkkinan kädenvääntö, nousevatko korot vai eivät

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

15.11.2019

HISTORIAN HAVINAA: Nylands Aktiebank 1887-1918

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

6.10.2019

Onko edessämme inflaatiota vai deflaatiota?

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

29.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Olisiko maailma nykyään parempi, jos Karl Marx olisi vain uskonut isänsä neuvoja?

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

17.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Privatbankenin tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

13.9.2019

Rapujuhlat jokaiselle lompakolle - Lue vinkit onnistuneisiin Kräftiksiin!

Urbaani elämyshai

- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -

6.9.2019

Nuorten talouslukutaito ja sijoittaminen ei ole vain Suomen juttu

Katja Flittner

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.

16.7.2019

Tekninen analyysi osoittaa: kurssilaskulle on vielä tilaa

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

5.6.2019

Osinkoansat mietityttää

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.

24.5.2019

Suomen pörssistä löytyy tällä hetkellä minun mielestäni ainakin 20 osinkoansaa.