HISTORIAN HAVINAA // Suomen Kiinteistöpankin tie vuokratiloista oman toimitilan kautta takaisin vuokralle
FM Taidehistoria
Moni sijoittamisesta kiinnostunut opiskelija varmasti kysyy tätä itseltään perehtyessään säästämisen ja vaurastumisen tapoihin. On joukkovelkakirjoja, osakkeita, rahastoja ja asuntosijoittamista. Miten ihmeestä minun pitäisi tunnistaa itselleni sopivin sijoitusmuoto?
Maailma on täynnä sijoituskohteita ja jokaisessa on omat ominaisuutensa, joten oikean sijoitusmuodon valinta on kriittinen varsinkin verotuksen ja tukien näkökulmasta. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole toimia sijoitusneuvona vaan helpottaa oman valinnan tekemistä. Tämän kirjoituksen luettuasi osaat valita sinulle sopivimman sijoitusmuodon.
Mitkä sijoitusmuodot voidaan sitten kättelyssä jättää pois opiskelijan paletista? Näihin lukeutuvat mm. kiinteistö-, ja metsärahastot, koska niissä minimimerkintä on tyypillisesti 5 000 eurosta ylöspäin. Kiinteistö- ja metsärahastoilla on varmasti paikkansa sijoitussalkun hajauttamisessa tulevaisuudessa, mutta ne ei ole opiskelijan ykkösjuttu korkean ensisijoituksen vuoksi.
Sijoitusasunnon ostaminen ei myöskään ole sovelias opiskelijalle kahdesta syystä. Sijoitusasunnon ostamiseen vaatii tyypillisesti 10-30 % käteistä asunnon ostohinnasta, joka kasvukeskuksessa tarkoittaa vähintään 10 000 €:a. Tämän lisäksi vuokratuotto lasketaan pääomatuloksi, siitä maksetaan veroa ja se saattaa laskee merkittävästi nostettavien opintotukikuukausien määrää vuodessa.
Korkosijoittaminen ei ole vuosikausiin tuottanut juuri mitään tässä nollakorkoympäristössä. Huonon tuotto-odotuksen vuoksi korkosijoittamisen ei pitäisi olla opiskelijan ensimmäinen valinta, vaikka se onkin huomattavasti riskittömämpää kuin osakesijoittaminen. Korkomarkkinoilta on mahdollista löytää korkeaakin tuottoa esimerkiksi vertaislainojen puolelta. Nämä kantavat mielestäni korkeaa riskiä (kertaakaan ei ole nähty niiden toimivuutta laskusuhdanteessa) ja niistä saatava korko huomioidaan opiskelijan tulonlähteenä.
No mitkä sijoitusmuodot nyt sitten on sopivia opiskelijalle? Mielestäni tähän kategoriaan on oikeastaan vain kaksi vastausta ja niistä toinen on vielä huomattavasti toista parempi. Aloitetaan ensimmäisenä suoralla osakesijoittamisella ja jätetään ylivoimasti paras vaihtoehto viimeiseksi.
Osakkeet ovat historiallisesti parhaiten tuottava sijoitusmuoto ja ne ovatkin tuottaneet 6-7 % vuodessa inflaation jälkeen. Osakesijoittaminen vaatii kuitenkin merkittävää ajallista panostamista sijoituskohteiden valintaan, johon opiskelijabileistä toiseen juoksevalla nuorella ei ole aikaa. Yksittäisen osakesijoituksen tekeminen altistaa sinut myös korkealle riskille, koska hajauttamista ei pysty hoitamaan kuntoon kovinkaan näppärästi ilman käyttämättä melko suuria summia rahaa. Voittoa tekevät yritykset maksavat tyypillisesti osan tuloksestaan osinkoina, jotka kuuluvat pääomatulon piiriin vaikuttaen opiskelijan tukiin.
Opiskelijan oikotie onneen on siis viimeiseksi jäänyt rahastosijoittaminen erityisesti indeksirahastoihin. Indeksirahastot jaetaan kahteen kategoriaan: kasvu- ja tuottorahastoihin, joista tuottorahasto maksaa osinkoa. Näistä kasvurahasto on verotehokkain ja tukiin täysin vaikuttamaton, kunhan rahasto-osuuksia ei myydä opintojen aikana. Rahastojen parhaimpiin ominaisuuksiin kuuluvat automaattinen hajauttaminen useampaan yritykseen (esim. Helsingin indeksiin sijoittavassa rahastossa on 25 yritystä) sekä alhainen oman pääoman tarve (15 € sijoituksella kuukaudessa pääsee alkuun). Indeksirahastojen ylivoimaisesti parhain ominaisuus on kuitenkin se, että sinun ei tarvitse ymmärtää yritysten toiminnasta mitään, vaan sen hoitaa ammattilainen ja saat silti nauttia pörssin keskimääräisestä tuotosta!
Itselle sopivimman sijoitusmuodon valitseminen saattaa vaikuttaa mahdollisuuksia pursuavassa maailmassa vaikealta, mutta toivottavasti löysit tästä tekstistä itsellesi apua sopivimman vaihtoehdon valintaan. Toivon kaikille sijoitusuransa alussa oleville nuorille onnea elämänne parhaimmasta valinnasta sekä korkeita tuottoja.
Lisää aiheesta: Sijoitussuunnitelman luominen opiskelijana
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
FM Taidehistoria
Työskentelen luxemburgilaisessa perhetoimistossa jossa vastaan meidän osakesijoituksista. Sitä ennen toimin salkunhoitajana ja analyytikkona Luxemburgissa ja Ruotsissa. Sain ensimmäisen työpaikkani kreikkalaisesta ravintolasta 13-vuotiaana. Olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Minut tavoittaa parhaiten LinkedInin, Twitterin (@ArimattaA) tai sähköpostin (arimatti.alhanko@gmail.com) kautta.
Kirjoittaja on 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Olen Kaisa Vanha-Perttula, 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi. Opintojen ohella työskentelen isolla osakevälittäjällä ja sijoitan pitkäjänteisesti rahastoihin sekä osakkeisiin.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
En ole koskaan hävennyt myöntää ja puhua siitä, että tulen köyhästä perheestä. Vaikka se on omalta osaltaan rajoittanut mahdollisuuksiani normaaliin elämään silloin historiassa, niin olen jälkikäteen kuitenkin iloinen kaikesta kokemastani. Lapsuudessa eletyt asiat ovat muokanneet minusta nykyisen minäni ja niillä avuilla on ollut mahdollista ponnistaa aina vain pidemmälle ja pidemmälle. Mistä ihmeen avuista nyt taas puhun? Se selviää myöhemmin tekstissä, joten mennään asiaan.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.
Kirjoitin viime lehdessä velkaantumisesta. Nyt asiaan on kiinnittänyt huomiota myös talouspolitiikan arviointineuvosto. Se on perustettu kuusi vuotta sitten talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta, tutkimustietoon pohjautuvaa arviointia varten. Neuvosto julkaisi tammikuun lopussa arvionsa viime vuonna harjoitetusta talouspolitiikasta. Neuvosto kommentoi lähinnä toteutettua talouspolitiikkaa, mutta ottaa kantaa myös kotitalouksen lisääntyneeseen velkaantumiseen ja niiden keskittymiseen yhä pienemmälle osalle kotitalouksia.
Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Osakesäästötilin lanseerauksesta on nyt kulunut reilu vuosi, ja me suomalaiset olemme ottaneet sen avosylin vastaan: tilejä on avattu jo yli 150 000, ja uusia osakesäästäjiä on tullut markkinoille noin 100 000. Osakkeisiin säästävien suomalaisten määrä lähentelee hyvää vauhtia miljoonaa. Osakkeisiin ja rahastoihin säästävien määrä on reilusti tätäkin suurempi. Yhtä kaikki säästäjämäärien kasvu vuonna 2020 oli järisyttävä.