Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Lisää velkaa – no mikä ettei

Kirjoitin viime lehdessä velkaantumisesta. Nyt asiaan on kiinnittänyt huomiota myös talouspolitiikan arviointineuvosto. Se on perustettu kuusi vuotta sitten talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta, tutkimustietoon pohjautuvaa arviointia varten. Neuvosto julkaisi tammikuun lopussa arvionsa viime vuonna harjoitetusta talouspolitiikasta. Neuvosto kommentoi lähinnä toteutettua talouspolitiikkaa, mutta ottaa kantaa myös kotitalouksen lisääntyneeseen velkaantumiseen ja niiden keskittymiseen yhä pienemmälle osalle kotitalouksia.

Neuvoston mukaan kehityskulku voi heikentää rahoitusmarkkinan vakautta ja hidastaa talouden toipumista tulevista kriiseistä. Tuo väittämä pitänee sinänsä paikkansa. Lisääntyneen velan myötä rahoitusmarkkinoiden volatiliteetti voi kasvaa ja talous voi toipua kriiseistä hitaammin. Mutta toisaalta velan ansiosta myös se lähtötaso, mistä kriisiin lähdetään, on korkeampi. Onko neuvoston johtopäätös siis se, että talouden kasvu ja BKT kannattaa pitää mahdollisimman matalana, jotta tulevat kriisitkin ovat absoluuttisilla mittareilla lievempiä?

Neuvosto ottaa kantaa myös valtiovarainministeriön ajatukseen asunto-osakeyhtiölainojen rajoittamisesta todeten, että rajoitukset voisivat olla ehdotettua tiukempia. On paljon pienituloisia, joiden on vaikea saada henkilökohtaista lainaa. Heille ainoa mahdollisuus päästä kiinni omistusasuntoon on asuntoyhtiölainan hyödyntäminen. Miksi tätä halutaan rajoittaa?

Mikään varteenotettava systeemiriski kotitalouksien velkaantumien ei ole.

En näe kotitalouksien velkaantumista ongelmana, paitsi tietenkin yksittäistapauksissa ja inhimillisestä näkökulmasta joillekin ylivelkaantuneille. Mikään varteenotettava systeemiriski kotitalouksien velkaantumien ei ole. On päinvastoin hyvä, että sellaiset kotitaloudet, joilla on varallisuutta, ottavat lainaa ja investoivat, ja ne, joilla ei ole varallisuutta, voivat myös hyödyntää nollakorot varallisuuden kerryttämiseen. Velan määrä ei sinänsä ole mielenkiintoinen, vaan nettovelkaantuminen. Jos kotitaloudella on omaisuutta velkoja vastaan, ei se ole mikään ongelma. Ja nykyään pankit pitävät huolen siitä, että näin myös on. Väliin liiankin tiukasti.

Myös Suomen valtion velkaantumista on kritisoitu voimakkaasti. En oikein ymmärrä tätäkään kritiikkiä. Olemme mukana valuuttaunionissa, jossa kaikki mukana olevat maat ovat velkaantuneet, monet huomattavasti enemmän kuin Suomi. Jos tällaisessa tilanteessa Suomi olisi ainoa, joka ei velkaannu, mikä olisi meidän kohtalomme siinä vaiheessa, kun veloille tarvitaan maksaja tai velkoja leikataan. On paljon pienempi riski velkaantua nollakoroilla muiden mukana ja investoida rahat kuin jättäytyä tämän ruletin ulkopuolelle.

Käy muutoin kuin pankeille: hyvätkään pankit eivät saa maksaa osinkoja, koska pelätään huonojen pankkien kaatumista, eikä valvovalla viranomaisella ole rohkeutta laittaa pankkeja riskien mukaiseen järjestykseen. Lopputuloksena on juuri se, mitä yritetään välttää: moraalikato. Eli kannattaako kenenkään enää yrittääkään

Juttu on julkaistu juuri ilmestyneessä painetussa Viisas Raha 1/2021 -lehdessä.

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

Tilaa Viisas Raha

Osakesäästäjien jäsenenä saat sijoittajan tuhdin lukupaketin Viisas Raha aikakauslehden muiden rahanarvoisten etujen lisäksi

Liity nyt

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Platformit jyräävät

Arimatti Alhanko

Työskentelen luxemburgilaisessa perhetoimistossa jossa vastaan meidän osakesijoituksista. Sitä ennen toimin salkunhoitajana ja analyytikkona Luxemburgissa ja Ruotsissa. Sain ensimmäisen työpaikkani kreikkalaisesta ravintolasta 13-vuotiaana. Olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Minut tavoittaa parhaiten LinkedInin, Twitterin (@ArimattaA) tai sähköpostin (arimatti.alhanko@gmail.com) kautta. 

24.2.2021

Kaloreista budjetointiin – ja toisinpäin

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

15.1.2021