Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kuinka megatrendit vaikuttavat yksittäiseen sijoittajaan?

Osallistuin syyskuussa Talous tutuksi -opettajankoulutustapahtumaan, jossa yhtenä alustajana oli Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. Hän puhui sijoittamisen megatrendeistä. Aihe kiinnosti, ja alustus oli erinomainen, ajatuksia herättävä. Jäin pohtimaan megatrendien todellista vaikutusta yksittäiseen sijoittajaan.

 

Ilmiöinä globalisaatio ja digitalisaatio

Globalisaatio on ilmiönä tuonut meille tavissijoittajille maailman ulottuvillemme. Vaikka me suomalaiset edelleen uskollisesti sijoitamme ja uskomme eniten kotimaisiin pörssiyhtiöihin, on maailmanlaajuinen markkina innostava ja piensijoittajalle jopa jännittävä maailma. Tuntee itsensä aivan kosmopoliitiksi, kun tarkkailee amerikkalaisia sijoitusrahastoja ja osakemarkkinoita. Pohdittavana asiana tässä tietenkin ovat yritysten toimintatavat, tuotantoketjut ja työvoimatekijät: missä ja miten yhtiön tulos tehdään? Tämän selvittämiseksi on onneksi erilaisia keinoja, mutta piensijoittajan keinot saattavat loppua kesken selvitystyön.

Digitalisaation avulla sijoittamisesta on tullut helppoa. Asia, jonka voit hoitaa vaivatta kotoa. Myös sijoittamisen välilliset kustannukset ovat laskeneet digitalisaation myötä. Myös teknologia- ja digiyhtiöt ovat osoittautuneet kiinnostaviksi sijoituskohteiksi. On kuitenkin mietittävä, ovatko digitaaliset taloustaitomme sillä mallilla, että kansankapitalismin toteuttaminen kotikoneelta onnistuu tasa-arvoisesti kaikilta? Tarvitaanko sijoittamisen digiklinikoita avuksi?
Omien arvojen ja yhteiskuntavastuun mukaista sijoittamista

Arvosijoittaminen on luonnollisestikin lisääntynyt, ilmastonmuutos ja kuluttamisen muuttuneet tavat luovat uusia sijoittamisen mahdollisuuksia. Uudet, ympäristöä ja vastuullisuutta huomioivat sijoituskohteet nousevat. Vastuullinen sijoittaminen yleistyy trendinä, erityisesti nuorilla sijoittajilla. Sijoittamisella halutaan myös tehdä hyvää ja vaikuttaa kehityskulkuihin. Tuotto ei määrittele sijoittamisen eetosta. ESG-kriteeristöt sekä taksonomiat määrittävät vastuullisen sijoittamisen rajat. Hyvä näin: yksityinen sijoittaja lienee aika eksyksissä vastuullisuuden ja ilmastokysymysten kanssa, jos ei ole selkeitä rakenteita arvioida yritysten vastuullisuutta. 

Myös kaupunkien kasvu ja muuttoliike tarjoavat sijoittajalle uusia kiinnostavia kohteita. Kaupunkien kasvava infra ja lisääntyvät jakamistalouden ja kierrätyksen sekä kiertotalouden toimijat ovat modernille sijoittajalle kelpo vaihtoehto. Samalla tulee myös tehtyä vaikuttavuussijoittamisen alkeellista esimuotoa: sijoittamalla infrastruktuuriin ja ihmisten konkreettisia elinoloja parantaviin yrityksiin.

Vaikuttaminen ja vaikuttavuus

Yhteistä monelle sijoittamisen megatrendille on se, että sijoittaja pääsee vaikuttamaan. Demokratisoitumiskehitys on edellytys tälle kehitykselle. Se että omassa sijoitustoiminnassaan voi huomioida työolot, ihmisarvon, monimuotoisuuden, nämä kaikki ovat nuorillekin sijoittajasukupolville nykyään perusteemoja sijoituspäätöksiä tehdessä. Edellytyksenä tälle on luonnollisestikin se, että nuori on kasvanut itse ymmärtämään demokratisoitumiskehityksen ja päässyt itse vaikuttamaan asioihinsa.

Yksi asia, jonka toivon tulevan tulevaisuuden sijoittamisen megatrendiksi, on vaikuttavuussijoittaminen.

Vaikuttavuussijoittamisessahan sijoituksen tuotto sidotaan esimerkiksi jonkin sosio-ekonomisen ongelman korjaamiseksi. Esimerkkinä vaikkapa vaikuttavuussijoittamisen tuote, jossa sijoittajat saavat tuoton sijoitukselleen, kun hankalassa asemassa oleva nuori saa koulutuspaikan tai työllistyy. Tämä sijoittamisen muoto on todella motivoiva ja sitä käytetään sosiaalisten haastavien tilanteiden ratkaisemiseen esimerkiksi USA:ssa ja Englannissa. Institutionaaliset sijoittajat jo pääsevät tätä sijoittamisen muotoa harjoittamaan, me piensijoittajat emme. Uskon että tähän olisi kiinnostusta myös meillä piensijoittajilla.

 

Mari Hannola-Antikainen

Kirjoittaja on nuorten talousosaamiseen erikoistunut asiantuntija Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -organisaatiossa.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Kannattaako panostaa osakepoimintaan vai työuraan?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen, Viisas Rahan kolumnisti ja Osinkoinsinööri-talousblogin kirjoittaja.

”Upea” päivä jälleen suomalaiselle piensijoittajalle

Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.

Ei lakia vaan politiikkaa kryptomarkkinoilla

Henri Väkeväinen

Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta

Avioliitto vai avoliitto? Valinnalla on iso taloudellinen merkitys eikä yleinen uskomus pidä paikkaansa

Niina Kosunen

Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes 
Insta: lakitoimisto_kunnes

Onko asuntosijoittajan excel rikki?

Sanna Hughes

Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja