Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kannattaako panostaa osakepoimintaan vai työuraan?

Osakepoiminta on monille houkutteleva tapa sijoittaa, mutta olisiko taloudellisesti kannattavampaa panostaa työuraan?
 

Kaikilla ihmisillä on yksi sama rajallinen asia, ja se on aika. Jokainen päivä sisältää 24 tuntia, oli sinulla sitten Warren Buffetin satojen miljardien omaisuus tai ei omaisuutta lainkaan. Tämän vuoksi on perusteltua miettiä, mihin käytettävissä olevan ajan käyttää mahdollisemman tehokkaasti ja tuottavasti.

Koko sijoitusurani ajan olen ollut osakepoimija ja sen puolestapuhuja, eikä pelkästään mahdollisten tuottojen takia vaan myös sen vuoksi, että se tuo elämään mukavaa tekemistä ja sisältöä. Uskoisin myös, että suurin osa tämän artikkelin lukijoista voi allekirjoittaa sen, että ei ole mitenkään haitallista ymmärtää maailmasta enemmän. Se tulee kuin sivutuotteena perehtyessä pörssilistattuihin yrityksiin eri toimialoilta. 

Viimeisten kuukausien aikana olen kuitenkin alkanut pohtimaan, olisiko minun sittenkin kannattanut käyttää kaikki nämä vuosien aikana käytetyt tunnit työuraan panostamiseen kuin yritysten analysointiin osakepoiminnan vuoksi. Työuraan panostaminen olisi saattanut johtaa nopeammin kasvaviin tuloihin, ja ylitöistä saatujen korvausten sijoittaminen sijoitussalkkuun olisi voinut kasvattaa omaisuutta nopeammin, vaikka vuosituotto-odotus olisi jäänyt maltillisemmaksi kuin osakepoiminnalla. Perehdytään tähän aiheeseen tänään esimerkin kautta.

Osakepoiminta on aikavievää harrastus ja indeksien voittaminen on vaikeaa

Osakepoiminta on monille houkutteleva tapa sijoittaa, koska vain sillä tavalla sinun on mahdollista tehdä ylituottoa vertailuindeksiin nähden. Osakepoiminta vaatii perusteellista markkina-analyysiä, yritystutkimusta ja taloudellista asiantuntemusta, johon aivan kaikilla ei ole tietenkään aikaa ja osaamista. Osakepoimijat etsivät yksittäisiä osakkeita uskoen voivansa löytää aliarvostettuja yhtiöitä, joiden arvo kasvaa ajan myötä paremmin ja/tai nopeammin kuin vertailuindeksin. Tämä vaatii kuitenkin aikaa ja sitoutumista, sillä markkinoiden seuraaminen ja yritysten analysointi ovat olennainen osa menestyksekästä osakepoimintaa. Osakepoiminnan etuna on mahdollisuus saavuttaa merkittäviä tuottoja verrattuna perinteisiin sijoitusstrategioihin, mutta tilastojen valossa se on harvinaista ja vain harvojen herkkua. Menestyksekäs osakepoiminta voi myös tarjota taloudellista vapautta onnistuessaan, mutta tilastojen valossa indeksien voittaminen on harvinaista.

Jos otetaan allekirjoittanut esimerkkinä osakepoiminnan tuotoista ja verrataan osakesalkkuani suomalaisille tuttuun OMXH25GI-indeksiin (Helsingin pörssin 25 vaihdetuinta yritystä sisältävä indeksi, joka sisältää myös osinkotuotot) sijoitusurani aloituspäivästä (22.12.2015) tähän päivään (25.2.2024). Kuten alla olevasta graafista näkee, olen onnistunut vasta aivan viime kuukausien aikana voittamaan vertailuindeksin kyseisenä kahdeksan vuoden aikana, mutta niin marginaalisella erolla, että osakepoiminnastani ei ole ollut juuri mitään taloudellista hyötyä.

Osinkoinsinöörin osakesalkun tuotot vertailtuna OMXH25GI-indeksiin viimeisen reilun kahdeksan vuoden aikana. Kuvakaappaus Nordnetin palvelusta.

Jos taas olisin ollut täydellä jenkkipainolla S&P500-indeksissä (noin 500 suurinta yhdysvaltalaista yritystä) alusta lähtien, en olisi ollut sekuntiakaan paremmassa tuotossa omalla salkullani viimeisen kahdeksan vuoden aikana. Tämä on tietty ymmärrettävä lopputulos, koska omassa salkussani ei ole ainuttakaan teknologiayhtiötä, mikä on ollut täydellinen virhe omalta osaltani. Nämä kaksi esimerkkiä jo kuvaavat, miten vaikeaa indeksien voittaminen ylipäätänsä on.

Työuraan panostaminen voisi johtaa nopeampaan vaurastumiseen kuin osakepoiminta

Monella työpaikalla on mahdollista tehdä ylitöitä, ja ylitöistä saadut eurot on mahdollista laittaa poikimaan pörssiin, jos vain samalla välttää onnistuneesti elämäntapainflaation. Ylitöiden tekemisen lisäksi työuraan panostaminen saattaa johtaa nopeammin kasvaviin vastuihin ja sitä myötä kasvavaan palkkapussiin, jonka voisi siirtää pörssiin kasvamaan korkoa korolle. Jotta viestini tämän asian osalta menee paremmin perille, lähestytään sitä esimerkin kautta.

Tehdään ajatusleikki käyttäen Esimerkki-Erkkiä (nimi muutettu asian arkaluonteisuuden vuoksi), joka työskentelee sairaanhoitajana. Hänellä on mahdollista tehdä ylitöitä yhden vuoron verran kuukaudessa ainaisen hoitajapulan vuoksi.

Oletetaan, että hänellä säästäminen on huomattavasti keskimääräistä suomalaista paremmalla mallilla ja hän pystyisi säästämään osakesalkkuunsa 300 euroa kuukaudessa ennen ylitöitä. Ylitöiden aloittamisen jälkeen säästettävä kuukausittainen summa nousisi 500 euroon kuukaudessa. Oletetaan samalla, että ylitöiden tekeminen vähentää sen verran Esimerkki-Erkin vapaana olevista tunneista, että hän samalla siirtyy Martin Paasin paasauksen myötä ”indeksimieheksi” ja onnistuu saamaan markkinoiden keskimääräisen tuotto-odotuksen eli 7 prosenttia vuodessa kulujen jälkeen. Esimerkki-Erkki on ollut myös kulutietoinen ja käyttänyt Nordnetin kuukausisäästösopimusta, jolloin hänellä ei ole mitään hankintamenoa. Oletetaan laskelmien yksinkertaistamiseksi, että Erkki on hankkinut kasvuosuuksellisia rahastoja, jotka eivät maksa osinkoja, jolloin verokarhu jää nuolemaan näppejään.

Esimerkki-Erkki on samaan aikaan olemassa myös rinnakkaistodellisuudessa, missä sote-uudistus oli hyödyllinen, hoitajapulaa ei ole, Paavo Väyrynen on presidentti, ammattiliitot eivät ole aina lakkoilemassa ja Erkki on osakepoimija. Koska hoitajapulaa ei ole, Erkki ei koskaan pääse tekemään ylitöitä, minkä vuoksi hänellä on mahdollista säästää osakesalkkuun ”vain” 300 euroa kuukaudessa. Osakepoiminnassakin Erkki on kulutietoinen ja tekee osakehankinnat 1 prosentin hankintamenolla, kuten #Rahapodi on useaan otteeseen neuvonut. Suomalaiselle poikkeuksellisesti Erkki on hankkinut vain kasvuosakkeita, jotka eivät maksa senttiäkään osinkoja, ja tämän lisäksi kasvuosakkeet tuottavat 9 prosenttia vuodessa, joka on 2 prosenttiyksikköä enemmän kuin indeksit. Tehdään siis näiden kahden esimerkin perusteella laskuharjoitus, miten nopeasti osakepoimija-Erkki pääsee samaan salkun arvoon kuin enemmän säästävä, työuraan panostava Erkki. Vielä alla taulukko nopeamman lukemisen ja vertailun helpottamiseksi.

Kuten alla olevasta graafista näkee, osakepoimija-Erkillä kestää 40 vuotta ohittaa työuraan panostanut Erkki osakesalkun arvossa, vaikka hän onnistuukin mallikkaasti osakepoiminnalla kasvattamaan vuosituottoaan. Tilastoiden valossa Erkki on poikkeus, koska yli 75 prosenttia osakepoimijoista häviää indeksituotolle. Jos osakepoimija-Erkki olisi osakepoiminnassa virtuoosi ja saisi huomattavasti parempaa vuosituottoa kuin 9 prosenttia koko sijoitusuransa ajan, lyhenisi takamatkalla oleminen tästä esimerkkilaskelmasta tietysti merkittävästi.

Osakepoiminta voi tuoda muutakin kuin taloudellista hyötyä

Itselleni yksi suurimpia syitä lähteä osakepoimijaksi indeksisijoittamisen sijaan oli se, että minulle yksilönä on helpompi pysyä motivoituneena vuosikymmeniä osakepoimijana kuin indeksimiehenä. Indeksisijoittaminen on ehdottomasti paras vaihtoehto varmasti kaikille taloudellisesti ja tilastollisesti, mutta omalla kohdallani osakepoiminta on tuonut niin paljon sisältöä elämään ja osaamista, jota olisi ollut hyvin vaikea kerätä mistään muualta. Osakepoiminnassa tarvitaan usein myös pitkän aikavälin strategista suunnittelua, joka auttaa yksilöä kehittämään strategista ajatteluaan ja pitkäjänteisyyttään myös omassa elämässä ja työuralla.

Osakepoiminnan myötä tullut osaaminen talousasioista, markkinoista ja yritysten toiminnasta on johtanut ainakin itselläni parempaan asemaan työuralla, joten vaikka en taloudellisesti voittaisikaan vertailuindeksejä, uskon kokonaisuuden silti kääntyvän positiivisuuden puolelle. Jos taas työskentelisin erittäin korkeapalkkaisessa tehtävässä (tienaan siis itsekin noin 30 euroa tunnilta, mutta tarkoitan tässä huomattavasti korkeampipalkkaisia tehtäviä, kuten lääkäriä), keskittyisin uraan osakepoiminnan sijaan tai sitten valitsisin hyvät puolet molemmista maailmoista. Tällöin osakesalkun paino voisi olla 80-90 prosenttia indeksirahastoissa ja 10-20 prosenttia osakepoiminnassa osaamisen ylläpitämiseksi ja kartuttamiseksi. 

Miten sinä olet ratkaissut tämän kimurantin kysymyksen?
 

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen, Viisas Rahan kolumnisti ja Osinkoinsinööri-talousblogin kirjoittaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Lakimiehen vinkit: Hoida henkivakuutus kuntoon

Niina Kosunen

Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes 
Insta: lakitoimisto_kunnes
 

Osaatko lukea taloyhtiösi tilinpäätöstä?

Sanna Hughes

Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja

Kolme osakevalintaa vuodelle 2024

Timo Heikkilä

Sijoittaja.fi:n perustaja sekä hallituksen puheenjohtaja (KTM, TMC, HHJ)

Optimisti iloitsee – nuori sijoittaja, älä menetä toivoasi

Mari Hannola-Antikainen

Kirjoittaja on nuorten talousosaamiseen erikoistunut asiantuntija Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -organisaatiossa.

Kryptolompakkosiirtoihin tulossa tiukennuksia EU-alueella

Henri Väkeväinen

Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta

Omien osakkeiden osto-ohjelmat kiristävät taas tunteita – turhaan

Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.