Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Jargonista kohti havainnollisempaa talouskieltä

Vaikka talous on ilmiönä laaja, miltei kaikkia koskettava, sen kieli sisältää paljon erikoisalan sanastoa, jonka ymmärtäminen edellyttää perehtymistä alaan. Millaista talouskielen pitää olla, jotta innostamme yhä enemmän suomalaisia vaurastumisen polulle?

Kun iltapäivälehdissä ja saippuasarjoissa käsitellään sijoittamista, tietää olevansa keskellä kuuminta sijoitusbuumia. Taustalla lienee laajempi yhteiskunnallinen muutos: etenkin koronapandemian vaikutukset markkinatalouteen ovat saaneet ihmiset tarkastelemaan omaa taloudellista tilannettaan uusin silmin. Tämä on lisännyt suorastaan ilmiömäisesti kiinnostusta säästämistä ja sijoittamista kohtaan.

Vuodenvaihteessa uutisoitiin Suomessa olevan tätä nykyä enemmän pörssiosakkeiden omistajia kuin koskaan aikaisemmin. Näin ollen talouden asema yhteiskunnassa on entistä keskeisempi, ja myös taloustieteessä käytetty kieli tulee olemaan yhä näkyvämmässä roolissa. Tähän liittyviin kytköksiin ja käsityksiin olisikin syytä kiinnittää enemmän huomiota. 

Vaikka talous on ilmiönä laaja, miltei kaikkia koskettava, sen kieli sisältää paljon erikoisalan sanastoa, jonka ymmärtäminen edellyttää perehtymistä alaan. Monet yksittäiset ilmaukset ovat kiteytyneitä, ja alan kieli pitää sisällään runsaasti kulttuurisia piilotekstejä. Talouselämässä käytetty kieli onkin paikoin kovin vaikeaselkoista.

Haastavaan termistöön törmätessään aloitteleva sijoittaja saattaa luikkia vähin äänin takavasemmalle.

Alan teksteissä ja puhetavassa erikoistuneisuus näkyy tietynlaisina arvovarauksina ja näkökulmina: monia talouden ilmiöitä ei voida suoraan kuvata konkreettisin keinoin menettämättä spesifiä tietoa niistä. Kansantalouden peruskieli on pääpiirteissään melko vakaata, mutta uutta terminologiaa syntyy jatkuvasti esimerkiksi kansainvälistymisen myötä.

Talousteksteissä viliseekin huomattava määrä anglismeja inflaatiosta treidaamiseen. Haastavaan termistöön törmätessään aloitteleva sijoittaja saattaa luikkia vähin äänin takavasemmalle. Kun jargon yhdistetään vielä monimutkaisiin lukuihin ja graafeihin, ei ole mikään ihme, että moni pitää sijoittamista vaikeampana kuin se todellisuudessa onkaan!

Koska näyttää siltä, että olemme menossa kovaa vauhtia kohti jonkinasteista kansankapitalismia, rahasta kirjoittaville ja puhuville sysätään suuri vastuu käyttämänsä kielen konkreettistamisesta. Mitä useampi on kiinnostunut ahmimaan tietoa talouden hallinnasta ja sijoittamisesta, sitä merkittävämpää on tuoda harrastukseen liittyvät abstraktiot lähemmäksi käytäntöä.

Rahapuhetta tulisi siis demokratisoida kielellisin keinoin. Parhaimmillaan kieli voi toimia työkaluna uudenlaisen todellisuuden muovautumiselle.

Sijoittamista ympäröivän diskurssin soisi rakentuvan yhä vankemmin selkeyden ja ymmärrettävyyden varaan.

Havainnollisuus on tässä se juttu: erikoisalan sanastolle tulisi kehittää selkeämmin hahmotettavissa olevia vastineita tai antaa käytännönläheisiä esimerkkejä ja vertauksia, joiden avulla talous ja sijoittaminen voidaan rinnastaa jokapäiväiseen arkielämään. On ihmiselle luontaista luoda tällaisia kytköksiä talouden kaltaisten abstraktien ilmiöiden sekä konkreettisen tason elämänalueiden välille. Sijoittamista ympäröivän diskurssin soisi rakentuvan yhä vankemmin selkeyden ja ymmärrettävyyden varaan.

Onneksi monet sijoitusvaikuttajat ovat jo heränneet tähän tarpeeseen. Kansankielellä tuotettua, helposti lähestyttävää sisältöä löytyykin enenevissä määrin sosiaalisen median alustoilta, podcasteista ja painetuista teksteistä. Mitä saavutettavampi sisältö, sitä laajempi ja tavoitetumpi kohderyhmien kirjo.

Peli on avattu, pallo on nyt influenssereilla ja toimittajilla. Kielellisillä valinnoilla vaikutetaan yleiseen asenneilmapiiriin, edistetään taloudellista tasa-arvoa ja muutetaan maailmaa. Sanoilla on siis väliä.

Petra Elers

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien jäsen.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Lähdekriittisyys ja yhteisöllisyys treidaamisessa

Johannes Sippola

Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.

Treidaajan oppimiskeinot

Kristian Kannus

Kirjoittaja on swingtreidaaja ja salkunhoitaja Weketor consultingiolla. Kirjoittajan ajankohtaista sisältöä voi lukea Twitteristä @Weketor.

Onko kryptomarkkinoiden pohjat nähty?

Anton Räsänen

Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.

Euroopan umpisolmu

Martin Paasi

Kirjoittaja on Nordnetin talousasiantuntija.

Suunnannäyttäjä

Lari Alenius

Kirjoittaja aloitti treidaamisen vuonna 2019 ja on erikoistunut tällä hetkellä hyödykkeisiin, kuten öljyyn ja kultaan.

Pohjat takana osakemarkkinalla?

Jukka Lepikkö

Kirjoittaja on Suomen tunnetuimpia treidaajia ja tehnyt aktiivista päiväkauppaa vuodesta 2007 alkaen. Hän esiintyy Youtubessa Traders' Club -videosarjassa ja jakaa ajankohtaisia markkinanäkymyksiään myös Twitterissä, @JukkaLepikko.