Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Inflaatio kiihtynyt, miten käy korkojen?

Inflaatio on kiihtynyt poikkeuksellisen korkeaksi, Yhdysvalloissa peräti yli viiteen prosenttiin, ja Euroopassakin yli kolmeen prosenttiin.

Tällaisilla tasoilla ei ole oltu kertaakaan sitten finanssikriisin, eli yli kymmeneen vuoteen.

Osittain piikki selittyy koronakriisillä. Esimerkiksi syyskuussa energiasektorilla inflaatio oli 17 prosenttia, mikä on ymmärrettävää, kun vuosi sitten energia oli miltei ilmaista. Öljyn hintahan kävi hetkellisesti jopa negatiivisena, eli kuka tahansa
halukas olisi voinut tilata tankkilaivallisen öljyä, ja siitä ilosta myyjä olisi maksanut tilaajalle!

Samoin laivarahdit on konttipulan takia hinnoiteltu pilviin, komponenteista on pulaa ja niin edelleen. Jos nämä ovat inflaation
suurimmat ajurit, niin piikki voi jäädä väliaikaiseksi. Tämä näyttää nyt todennäköiseltä vaihtoehdolta, mutta varmaa se ei tietenkään ole.

Joka tapauksessa, kiihtyi inflaatio tai ei, korot ovat edelleen niin alhaalla, että ne jossain vaiheessa lähtevät nousuun. Toki valtioiden velkataakka pienentää koronnostopelkoja, mutta velat voidaan aina leikata, vaikkapa muuttamalla ne nollakorkoisiksi sadan vuoden maturiteetilla.

Sijoittajan näkökulmasta korkojen nousu ceteris paribus, eli muiden asioiden pysyessä ennallaan, on aina negatiivinen
asia. Kurssikehityksen kannalta on toki eroa sillä, onko syynä stagflaatio, eli laman ja inflaation esiintyminen yhdessä, vai
noususuhdanteen ylikuumentama talous.

Kasvuosakkeet ovat hyötyneet ja arvo-osakkeet jääneet jälkeen.

Laskevista koroista on nyt nautittu toistakymmentä vuotta, mikä on näkynyt pörssien ja kaikkien muidenkin omaisuuserien kovana nousuna. Kehitys on mennyt tältä osin ihan oppikirjojen mukaisesti. Tuotto-odotus on samojen rahoitusteorioiden
mukaan tästä eteenpäin toteutunutta alempi, mutta osakemarkkinoilla silti edelleen houkutteleva suhteessa muihin sijoitusmuotoihin.

Oman salkun rakennetta kannattaa tietenkin miettiä samasta näkökulmasta. Nythän kasvuosakkeet ovat hyötyneet
ja arvo-osakkeet jääneet jälkeen. Tämäkin johtuu korkokehityksestä, ehkä yhdistettynä joidenkin yleiseen hypetykseen samaan
tapaan kuin vuosituhannen vaihteessa.

Meilläkin on pörssissä tappiollisia yrityksiä muutaman miljoonan euron liikevaihdolla, ja silti markkina-arvo on satoja miljoonia.
Kun kaikki hinnoittelun perusteena olevat odotetut tulot ovat kaukana tulevaisuudessa, korkojen nousu syö yrityksen markkina-arvoa paljon enemmän kuin sellaisen yrityksen, joka tekee tulosta jo nyt.

Tuo ei tietenkään tarkoita sitä, että jokin tietty kasvuyritys olisi huono sijoitus. Aina niistä joku onnistuu odotusten mukaisesti tai jopa paremmin, jolloin tuottokin on hyvä. Suurin osa niistä kuitenkin epäonnistuu, joten hajauttamisen merkitys korostuu entistäkin enemmän.

Kirjoitus on julkaistu 4.11. ilmestyneessä Osakesäästäjien Viisas Raha -talouslehden numerossa 7/2021.

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

Tilaa Viisas Raha

Osakesäästäjien jäsenenä saat jokaisen sijoittajan tuhdin lukupaketin Viisas Raha aikakauslehden muiden rahanarvoisten etujen lisäksi.

Liity nyt

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Korkeammat katteet

Martin Paasi

Kirjoittaja on Nordnetin talousasiantuntija.

30.11.2021

10 prosentin säästöasteella pääset Suomen rikkaimpaan kymmenykseen

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

23.11.2021

Osakesäästötili versio 2.0

Victor Snellman

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

18.11.2021

Periaatepäätöksiä

Martin Paasi

Kirjoittaja on Nordnetin talousasiantuntija.

2.11.2021

Tiedätkö, kuka johtaa yritystäsi?

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

21.10.2021

​​​​​​​Ilmastonmuutoksella voi tehdä rahaa

Arimatti Alhanko

Kirjoittaja on osakesalkunhoitaja perhetoimistossa.

19.10.2021