Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Hallituksen sijoituskokemus näkyy ja kuuluu

Kirjoitin kesäkuussa Länsiväylän kolumnissani, kuinka poliitikon tulisi näyttää kansalaisille mallia vaurastumisessa. Ministerien sidonnaisuusilmoituksissa valitettavan monella on nollarivi säästämistä ja sijoittamista koskien. Pääministerilläkin tuntuu olevan reppu tyhjä, vaikka palkka on kovempi kuin monella yritysjohtajalla. Eduskunnasta saatavilla tuloilla meillä pitäisi olla kokoussalissa kymmeniä miljonäärejä.

Sijoitus- ja säästämisymmärryksen puute näkyi ja kuului budjettiriihessä, kun hallituksessa väännettiin lillukan varsista, kuten osinko- ja exit-veroista sekä rehukehitykseen korvamerkatusta 700 000 eurosta. Hallituksen sisälläkään tunnuta kiinnittävän huomiota, että talouden vahvistuessakin velkaannutaan miljardeittain.

Viisikolla tuntuu olevan mittakaavat hakusessa, jos pitää erikseen pohtia ja kirjata alle miljoonan euron eriä. Muistutuksena meille kaikille: miljardissa on tuhat miljoonaa. Valtionvelkaa on 130 miljardia, eli noin 58 000 euroa per alle 35-vuotias. Tilastokeskuksen mukaan 25-34-vuotiailla on nettovarallisuutta noin 12 000 euroa (mediaani).

Velka on veli otettaessa ja veljenpoika maksettaessa.

Velka ei itsessään ole paha, mutta se tulisi käyttää positiivisen tuotto-odotuksen kohteisiin. Mitä jos kymmenen miljardin lisävelka käytettäisiin säästämisen verotuksen laskemiseen?

Tätä kannattaisi kannatusmittauksissa laskevien hallituspuolueiden harkita ja napata kunnia ennen oppositiota. Se jos mikä vetoaisi liki miljoonaan osakesäästäjään eduskuntavaaleissa huomattavasti paremmin kuin nyt edistettävä exit-vero, jonka nettovaikutukseksi arvioidaan 0-50 miljoonaa euroa vuodessa.

Hallitus onneksi päätyi Osakesäästäjien ja muiden asiantuntijoiden kannalle, eikä ottanut osinkojen lähdeveroa työkalupakkiinsa. Lähdevero saattaisi olla järkevä, mikäli se olisi 3-5 % osingoista ja se pidätettäisiin aivan kaikilta sijoittajilta, eikä muita veroja osinkoihin kohdistuisi. Vaikutusta verokertymään ei olisi.

Jos osinkovero olisi säädetty, olisi jatkossa osingonmaksun sijasta fiksut yhtiöt ostaneet omia osakkeita. Verokertymään vaikutus olisi negatiivinen.

Jos tavissijoittajien pääomaveroon ei haluta koskea, palautettaisiin yhtiöveron hyvitysjärjestelmä avoir fiscalin. Ellei jopa sallittaisi muutaman tonnin osinkoja verottomana vuosittain. Vappusatasten sijasta joulutonneja kansalle. Verokertymä laskisi joitakin kymmeniä miljoonia, mutta yksilön eläketurvan kannalta merkittävä oliivinoksa nuorille ja vanhoille.

 

Victor Snellman

Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Tiedätkö, kuka johtaa yritystäsi?

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

21.10.2021

​​​​​​​Ilmastonmuutoksella voi tehdä rahaa

Arimatti Alhanko

Kirjoittaja on osakesalkunhoitaja perhetoimistossa.

19.10.2021

Tuotto vaatii riskinsietoa

Victor Snellman

Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.

13.10.2021

Kun kaikki sijoitukset tuntuvat riskittömiltä

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

4.10.2021

Sijoittamisen ympärillä vellova diskurssi lietsoo turhaa pelkoa aloittelijoissa

Petra Elers

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, pitkän aikavälin sijoittaja ja opiskelija Turun yliopistosta.

29.9.2021

HISTORIAN HAVINAA // Helsingin säästöpankki

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

23.9.2021