Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Suomen Pankki, Snellmaninkatu, Snellmaninaukio, Helsinki. Kuva 1930-luvulta. Museovirasto Musketti / Historian kuvakokoelma.

HISTORIAN HAVINAA: Suomen Pankki suomalaisen rahamaailman kehittäjänä

Helsingin ydinkeskustassa kävellessä ei voi välttyä törmäämästä joka kadulla Suomen raha- ja vakuutusmaailman historiaan.

Esimerkiksi Aleksanterinkadulla vakuutusyhtiö Pohjolan talossa voi ihastella sydänkoristeltuja kiviparvekkeita pähkinöitä jemmaavine oravineen. Pohjois-Esplanadilla Salutorgetissa voi nähdä upean koko seinäin kokoisen Rahapuu-lasimaalauksen ja Fabianinkadulla seisoo jylhänä linnakkeena Pörssin rakennus. 

Helsinki alkoi kasvaa kunnolla 1800-luvun lopulle tultaessa ja tähän ajanjaksoon liittyy myös Suomen rahamaailman kehittyminen ja aktiivinen kehittäminen. Siksi onkin aiheellista kurkistaa Suomen ensimmäiseen pankkilaitokseen. Suomen siirryttyä Ruotsin vallan alta Venäjän vallan alaisuuteen vuonna 1809, Venäjän keisari Aleksanteri I antoi vuonna 1811 määräyksen perustaa Waihetus- Laina- ja Depositioni- Contorin, joka on nykyisen Suomen Pankin edeltäjä. 

Waihetus- Laina- ja Depositioni- Contori perustettiin alun perin Turkuun, mutta siirrettiin jo vuonna 1819 Helsinkiin. Pankin ensimmäinen myöntämä laina myönnettiin jo ennen varsinaisen pankin perustamista maamarsalkka, kreivi Robert Wilhelm de Greerille viljavelan maksuun Ruotsin valtiolle. Pankki toimi ensin Senaatintorilla Sederholmin talossa ja tämän jälkeen nykyisen valtioneuvoston linnan siipirakennuksessa, toimihan pankki tuolloin vielä Senaatin alaisuudessa. Pankki ryhtyi antamaan kopeekka-arvoisia, erityisesti Suomea varten painettuja seteleitä. Oman pankkirakennuksen pankki sai vuonna 1883 kun Kruunuhaan Tallinmäelle Nikolainkadulle (nykyiselle Snellmaninkadulle) nousi saksalaisen arkkitehdin Ludwig Bohnstedtin suunnittelema uusrenessanssityylinen jylhä rakennus kuvastamaan Suomen rahamaailman vakautta. 

Nikolainkadun tontti lunastettiin vuonna 1875 hintaan 16 500 markkaa, joka olisi nykyrahassa vaatimattomat 66 140 euroa. Pankkirakennuksen toteuttamiseksi järjestetty arkkitehtuurikilpailu oli ensimmäinen Suomessa toteutettu kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu ja siinä oli määritelty tarkat vaatimukset turvalliselle ja kauniille pankkirakennukselle.

Rakennusmateriaaleissa otettiin huomioon paloturvallisuusmääräykset, jossa rakennuksen pääasialliset rakennusaineet olivat rauta ja kivi. Myös esimerkiksi holvien piti olla tulenkestäviä. Rakennusta on myös muuteltu sen valmistumisen jälkeen. Arkkitehti Gustaf Nyström lisäsi rakennuksen pihalle setelipainon ja rakennutti pankin sisälle amerikkalaistyylisen turvaholvin ja yleisötilan yläpuolelle lasikaton. Lasikatto tuhoutui vuoden 1944 pommituksissa ja korvattiin sittemmin umpinaisella katolla. Arkkitehti W.G. Palmqvist suunnitteli pankille laajennussiivet vuonna 1922.

Suomen myrskyisät levottomuuksien vuodet vaikuttivat myös Suomen Pankin toimintaan. Vuonna 1918 pankki oli hetken punaisten joukkojen miehittämä. Sekasorron melskeessä pankin holvit murrettiin ja punainen hallinto otti pankin varat haltuunsa. Punainen hallinto alkoi myös painaa omia seteleitä, jotka olivat laillisen hallituksen painattamien seteleiden kaltaisia numerosarjoja lukuun ottamatta. Tämä aiheutti pitkäksi aikaa sekaannuksia ja epävarmuutta kuluttajissa. Tilanne helpottui vasta vuonna 1922 jolloin Eliel Saarisen suunnittelemat setelit otettiin käyttöön.

1960-luvulla pankkia modernisoitiin nykypäivän tarpeita vastaavaksi, kun arkkitehti Harry W. Schreck muutti rakennuksen virastotaloksi. Viimeisimmät muutokset on tehty vuonna 2006 arkkitehti Matti Nurmelan johdolla, jolloin osia vanhemmista rakennusvaiheista palautettiin näkyville. Nykyään Suomen Pankki toimii Suomen keskuspankkina. Pankin toiminta-ajatuksena on rakentaa taloudellista vakautta. Luotettavana ja turvallisena toimijana Suomen Pankki toimii Suomen rahaviranomaisena. Rakennuksen kaunista ja harmonista julkisivua pääsee ihailemaan nappaamalla ratikan numero 7 Snellmaninkadulle. Varsinaiseen pankkirakennukseen ei ole vapaata pääsyä, mutta pankin historiaan ja toimintaan pääsee tutustumaan aivan Senaatintorin nurkalla sijaitsevassa Suomen Pankin Rahamuseossa (Snellmaninkatu 2).


 

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Miten aloittaa sijoittaminen?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.

5.12.2019

Monet ihmiset ovat lähivuosina alkaneet kiinnostua sijoittamisesta vaurastumisen muotona ja työkaluna oman eläkkeen turvaamiseksi.

Osakesäästäjien perustehtävä on puolustaa yksityissijoittajan etuja

Timo Rothovius

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.

15.11.2019

Korkomarkkinan kädenvääntö, nousevatko korot vai eivät

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

15.11.2019

HISTORIAN HAVINAA: Nylands Aktiebank 1887-1918

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

6.10.2019

Onko edessämme inflaatiota vai deflaatiota?

Sam Laakso

Kulta-asiantuntija, Voima Gold

29.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Olisiko maailma nykyään parempi, jos Karl Marx olisi vain uskonut isänsä neuvoja?

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

17.9.2019

HISTORIAN HAVINAA: Privatbankenin tarina

Anu Latva-aho

FM, taidehistoria

13.9.2019

Rapujuhlat jokaiselle lompakolle - Lue vinkit onnistuneisiin Kräftiksiin!

Urbaani elämyshai

- täyttä elämää pörssin ulkopuolella -

6.9.2019

Nuorten talouslukutaito ja sijoittaminen ei ole vain Suomen juttu

Katja Flittner

Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi, joka työskentelee lakimiehenä Lexia Asianajotoimisto Oy:ssä.

16.7.2019

Tekninen analyysi osoittaa: kurssilaskulle on vielä tilaa

Tomi Salo

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

5.6.2019