HISTORIAN HAVINAA // Suomen Kiinteistöpankin tie vuokratiloista oman toimitilan kautta takaisin vuokralle
FM Taidehistoria
Kuva: Finna, Helsingin kaupunginmuseo, Kuvaaja Pia Pärepalo (1991)
Sarvikuonon korttelissa Pohjoisesplanadin numerossa 15 sijaitsee nykyään vaaleankeltainen uusrenessanssityylinen Brofeldtin talo, jonka tiloissa toimi usean vuoden ajan Nylands Aktiebank, Uudenmaan Osakepankki.
Nylands Aktiebank oli yksi lukuisista liikepankeista, joita perustettiin Helsinkiin 1800-luvun loppupuolella. Pankki perustettiin vuonna 1887 miljoonan markan pääoman turvin palvelemaan erityisesti pienteollisuutta, talollisia sekä käsityöläisten ja liikemiesten kauppaa. Pankinjohtajana toimi kunnallisneuvos Abel Landén, joka oli osakkaana myös Kalewan ja Fennian vakuutusyhtiöissä. Nylands Aktiebankilla oli myös useampia sivukonttoreita: Hyvinkäällä, Kokkolassa, Lauttakylässä, Loviisassa, Munsalassa, Oravaisissa, Orimattilassa, Pietarsaaressa, Salossa sekä Savonlinnassa.
Pankin rakennuksen historia alkaa jo kauan ennen pankin perustamista. Kauppias Petter Brofeldt rakennutti 1820-luvulla osoitteeseen kaksikerroksisen kivitalon. Rakennuksen alkuperäistä suunnittelijaa ei tunneta ja rakennus onkin vuosikymmenien saatossa kokenut lukuisia muutoksia. Alun perin rakennuksessa oli katutasossa tilaa kauppapuodeille ja ylemmässä kerroksessa asuintiloja. Vuosien varrella rakennuksen ulkoasuun ovat vaikuttaneet useat nimekkäät arkkitehdit, kuten C. Th. Mellgren, Theodor Höijer, Lars Sonck ja Albert Nyberg. Rakennuksen nykyinen ulkoasu on vuodelta 1912-14, jolloin Valter Jung ja Emil Fabritius suunnittelivat taloon yksikerroksisen pankkisalin. Samalla kolmikerroksista rakennusta jatkettiin Sofiankadun puolelle, jossa tätä ennen oli ollut matalampi siipirakennus.
Vuoden 1918 myrskyisten vuosien aikana pankkitoiminta ja rahamarkkinat Suomessa kiristyivät ja kokivat haasteellisia aikoja. Hankalaa tilannetta edeltäneenä aikana pankki oli myöntänyt hieman liian avokätisesti luottoja ja vuoden 1919 ensimmäisenä päivänä 1.1.1919 Nylands Aktiebank jouduttiin fuusioimaan Helsingin Osakepankkiin, HOPin. Nylands Aktiebank itsenäisenä pankkina lakkasi tuolloin toimimasta.
Vanhan pankkisalin ehdoton katseenvangitsija nykyään on salin takaseinällä sijaitseva lyijylasimaalaus ”Rahapuu”. Se on sijoitettu saliin vasta vuonna 1974. Rahapuun liikkeet ovat kiinnostavia ja liittyvät läheisesti suomalaiseen pankkihistoriaan. Maalaus oli alun perin valmistettu Privatbankenin pankkisalia varten, joka sijaitsi läheisessä Pohjoisesplanadin osoitteessa 19. Rahapuun on suunnitellut Valter Jung ja se on valmistettu Salomo Wuorion koristemaalaamossa vuonna 1904. Lasimaalaus siirtyi pankin laajennuksen yhteydessä yksityiseen omistukseen, josta se palautui lahjoituksena kaupungin haltuun vuonna 1974 ja pääsi taas esille. Lasimaalaus on värikylläinen katseenvangitsija tunnelmallisesti valaistussa salissa. Se kuvaa kahta symmetrisesti sijoiteltua värikästä riikinkukkoa, joiden välistä versoo runsaana viheriöivä rahapuu.
Brofeldtin talo siirtyi vuonna 1931 Helsingin kaupungin omistukseen. Viimeisimmät isommat korjaukset talossa tehtiin arkkitehti Aarno Ruusuvuoden suunnitelmien pohjalta vuosina 1968–1971. Helsingin kaupungin omistuksen aikana pankkitoiminta rakennuksessa jatkui. Samaisessa osoitteessa on nimittäin toiminut muun muassa Helsingin kaupungin rahatoimisto. Vuonna 2009 pankkisali muutettiin ravintolan tiloiksi ja myöhemmin myös yläkerran lainaneuvottelijoiden tilat liitettiin ravintolaan.
Nykyään rakennuksessa toimii ravintola Salutorget. Ravintolassa voi piipahtaa syömässä illallista tai nauttimassa iltapäiväteetä tunnelmallisessa miljöössä ja samalla ihastella kaunista Rahapuu-teosta sekä kaunista graniittipylväiden koristamaa pankkisalia.
FM, taidehistoria
FM Taidehistoria
Työskentelen luxemburgilaisessa perhetoimistossa jossa vastaan meidän osakesijoituksista. Sitä ennen toimin salkunhoitajana ja analyytikkona Luxemburgissa ja Ruotsissa. Sain ensimmäisen työpaikkani kreikkalaisesta ravintolasta 13-vuotiaana. Olen diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri. Minut tavoittaa parhaiten LinkedInin, Twitterin (@ArimattaA) tai sähköpostin (arimatti.alhanko@gmail.com) kautta.
Kirjoittaja on 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi.
Olen Kaisa Vanha-Perttula, 22-vuotias finanssialan opiskelija ja Nuorten Osakesäästäjien aktiivi. Opintojen ohella työskentelen isolla osakevälittäjällä ja sijoitan pitkäjänteisesti rahastoihin sekä osakkeisiin.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
En ole koskaan hävennyt myöntää ja puhua siitä, että tulen köyhästä perheestä. Vaikka se on omalta osaltaan rajoittanut mahdollisuuksiani normaaliin elämään silloin historiassa, niin olen jälkikäteen kuitenkin iloinen kaikesta kokemastani. Lapsuudessa eletyt asiat ovat muokanneet minusta nykyisen minäni ja niillä avuilla on ollut mahdollista ponnistaa aina vain pidemmälle ja pidemmälle. Mistä ihmeen avuista nyt taas puhun? Se selviää myöhemmin tekstissä, joten mennään asiaan.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.
Kirjoitin viime lehdessä velkaantumisesta. Nyt asiaan on kiinnittänyt huomiota myös talouspolitiikan arviointineuvosto. Se on perustettu kuusi vuotta sitten talouspolitiikan tavoitteiden ja keinojen riippumatonta, tutkimustietoon pohjautuvaa arviointia varten. Neuvosto julkaisi tammikuun lopussa arvionsa viime vuonna harjoitetusta talouspolitiikasta. Neuvosto kommentoi lähinnä toteutettua talouspolitiikkaa, mutta ottaa kantaa myös kotitalouksen lisääntyneeseen velkaantumiseen ja niiden keskittymiseen yhä pienemmälle osalle kotitalouksia.
Kirjoittaja on Viisas Raha -lehden päätoimittaja ja Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja.
Osakesäästötilin lanseerauksesta on nyt kulunut reilu vuosi, ja me suomalaiset olemme ottaneet sen avosylin vastaan: tilejä on avattu jo yli 150 000, ja uusia osakesäästäjiä on tullut markkinoille noin 100 000. Osakkeisiin säästävien suomalaisten määrä lähentelee hyvää vauhtia miljoonaa. Osakkeisiin ja rahastoihin säästävien määrä on reilusti tätäkin suurempi. Yhtä kaikki säästäjämäärien kasvu vuonna 2020 oli järisyttävä.