Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Datasäädöksen tappokytkin tuo epävarmuutta kryptomarkkinoille vuonna 2024

Euroopan neuvosto hyväksyi viime vuoden marraskuussa niin sanotun datasäädöksen (Data Act), joka tunnetaan myös nimellä ”datalaki”. Tarkoituksena tällä asetuksella on nostaa EU johtoasemaan datavetoisessa yhteiskunnassa.

Datasäädöksellä eli Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella datan oikeudenmukaista saatavuutta ja käyttöä koskevista yhdenmukaisista säännöistä (2022/0047, COD), annettu 23.2.2022, asetetaan valmistajille ja palveluntarjoajille velvoite antaa käyttäjilleen, niin yrityksille kuin yksityishenkilöillekin, mahdollisuus saada ja uudelleen käyttää tuotteidensa tai palvelujen käytön tuloksena tuotettua dataa. 

Datasäädöksen ansiosta käyttäjät voivat myös jakaa tätä dataa kolmansien osapuolten kanssa. Eurooppa-neuvoston mukaan esimerkiksi autonomistajat voisivat tulevaisuudessa jakaa tiettyä ajoneuvodataa mekaanikon tai vakuutusyhtiön kanssa. 

Tämä datasäädös voi kuitenkin olla samalla yksi vuoden 2024 suurimmista epävarmuutta aiheuttavista tekijöistä kryptovaluuttatoimialalla.

EU-sääntely on selkeytynyt mutta ei tarpeeksi

Euroopan osalta kryptovaluuttojen lainsäädännön voidaan katsoa selkeytyneen ja osittain taas hämärtyneen. Selkeyttä kryptovaluuttamarkkinoiden sääntelyyn toi MiCA-asetus (Markets in Crypto-Assets), joka hyväksyttiin viime vuonna ja astuu voimaan EU-alueella 2024.

Datasäädös puolestaan aiheuttaa epävarmuutta. Kryptovaluuttojen tuotekehitys- ja innovointipuolella suhtaudutaankin hyvin varauksellisesti tähän datasäädökseen, sillä siinä on vielä paljon tulkinnanvaraa esimerkiksi älysopimusten osalta (smart contract).

Jos säädöstä tulkitaan laajasti, viranomaisella olisi halutessaan oikeus lopettaa (kill switch) valitsemansa kryptovaluutan yksilöidyn älysopimuksen toiminta EU-alueella, mikäli tämän älysopimuksen toiminnan katsottaisiin aiheuttavan markkinoille toimintahäiriöitä. 

Euroopan komissio on kuitenkin todennut, että tämä säädös ei koskisi olemassa olevia lohkoketjuja ja niiden älysopimuksia. Tästä syystä kryptovaluutat olisivat tältä viranomaisen tappokytkimeltä turvassa. Lausuma ei ole kuitenkaan tuonut selkeyttä toimialalle etenkään uusien innovaatioiden osalta.

Datasäädös ja hajautettu talous törmäyskurssilla

Hajautetun talouden (kuten kryptovaluutat) perusidea on, että yksittäisellä tai yksittäisillä osapuolilla kuten viranomaisilla ei ole mahdollisuutta lopettaa tai keskeyttää kryptovaluutan tai sen osan toimintaa. 

Kryptovaluutan (tai lohkoketjun) toiminta perustuu konsensukseen, eli suurin osa yhteisöstä päättää, kuinka kryptovaluutta toimii. Tai sitten kryptovaluutta, kuten bitcoin, on ohjelmoitu toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla niin yhteisön edun kuin myös lohkoketjun säilymisen kannalta.

Esimerkiksi bitcoin syntyi vuoden 2008 talouskriisin seurauksena. Vuonna 2008 pankit, poliitikot ja viranomaiset olivat käytännössä syyllisiä finanssikriisiin, jolloin koko maailman talous meinasi kaatua inhimillisten virheiden vuoksi. Tästä syystä pyrittiin luomaan hajautettu finanssiteknologia, jossa muutama toimija ei pystyisi aiheuttamaan suurempaa kriisiä, vaan hajautettu teknologia estäisi tällaisen kriisin eskaloitumisen.

Datasäädös on siten selkeästi ristiriidassa hajautetun talouden perusajatuksen kanssa, koska se keskittää päätäntävaltaa hyvin pienelle yhteisölle.

Datasäädös ei kuitenkaan todennäköisesti vaikuta suurempien kryptovaluuttojen ja niiden julkisten lohkoketjujen kuten bitcoinin toimintaan, sillä esimerkiksi bitcoinin päätöksenteon voidaan tulkita olevan maantieteellisesti ja lukumääräisesti (solmut) sen verran merkittävästi hajautettua, että viranomaisen päätöksellä ei olisi tällaisen lohkoketjun toimintaan merkittävää vaikutusta.

Datasäädöksellä merkittävä vaikutus uusille ja pienille kryptovaluutoille?

Datasäädöksellä voi kuitenkin olla erittäin merkittäviä vaikutuksia uusien vielä kehittävien ja yleisesti pienempien kryptovaluuttojen toimintaan. Näissä pienemmissä kryptovaluutoissa päätöksentekoprosessi on huomattavasti keskittyneempää, eli se on yleensä vain muutaman toimijan varassa. Sen lisäksi viranomainen voi periaatteessa kieltää kryptovaluutan lohkoketjuominaisuuden olemassaolon olemalla tunnustamatta sitä, jolloin tällaisen kryptovaluutan toiminta kuuluisi datasäädöksen sääntelyn piiriin.

Viranomaisen on myös huomattavasti helpompi painostaa pienemmän kryptovaluutan taustalla olevaa muutamaa toimijaa esimerkiksi kytkemään joku tietty älysopimus pois päältä, jolloin viranomainen todellisuudessa päättäisi tällaisen kryptovaluutan toiminnasta.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että tällainen kryptovaluutta, jossa viranomainen (kolmas osapuoli) loppujen lopuksi päättäisi sen toiminasta, ei enää sijoittajien mielestä tarjoaisi juurikaan lisäarvoa verrattuna perinteiseen finanssimarkkinaan. Tämä johtuu siitä, että kryptovaluutan ei voida enää katsoa olevan hajautettua teknologiaa, koska kolmas osapuoli käytännössä päättää sen toiminnasta.

Ratkaisevaa tässä asiassa on lopulta laintulkinta. Mikäli EU-alueella tulkitaan datasäädöstä sillä tavoin, että viranomainen voisi halutessaan sulkea jonkun uuden kryptovaluutan älysopimuksen toiminnan tai tähän sääntelyyn liittyy epävarmuutta, tarkoittaisi se, että kryptovaluuttaprojektit ja niiden tuotekehitys tulisivat siirtymään EU-alueen ulkopuolelle.
EU ei kuitenkaan ole yksin datasäädöksensä kanssa, sillä myös esimerkiksi USA:ssa on paljon epävarmuutta nykyisen sääntelyn osalta.

EU:ta paremmat kryptohubit tuotekehitykseen

Sijoittajan on tässä vaiheessa syytä huomata, että kryptovaluuttaprojektit siirtyvät luonnollisesti sinne, missä on kaikkein paras ympäristö kehittyä ja kasvaa sekä missä sääntelyn pitemmän ajan ennustettavuus on kaikkein selkeintä. Tällaisia parhaita alueita kryptovaluuttojen kehitykselle kutsutaan kryptohubeiksi (crypto hub).

Tällä hetkellä esimerkiksi EU:sta eronneen Iso-Britannian sääntely-ympäristöä pidetään EU:ta selkeämpänä, suotuisampana ja ennakoitavampana. Sen lisäksi myös Arabiemiraattien Dubai ja hieman yllättäen myös Hongkongin talousalue ovat kiinnostavia tuotekehittäjille.

Joidenkin mielestä on vain hyvä, että kryptovaluuttaprojektit siirtyvät EU:n ulkopuolelle. Kuitenkin tässä on hyvä muistaa, että samalla se tarkoittaa, että myös innovaatiot, tuotekehitys ja start up -rahoitus siirtyvät sinne, missä on selkein innovaatioita tukeva sääntely-ympäristö. 

 

Henri Väkeväinen

Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Kannattaako panostaa osakepoimintaan vai työuraan?

Jesse Viljanen

Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen, Viisas Rahan kolumnisti ja Osinkoinsinööri-talousblogin kirjoittaja.

”Upea” päivä jälleen suomalaiselle piensijoittajalle

Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.

Ei lakia vaan politiikkaa kryptomarkkinoilla

Henri Väkeväinen

Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta

Avioliitto vai avoliitto? Valinnalla on iso taloudellinen merkitys eikä yleinen uskomus pidä paikkaansa

Niina Kosunen

Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes 
Insta: lakitoimisto_kunnes

Onko asuntosijoittajan excel rikki?

Sanna Hughes

Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja