Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Avioliitto vai avoliitto? Valinnalla on iso taloudellinen merkitys eikä yleinen uskomus pidä paikkaansa

Avioliitto ja avoliitto eroavat oikeusvaikutuksiltaan merkittävästi toisistaan, vaikka eroavaisuudet eivät välttämättä arjessa näkyisikään. 

Nykypäivänä avoliitto mielletään yhtä vakavaksi ja toimivaksi parisuhteeksi kuin avioliittokin, ja näin asia varmasti onkin – niin kauan, kun kyse on sujuvasti eteenpäin soljuvasta arjesta. 

Mutta entä jos avoliitto päättyy eroon tai toinen avoliitossa asuvista perheen vanhemmista äkillisesti menehtyy? Tällöin avioliiton ja avoliiton oikeudelliset eroavaisuudet voivat nousta hyvinkin merkittäväksi tekijäksi puolisoiden ja koko perheen taloudellisen tilanteen näkökulmasta. 

Mikä on sinun, on myös minun? 

Avioliitto ja avoliitto eroavat oikeusvaikutuksiltaan merkittävästi toisistaan, vaikka eroavaisuudet eivät välttämättä arjessa näkyisikään. 

Yksi merkittävimmistä eroista on se, että leskeksi jääneelle tai avopuolisostaan eronneelle avopuolisolle kuuluu vain se omaisuus, joka on hänen nimissään (ns. ”nimiperiaate”). Siinä missä avioliiton purkautuessa – joko avioeron tai kuoleman takia – aviopuolisoilla on mahdollisena tasingon maksamisena konkretisoituva avio-oikeus toistensa omaisuuteen, avopuolisoilla ei tällaista oikeutta ole. 

Toisin sanoen avopuolisoiden välisiä varallisuuseroja ei tasata eli kuolleen avopuolison kuolinpesä ei ole velvollinen luovuttamaan leskeksi jääneelle avopuolisolle tasinkoa, vaan leski pitää vain sen omaisuuden, joka on hänen. Nimiperiaatteen takia avopuolisoiden on erittäin tärkeä huolehtia siitä, että heidän omistamansa omaisuus on myös kirjattu heidän nimiinsä. Sama tilanne on myös lainojen osalta. 

Avopuolisolla ei myöskään ole aviopuolisoilla olevaa oikeutta hallita ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana edes yhteisenä kotina käytetyn asunnon osalta. Mikäli menehtyneen avopuolison perilliset vaativat kuolinpesän jakamista ja jotta ensiksi kuolleen avopuolison jäämistö tosiasiassa saadaan jaetuksi, on asunto myytävä ja avoleskelle maksettava kauppahinnasta se määrä, joka vastaa hänen omistussuhdettaan asunnosta. Avopuolisolla ei ole ilman testamenttia oikeutta kuolleen puolison osuuteen myöskään yhteisen kodin irtaimistosta. Näin ollen irtaimisto katsotaan sen avopuolison omaisuudeksi, jonka rahoilla se on ostettu. Myös lemmikkieläinten katsotaan kuuluvan sille, jonka nimiin ne on kirjattu. Kirjanpito ainakin isompien hankintojen osalta on siis tärkeää!

Avoparina pysymisen voi nähdä myös tietoisena valintana – avosuhteen etuna voitaneen taloudellisessa mielessä pitää sitä, ettei esimerkiksi perintönä itselleen aikanaan siirtyvää sukutilaa tai -yritystä tai muuta merkittävää varallisuutta tarvitse jakaa puolisolle erossa eikä kuolemassa. Kuolemantapauksessa avopuolison perivät hänen lapsensa, tai jos lapsia ei ole, hänen vanhempansa tai hänen sisaruksensa. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että avolesken asema avopuolison kuoltua on melko suojaton, ellei sitä ole turvattu. 

Miten turvata avopuolison taloudellinen tilanne, jos avioliitto ei ole vaihtoehto?

Avolesken taloudellisen turvan kannalta avoin keskustelu raha-asioista sekä testamentti ja henkivakuutus ovat keskeisiä keinoja turvata taloudellista pärjäämistä. Mikäli testamentintekijällä on lapsia, on testamentilla mahdollista testamentata avopuolisolle 50 prosenttia omaisuudestaan. Loput 50 prosenttia testamentintekijän omaisuudesta ovat rintaperillisten lakiosaa, joka kuuluu perittävän lapselle/lapsille. Tietyissä tilanteissa avopuolisolla voi olla oikeus avustukseen tai hyvitykseen, jotka tuovat jonkinlaista turvaa avopuolisoille liiton päättyessä eroon tai kuolemaan. Näiden varaan ei kuitenkaan kannata avopuolison taloudellista turvaa jättää. 

Eräs sitkeästi vallalla oleva väärinkäsitys liittyy avopuolison perintöoikeuteen: usein kuulee sanottavan, että avoliiton kestettyä tarpeeksi monta vuotta se rinnastetaan oikeudellisessa mielessä avioliittoon. Näin ei kuitenkaan ole. Avopuolisolla ei ilman testamenttia ole perintöoikeutta, vaikka avoliitto olisi kestänyt kuinka monta vuotta tai vaikka avopuolisoilla olisi yhteisiä lapsia. Verotuksellisesti avopuoliso kuitenkin rinnastetaan tietyissä tilanteissa aviopuolisoon: jos avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai he ovat olleet aikaisemmin avioliitossa, kuuluu avoleski ensimmäiseen perintöveroluokkaan ja on lisäksi oikeutettu puolisovähennykseen perintöverotuksessa.  

Älä anna rakkauden sokaista

Vaikka rakkaus saattaakin ajoittain sokaista, eivät avoimet keskustelut raha-asioista ja elämän ikäviin käänteisiin varautumisesta saisi jäädä keskustelematta. Edellä esitetty ei ole millään muotoa tyhjentäväksi tarkoitettu kuvaus avoliiton ja avioliiton oikeudellisista eroista tai eri parisuhdemuotojen oikeudellisista ominaispiirteistä. Avo- ja avioliittoihin liittyy useita oikeudellisia näkökulmia, joita on tarkasteltava kunkin perhe- ja varallisuustilanne sekä niin perintö-, aviovarallisuus- ja avoliittolainsäädäntö huomioon ottaen. Yksilöllinen konsultaatio asiantuntijan kanssa on suositeltavaa jokaiselle, joka haluaa turvata niin oman kuin myös perheensä taloudellisen tilanteen erilaisten elämäntilanteiden, kuten eron ja kuoleman varalta. 
 

Niina Kosunen

Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes 
Insta: lakitoimisto_kunnes

Lisää aiheesta "Näkökulma"

Lakimiehen vinkit: Hoida henkivakuutus kuntoon

Niina Kosunen

Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes 
Insta: lakitoimisto_kunnes
 

Osaatko lukea taloyhtiösi tilinpäätöstä?

Sanna Hughes

Kirjoittaja on Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja

Kolme osakevalintaa vuodelle 2024

Timo Heikkilä

Sijoittaja.fi:n perustaja sekä hallituksen puheenjohtaja (KTM, TMC, HHJ)

Optimisti iloitsee – nuori sijoittaja, älä menetä toivoasi

Mari Hannola-Antikainen

Kirjoittaja on nuorten talousosaamiseen erikoistunut asiantuntija Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -organisaatiossa.

Kryptolompakkosiirtoihin tulossa tiukennuksia EU-alueella

Henri Väkeväinen

Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta

Omien osakkeiden osto-ohjelmat kiristävät taas tunteita – turhaan

Karri Salmi

Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien puheenjohtaja.