Kaloreista budjetointiin – ja toisinpäin
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Atlas Pankin ulko-ovi. Kuva: Eric Sundström 1930, Helsingin kaupunginmuseo.
Atlas Pankilla oli aikanaan 25 konttoria eri puolilla Suomea ja siirtyessään Helsinkiin se tarvitsi muiden vakavaraisten pankkien tapaan hienot toimitilat.
Atlas Pankki Oy:n Helsingin pääkonttori seisoo korkeana, jylhänä ja klassisen kauniina Mikonkadun ja Yliopistonkadun kulmassa lähellä Ateneumin taidemuseota ja Rautatieasemaa. Atlas Pankki oli alun perin lähtöisin Pohjois-Suomesta, Oulusta ja se oli perustettu vuonna 1918. Vuoteen 1923 pankin nimi oli Pohjois-Suomen Pankki Osakeyhtiö, jonka jälkeen nimeksi tuli Atlas Pankki Oy. Atlas Pankin osakekirja oli komea, siinä oli kuvituksena suuri vehreä ja vankka puu, jonka keskelle oli asetettu Suomen leijonavaakuna.
Atlas Pankilla oli aikanaan 25 konttoria eri puolilla Suomea ja siirtyessään Helsinkiin se tarvitsi muiden vakavaraisten pankkien tapaan hienot toimitilat. Sellaiset päätettiinkin rakennuttaa arkkitehtuurikilpailun jälkeen hyvälle paikalle Helsingin ydinkeskustaan. Kilpailun ensimmäisen palkinnon voittivat arkkitehdit ja veljekset Jussi ja Toivo Paatela klassisella suunnitelmallaan. Paatelat perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston, joka toimi vuosina 1919-1929. Toiminta-aikanaan he osallistuivat useisiin arkkitehtuurikilpailuihin, joita talouskasvun vauhdittamassa maassa toteutettiin. Atlas Pankin lisäksi Paateloiden yhteishankkeita 1920-luvulla ovat muun muassa Tampereen kaupunginkirjasto ja Helsingin yliopiston anatomian laitos.
Alun perin pankista suunniteltiin viisikerroksista ja siinä oli tilaa pankille sekä muille liiketoiminnoille. Ennen varsinaisen rakennusprosessin alkamista päätettiin rakennusta korottaa ja siitä tulikin kahdeksankerroksinen. Julkisivu on muurattu punaisista tiilistä ja julkisivussa on koristeena Gunnar Finnen julkisivuveistokset ja upeat pääoven reliefit. Sisätilojen sisustuksesta vastasi Arttu Brummer, joka on suunnitellut myös Eduskuntatalon kauniita kokonaissisustusratkaisuja sekä Helsingin yliopiston päärakennuksen kalustuksen. Maalauskoristelu on Antti Salmenlinnan, joka on tunnettu myös Poliisin käyttämästä tunnuksesta, jossa miekkaa koristaa leijonan pää.
Atlas Pankin tarina oli komea mutta lyhyt. Pankkirakennus valmistui vuonna 1929 ja jo saman vuoden loppuun mennessä kova ja ankara lamakausi oli murtanut pankin talouden. Muun muassa kiinteistösijoitukset rasittivat pankin maksuvalmiutta ja pankki oli syönyt koko osakepääomansa sekä vararahastonsa. Lopulta rahat loppuivat ja pankki yhdistyi Helsingin Osakepankkiin, kuten monet muutkin pankit tuolloin yksitellen. Atlas Pankin lunastaminen aiheutti tuolloin Helsingin Osuuspankille 4 miljoonan markan tappiot. Rakennus ei kuitenkaan jäänyt käyttämättä, vuodesta 1936 tiloissa oli elokuvateatteri Rea ja 1970-luvulla elokuvateatteri muutettiin konehalliksi. Vuonna 1994 tiloissa aukesi Renny Harlinin luotsaama ravintola Planet Hollywood ja sittemmin katutason tiloissa on ollut ravintolatoimintaa.
Atlas Pankin rakennus nousi muutama vuosi sitten uuteen kukoistukseen, kun se entisöitiin ja korjattiin täysin niin sisä- kuin ulkopuolenkin osalta. Rakennus on kokonaisuudessaan ollut suojeltu myös sisätilojen osalta. Remontissa kaikki sisäpuolen rakenteet, tekniikka, kalusteet uusittiin ja tiloihin luotiin uudet joustavat toimitilat erilaisten toimistojen käyttöön. Samalla entisöitiin ja palautettiin vanhoja koristeita alkuperäisen ilmeen mukaisiksi, esimerkiksi pankkiholvia koristaneet kullatut lohikäärmekuviot. Rakennuksen nykyinen omistaja on Epicenter ja sen tiloissa toimii lukuisia erikokoisia yrityksiä. Rakennus ei ole kaikille avoimessa käytössä, mutta sen kaunista ulkoasua komeine tiilireliefeineen sekä jyhkeitä pronssiovia kannattaa ohikulkiessaan rautatieasemalta keskustaan päin käydä ehdottomasti katsomassa.
FM, taidehistoria
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Viisas Raha lehden vt.päätoimittaja.
FM, taidehistoria
FM Taidehistoria
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjillä työskentelevä piensijoittaja.
FM, taidehistoria
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Viisas Raha lehden vt.päätoimittaja.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjillä työskentelevä piensijoittaja.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja ja Viisas Raha lehden vt.päätoimittaja.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjillä työskentelevä piensijoittaja.
Verottaja linjasi viime vuonna, että matkakulut pörssiyhtiön yhtiökokoukseen ovat vähennyskelvottomia. Ohjeistus luo surkean kuvan piensijoittajan merkityksestä.
FM, taidehistoria
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Koronaviruksen ikävistä puolista on saanut lukea jokaisesta uutislähteestä viimeiset pari kuukautta ja todennäköisesti lisää on vielä tulossa ennen kuin asiat muuttuvat paremmaksi. Mielestäni on välillä hyvä keskittyä kuitenkin COVID-19 -pandemian aiheuttamiin hyviin puoliin.
FM, taidehistoria
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja.
Kirjoittaja on tamperelainen media-alan yrittäjä ja Pirkanmaan Osakesäästäjät ry:n hallituksen jäsen. Hän toimii Viisas Raha -lehden vt. päätoimittajana.
Kirjoittaja on Suomen Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja.
Kirjoittaja on ollut pokeriammattilainen 25 vuotta ja sijoittanut spekulatiivisesti osakkeisiin 34 vuotta. Hän kirjoittaa sijoituskolumnia sivustolla www.sijoitustieto.fi.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja
Kirjoittaja toimii Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana sekä yrittäjänä ja sijoitusvalmentajana.
Kirjoittaja on Nuorten Osakesäästäjien aktiivi ja Osinkoinsinööri talousblogin kirjoittaja