Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Yllättävät ohjeistuksen muutokset, yrityskaupat ja suunnatut osakeannit herättävät helposti kysymyksiä ja keskustelua piensijoittajien keskuudessa.

 

Yle: Viime hetken tulosvaroitus ja yllättävät yrityskaupat voivat hämmentää piensijoittajia

Tuloskauden aikana pörssiyhtiöiden raportointia seurataan tiiviisti, mutta piensijoittajat pelkäävät toisinaan, että heiltä pihdataan tärkeää tietoa. Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman on huomannut, että erityisesti sosiaalisessa mediassa ihmiset puivat huomiota herättäviä tapauksia.

Snellman arvioi Ylen haastattelussa sijoittajien kokevan herkästi tulleensa petetyksi, kun yhtiöt esimerkiksi julkaisevat negatiivisen tulosvaroituksen.

– Kun ihmisillä on rahaa kiinni, niin tunnereaktiot voimistuvat, Snellman toteaa artikkelissa.

Silloin tällöin yhtiöt julkaisevat tulosvaroituksen vasta vähän ennen varsinaista osavuosikatsausta. Tällaiset tapaukset voivat aiheuttaa kummastusta, sillä moni piensijoittaja perustaa päätöksensä yhtiöiltä saatujen tietojen varaan, eikä heillä ei ole samanlaisia valmiuksia hankkia tietoa suoraan yhtiöiltä, kuten esimerkiksi ammattimaisilla sijoittajilla on.

Snellman ei kuitenkaan epäile yhtiöitä vilunkipelistä vaan arvelee, että useimmiten viime hetken ohjeistuksien muutoksen taustalla ovat käytännölliset syyt: yhtiöiden hallitukset pitävät pääsääntöisesti kokouksen juuri ennen osavuosikatsauksen julkistusta.

– Pyrkimys on menneen vuosineljänneksen lisäksi saattaa hallituksen tietoon kaikkein tuorein näkemys yhtiön lähitulevaisuudesta.

Tiedonantovelvollisuus sitoo pörssiyhtiöitä

Pörssiyhtiöitä sitoo markkinoiden väärinkäyttöasetuksen ja arvopaperimarkkinalain mukainen tiedonantovelvoite, artikkelissa muistutetaan. Sen mukaan yhtiön tulee kertoa muun muassa tulevaisuuden näkymien muutoksista mahdollisimman pian sen jälkeen, kun asia on yhtiön tiedossa.

Tämän velvoitteen toteutumista Suomessa valvoo viranomainen Finanssivalvonta.

Ylen artikkelissa markkinavalvoja Minna Toiviainen kertoo, että suomalaisyhtiöiden tiedottamiseen liittyviin rikkomuksiin joudutaan puuttumaan melko harvoin. Vuonna 2020 Finanssivalvonta on kirjannut yhdeksän sen käsittelemää tapausta, jotka ovat koskeneet tiedonantovelvollisuutta ja joita selvitettiin laajemmin. Vuotta aiemmin tapauksia oli 15.

Sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla piensijoittajat ovat Ylen artikkelin mukaan esittäneet turhautumistaan valvontaviranomaisten tapaan puuttua väärinkäytöksiin.

Toiviaisen mukaan Finanssivalvonta seuraa tapahtumia markkinoilla, mutta esimerkiksi yrityskaupat ja tulosvaroitukset ovat tilanteita, joista Finanssivalvonta saa paljon myös yhteydenottoja sijoittajilta.  Tällöin selvitetään, onko sisäpiiritieto julkistettu oikeaan aikaan, onko sisäpiiritiedoksi luettavaa tietoa vuotanut ja onko sitä pyritty hyödyntämään.

Millainen sääntely pörssitiedottamista koskee?

  • Pörssiyhtiöillä on tiedonantovelvollisuus, jonka tavoitteena on varmistaa, että sijoittajilla on yhdenvertainen, tasapuolinen ja samanaikainen mahdollisuus saada tietoa. Velvollisuus voidaan jakaa säännölliseen ja jatkuvaan tiedonantovelvollisuuteen.
  • Säännöllisellä tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan taloudellisesta asemasta ja tuloksesta säännöllisesti julkistettavia tietoja.
  • Jatkuvalla tiedonantovelvollisuudella tarkoitetaan jatkuvasti ja ajantasaisesti markkinoille julkistamia tietoja, kuten sisäpiiritiedon julkistaminen.
  • Tiedonantovelvollisuus perustuu arvopaperimarkkinalakiin (AML), markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (MAR) ja kauppapaikan sääntöihin, esimerkiksi Helsingin pörssin.
  • Perinteisen pörssitiedotteen lisäksi yhtiö voi julkistaa lehdistötiedotteita tai kertoa yleisölle ja markkinoille yhtiötä koskevista tiedoista, joita sääntely ei edellytä.

 

Viisas Raha: Sijoittajaviestintä on muutakin kuin tarinankerrontaa

Vuoden 2020 viimeisessä Viisas Raha -lehden numerossa 8/2020 käsitellään pörssiyhtiöiden sijoittajaviestintää Sijoittajaviestintä on muutakin kuin tarinankerrontaa -artikkelissa. Tekstissä todetaan, että sijoittajaviestinnän merkityksen saattaa huomata vasta, kun se ei ole toivotulla tasolla.

Esimerkiksi Nokian yhtiökokousjärjestely on herättänyt närää sosiaalisessa mediassa, kun kokoukseen ei voinut osallistua paikan päällä, eikä yhtiö järjestänyt videoyhteyttä etäosallistumista varten.

– Viestinnän todellinen taso punnitaan haastavina aikoina. Sijoittajat arvostavat rehellisyyttä ja haluavat, että vaikeistakin asioista puhutaan suoraan eikä vetäydytä poteroihin, Sammon sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija Mirko Hurmerinta totesi Viisas Raha -lehdelle.

Cargotecin silloisen sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkisen mukaan yksi keskeisimmistä sijoittajaviestinnän ja tavanomaisen viestinnän eroista liittyy sijoittajaviestinnän juridiseen puoleen sekä sen relevanssiin ylimmälle johdolle.

– Sijoittajaviestintä on muuta viestintää säännellympää, ja sen epäonnistumisesta on selvät rikosoikeudelliset sanktiot. Siksi sijoittajaviestinnässä on noudatettava tiedonantovelvollisuutta tarkasti.

Sijoittajaviestintä on vahvasti ylimmän johdon agendalla, koska sen kohderyhmään kuuluvat yhtiön osakkeenomistajat, jotka valitsevat sen hallituksen, joka nimittää toimitusjohtajan.

Näin sijoittajaviestinnän kohderyhmän mielipiteet vaikuttavat suoraan yhtiöön ja sen johtamiseen.

 

Etkö ole vielä jäsen?

Suomen Osakesäästäjien jäsenenä saat lukuisia etuja ja lisäksi Viisas Raha -lehden kahdeksan kertaa vuodessa. Liity jäseneksi täällä.

 

 

 

Lisää aiheesta "Markkinat"