Vuoden 2020 yhtiökokousjärjestelyt menivät pikavauhdilla uusiksi koronapandemian aiheuttamien rajoitusten vuoksi. Vielä tänä keväänä mahdollisuudet fyysisten yhtiökokousten järjestämiseen ovat olleet hyvin rajallisia, ja käytännössä vain pienet yhtiöt ovat järjestäneet fyysisiä kokouksia.

– Olen hieman pettynyt siihen, miten paljon on menty samalla sapluunalla kuin viime vuonna, eli äänestäminen ja kysymykset vain ennakkoon. Yhtiöillä on kuitenkin ollut vuosi aikaa valmistautua tähän, Suomen Osakesäästäjien toimitusjohtaja Victor Snellman summaa.

– On hienoa, että meillä on myös yhtiöitä, jotka järjestävät fyysisen yhtiökokouksen ja sen lisäksi striimausmahdollisuuden. Niissä on painotettu turvavälejä ja terveysturvallisuutta. Nämä yhtiöt haluavat selkeästi huomioida osakkaansa eikä mennä sieltä, missä aita on matalin, ellei jopa kaatunut, Snellman huomauttaa.

Yli puolet Helsingin pörssin yhtiöistä on tänä keväänä järjestänyt yhtiökokouksen ennakkoäänestyksellä ja -kysymyksillä. Reilu kolmannes yhtiöistä ilmoitti järjestävänsä virtuaalisen yhtiökokouksen ennakkoon lähetetyin kysymyksin.

Positiivisen yllätyksen tarjosi tänä keväänä Martela, joka järjesti Suomen ensimmäisen reaaliaikaisen yhtiökokouksen äänestys- ja puhemahdollisuudella.

Fyysisessä yhtiökokouksessa on etunsa

Suomen Osakesäästäjien, Pörssisäätiön ja Viisas Raha -lehden teettämässä Sijoittajabarometrissa kysyttiin vastaajilta heille mieluisinta tapaa osallistua yhtiökokouksiin. Fyysisesti kokouspaikalla haluaisi osallistua 30 prosenttia vastaajista, mikä oli enemmän kuin muissa vaihtoehdoissa.

Toisaalta vastaajien ikäjakauma saattaa vääristää tulosta, sillä 45 prosenttia vastaajista oli yli 60-vuotiaita ja heistä yli 40 prosenttia osallistuisi mieluiten fyysisesti kokouspaikalla. Alle 30-vuotiaista vastaajista vain 14 prosenttia pitää fyysistä yhtiökokousta itselleen mieluisimpana vaihtoehtona.

– Nyt kun kansankapitalismin on nähty saavuttaneen seuraavan sukupolven, niin varmasti etäyhteyksillä toimivat ennakkoäänestykset ja virtuaaliset tapahtumat ovat mieluisia yhä useammalle kotimaiselle omistajalle, Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju sanoo.

Fyysisissä yhtiökokouksissa on toisaalta myös etuja, etenkin kun vertaa niihin kokouksiin, joissa kysymykset on pyydetty ennakkoon.

– Fyysisessä kokouksessa pystyy kysymään jatkokysymyksiä ja saamaan huomattavasti enemmän informaatiota vastauksesta, myös eleiden ja mahdollisen takeltelun kautta. Kun vastauksesta saa kirjallisena, sieltä puuttuu huomattava määrä informaatiota.

Kirjallisten kysymysten ongelma on myös siinä, ettei omaa kysymystään voi enää kokouksessa tarkentaa.

– Olen saanut jäsenistöltä palautetta, että vastaukset ovat epätyydyttäviä ja ympäripyöreitä. Selkeästi myös vältellään vastaamasta pahimmillaan kipeisiin kohtiin. Tämä ei ole mitenkään yllättävää, Snellman sanoo.

Virtuaalitapahtumat tavoittavat laajan yleisön

Sijoittajabarometrissa nuoret ja työikäiset suosivat selvästi eniten erilaisia etäyhteydellä järjestettyjä kokouksia.

Vajaa neljännes kaikista vastaajista pitää mieluisimpana vaihtoehtona reaaliaikaista osallistumista puhe- ja äänestysmahdollisuudella, ja 17 prosenttia mahdollisuutta seurata yhtiökokousta etäyhteydellä ilman vuorovaikutusta.

Työikäisistä reaaliaikaista kokousta puhe- ja äänestysmahdollisuudella toivoisi noin kolmannes vastaajista ja nuorista reilu viidennes.

Pandemian lisäksi syitä virtuaalisten yhtiökokousten kannatukselle on varmasti lukuisia. Keskellä päivää järjestettäviin yhtiökokouksiin voi olla helpompi osallistua virtuaalisesti kuin irtautua töistä tai opinnoista ja matkustaa paikan päälle.

Samaan aikaan nuoremmat sukupolvet eivät välttämättä kaipaa yhtiökokousten sosiaalista puolta, sillä he käyttävät aktiivisesti sosiaalista mediaa ja keskustelufoorumeja tutustuakseen sekä pörssiyhtiöihin että muihin sijoittajiin.

– Tämä voidaan nähdä yhtiöiden puolesta myös mahdollisuutena. Siinä missä fyysisissä sijoittajatapahtumissa on ollut 200 henkeä ja 50 shades of grey, nyt sen parinsadan sijaan voi saada parituhatta potentiaalista ja aktuaalista omistajaa laidasta laitaan kuuntelemaan yhtiön asioita. Tähän mahdollisuuteen yhtiöiden pitäisi tarttua, Snellman huomauttaa.

– Itse haluaisin nähdä, että omistajuus ei ole pelkkä tilisiirto, vaan se on myös sosiaalista osallistumista, verkostoitumista ja oman äänensä kuulumaan saamista. Vaikka yksityissijoittaja tuskin pystyy yhtiökokouksen päätöksiä muuttamaan, näkisin mieluusti, että omistajuuteen kuuluisivat myös puheenvuorojen esittäminen ja kahvipöydässä verkostoituminen, Oksaharju sanoo.

Tietoykkönen Oy toteutti Sijoittajabarometrin Suomen Osakesäästäjien, Pörssisäätiön ja Viisas Raha -lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien sijoituskäyttäytymistä ja heidän näkemyksiään talouden ja sijoitusmarkkinoiden kehityksestä. Tutkimuksen kohderyhmänä ovat Osakesäästäjien jäsenet sekä Pörssisäätiön sähköisen uutiskirjeen tilaajat. Aineisto kerättiin verkkokyselynä 17.–29.3.2021. Kohderyhmälle lähetettiin sähköpostitse kutsu osallistua tutkimukseen. Määräaikaan mennessä saatiin yhteensä 3 518 hyväksytysti täytettyä vastausta. Tutkimuksen eri vaiheiden laadunhallinta noudattaa SFS-ISO 20252:2013 -laatustandardia.