Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Veneen ostaja saa vapautta mutta joutuu varautumaan myös korkeisiin käyttökustannuksiin. Kuva: iStock

Veneen osinko on laatuaikaa

Venekauppias voi väittää, että vene pitää arvonsa aina paremmin kuin auto ja että hyvin pidettynä siitä voi myydessä saada omansa pois. Jälkimmäisen lauseen voi kuitenkin jättää omaan arvoonsa.

Vene ei ole sijoitus- vaan käyttöomaisuutta. Se on kestokulutushyödyke, jonka osinko on laatuaikaa. Tuotto tulee kauniiden päivien, kovien kilpailujen, hyvien kalansaaliiden tai mukavan ajeluporukan mukana.

Vene-lehden eläkkeelle jääneen erikoistoimittaja Ari Inkisen mukaan vielä 1980-luvulla joku on saattanut saada käytettynä edullisesti ostetusta veneestä omansa pois.

– Silloin Suomessa oli veneilybuumi. Veneitä ostettiin paljon, ja tarjonta ei ollut yhtä laajaa ja monipuolista kuin nykyisin. Hyvistä veneistä oli suorastaan pulaa.

Näin ei ole enää. Suomessa on jo toista miljoonaa venettä, yksi vene jokaista viittä asukasta kohden. Suomessa valmistetaan paljon veneitä soutuveneistä maailman hienoimpiin jahteihin. Peräti kolme neljäsosaa niistä menee vientiin.

Myy upporikkaalle

Inkinen löytää pari poikkeusta.

– Jos sijoitat veneeseen yli 300 000 euroa ja vuokraat sen charter-firmalle Välimerelle, joka vuokraa venettä edelleen, saat ajella sillä 5–6 viikkoa ja saat jonkin verran tuloja muulta ajalta. Vuokrasopimuskauden jälkeen vene on kokonaan käytössäsi, mutta vastaat sitten itse sen säilytyksestä ja huollosta.

Järjestelyssä on riskinsä. Jos tulee vaikka isompi konerikko, ei välittäjäfirma maksa korjausta vaan omistaja.

Suomessa valmistetaan paljon veneitä soutuveneistä maailman hienoimpiin jahteihin.

Omistamisen riskiä voi vähentää ostamalla veneen kimpassa kaveriporukan kanssa. Silloin kannattaa sopia tarkasti etukäteen, miten kulut ja käyttö jaetaan – ihan siihen asti, kuinka kimppa joskus puretaan.

Toinen poikkeus löytyy vielä kalliimmista, kymmenien miljoonien eurojen veneiden kokoluokasta.

– Jos joku superrikas teettää itselleen sadan miljoonan veneen, hän joutuu odottamaan 2–3 vuotta sen valmistumista. Vuoden parin päästä joku vielä rikkaampi voi haluta samanlaisen, mutta ei jaksa odottaa vaan tekee tarjouksen, josta ei kannata kieltäytyä. Toisaalta jos on itse osallistunut veneen suunnitteluun ja seurannut sen valmistumista ja jos rouvakin on jo valinnut kahvipannun paikat, siitä voi olla vaikea luopua, Inkinen sanoo.

Verrattavissa taiteeseen

Uniikki luksusluokan huippuvene voi hinnan suhteen käyttäytyä kuin mikä tahansa taide-esine, kun taas tavanomaisen merkin perusmallin hinta laskee tasan tarkkaan kulumisen ja vuosien mukaan.

Sparkman & Stephens -toimiston takavuosina Nautorille suunnittelemia S&S Swaneja voi pitää taideteoksina. Veneet ovat numeroituja ja niiden historia ja omistajat tarkkaan dokumentoituja, eikä uusia

S&S Swaneja enää valmisteta. Ne kuitenkin voittavat edelleen regattoja ja kääntävät katseita missä tahansa satamassa. Ostoa harkitsevan kannattaa muistaa, että käytetyn veneen käyttöarvo eli kyky viedä saareen, merille, kalaan, retkelle ja luoda elämyksiä, voi olla uudenveroinen.

– Uusia, pakasta vedettyjä veneitä katsellessa mietin usein, miltä vene mahtaa näyttää, kun sillä on maileja takana yhtä paljon kuin 50 vuotta vanhalla klassikolla, huomauttaa Suomen S&S-yhdistyksen puheenjohtaja Esa Vesmanen.

Kasivene säilyttää arvonsa

Helsingfors Segelsällskapetin HSS:n entinen kommodori Kim Weckström ei hänkään ostaisi venettä sijoituksena, vaikka arvioikin, että takavuosien 60 000–200 000:n Swanit ja Balticit ovat pysyneet hyvin hinnoissaan.

– Ne säilyttänevät parhaiten arvonsa purjeveneissä – kunhan ne pitää kondiksessa.

Weckström harrastaa kilpapurjehdusta aikanaan olympialuokkana toimineella ”kasiveneellä”. Niidenkin hinnat ovat pitäneet, toisin kuin purjeveneiden yleensä.

Käytetyn veneen käyttöarvo eli kyky viedä saareen, merille, kalaan, retkelle ja luoda elämyksiä, voi olla uudenveroinen.

Klassikkovene ei silti sekään ole fiskaalinen sijoitus. Säilytys maksaa, kunnostustyö on arvokasta, purjeet ja muut uusittavat osat ovat kalliita.

– Ylläpitokustannuksiin menee jopa kymmenen prosenttia veneen hinnasta vuosittain, Weckström arvioi.

Veneestä mahdollisesti saatu myyntivoitto on lopulta aina veronalaista pääomatuloa, sillä veneet eivät ole tavanomaista koti-irtaimistoa. Jos taas vene on ostettu yrityksen edustuskäyttöön, verottaja voi olla hyvinkin tarkka kulujen jakamisesta edustus- ja yksityiskäytön kesken.

Juttu on julkaistu alun perin Viisaan Rahan numerossa 4/2019.

Lisää aiheesta "Markkinat"