Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Yleinen syy siihen, että ESG-tekijöihin ei kiinnitetä huomiota sijoituspäätöksissä, on tutkimuksen mukaan se, että omat taidot koetaan heikoiksi.

Vastuullisuus näkyy yksityissijoittajien salkussa

Uuden tutkimuksen mukaan 60 % yksityissijoittajista huomioi ESG-tekijöitä sijoituspäätöksissään. Vastaajat arvioivat, että omasta sijoitussalkustaan lähes puolet on jo nyt sijoitettu vastuullisesti, ja uskovat osuuden kasvavan tulevien vuosien kuluessa.

Aiemmissa, muun muassa pankkien tekemissä selvityksissä vastuullisuus on yhdistetty  naisiin. Siksi myös tämän tutkimuksen osattiin odottaa osoittavan, että naiset, iästä riippumatta, ovat miehiä kiinnostuneempia vastuullisesta sijoittamisesta.

Nuorten aikuisten kohdalla ero miesten ja naisten käyttäytymisessä kuitenkin hälvenee. Sen sijaan ero nuorten miesten sijoituskäyttäytymisessä  verrattuna vanhempiin miehiin näyttää olevan suurempi kuin tutkijat odottivat.

– Pienenä yllätyksenä tuli se, että milleniaalit ovat näin merkittävästi edustettuna vastuullisessa sijoittamisessa, sanoo Hankenin laskentatoimen apulaisprofessori Hanna Silvola, yksi tutkimuksen toteuttajista.

Vastuullinen salkku kiinnostaa muun muassa myös kaupunkilaisia, koulutettua väestöä sekä sijoittajia, joilla on lapsia.

Sen sijaan esimerkiksi suomenkielisten, omistusasujien ja suuren salkun päällä istuvien yksityissijoittajien sijoituspäätöstä eivät ESG-tekijät niin usein ohjaa.

Vastuullisuustekijöitä voi olla vaikea yhdistää sijoittamiseen

Yleinen syy siihen, että ESG-tekijöihin ei kiinnitetä huomiota sijoituspäätöksissä, on tutkimuksen mukaan se, että omat taidot koetaan heikoiksi. Lisäksi ESG-tekijöistä ei välttämättä saada riittävästi tietoa tai tiedon laatu on puutteellista.

– Tämä on varmasti totta. Sitä mukaa, kun yritykset kertovat näistä asioista ja informaatiota on saatavilla enemmän, vastuullinen sijoittaminen todennäköisesti lisääntyy, kertoo Hankenin rahoituksen apulaisprofessori Emilia Vähämaa.

– Moni yksityissijoittaja kamppailee myös sen kanssa, kuinka tietoa voi hyödyntää sijoituskohteen valinnassa. Onhan se monelle uuden opettelua, lisää Silvola.

Se, että sijoitussalkultaan suuret yksityissijoittajat ovat kaukana vastuullisen sijoittamisen kärjestä, korreloi Silvolan mukaan tiedon puutteen lisäksi iän kanssa.

– Iän karttuessa sijoitussalkun koko kasvaa. Perinteiset sijoittajat ovat iäkkäämpiä miehiä, joille vastuullisuuskysymykset eivät ole niin usein merkittävässä roolissa sijoituspäätöksissä.

Tutkimuksessa nousikin näkemys siitä, että tulevaisuudessa vanhemmilta sukupolvilta peritty omaisuus tullaan mahdollisesti sijoittamaan eri tavalla, kuin millaisena se peritään.

– Erityisesti miehiltä perinnön saava sukupolvi tulee todennäköisesti kiinnittämään kestävyysnäkökulmaan huomiota eri tavalla ja sijoittaa perinnön sen mukaan, Silvola tarkentaa.

Pelinappuloiden määrä ei vaikuta siihen, kuinka vastuullisesti sijoittaa

Tutkimuksen mukaan tulotaso ei vaikuta siihen, kuinka vastuullisesti sjoitetaan, vaan yhtä vastuullisia sijoittajia löytyy sekä suuri- että pienipalkkaisissa.

– Olisi mielenkiintoista selvittää, onko vastuullisella kuluttamisella ja vastuullisella sijoittamisella yhteyttä, Vähämaa sanoo.

Sen sijaan kielipohjaa vertaamalla ilmeni merkittävä ero: ruotsinkieliset sijoittavat todennäköisesti vastuullisemmin kuin suomenkieliset.

Yksi syy tähän voi Silvolan mukaan olla se, että suomenruotsalaiset seuraavat Ruotsin talouslehdistöä, jossa on puhuttu vastuullisuusasioista pitempään kuin Suomessa.

– Myös Ruotsin pidempi sijoitusperinne saattaa vaikuttaa. Vastuullinen sijoittaminen on pitkän aikavälin sijoitustoimintaa, jossa katsotaan kestävän kehityksen tavoitteita ja seuraavan sukupolven elinmahdollisuuksia eli kannatetaan sellaista liiketoimintaa, joka kestää sukupolvelta toiselle, Silvola pohtii.

– Intuitiivisesti ajatellen tällä olisi yhteys siihen, että ruotsinkieliset näkevät sijoittamisen sukupolvien jatkumona useammin kuin suomenkieliset.

Yksityissijoittajilta painetta yrityksille panostaa ESG-tekijöihin

EU:n talouspolitiikassa laitetaan painetta finanssisektorille, että rahavirtoja kohdennettaisiin kestäviin ja vastuullisiin kohteisiin ja tavoitteisiin.

Myös Hankenin tukimus antaa yrityksille selkeän vihjeen kiinnittää ESG-näkökulmiin huomiota. Jos yritys ei kerro vastuullisuustekijöistä tai ei huomioi niitä, vastuullisuusluokitus näyttäytyy huonona.

– Yritys silloin sulkee itsensä vastuullisten yritysten joukosta pois, jonne rahavirrat kasvavassa määrin ovat suuntautumassa, sanoo Silvola.

Myös sijoitustuotteita välittävien palveluntarjoajien tulisi huomioida se, että vastuullisten sijoittajien joukko on koko ajan kasvamaan päin.

 

Hankenin Kauppakorkeakoulun apulaisprofessorit Hanna Silvola ja Emilia Vähämaa sekä Surreyn yliopiston professori Bonnie Buchanan toteuttivat kyselylomaketutkimuksen yhteistyössä Nordnetin kanssa 12/2020-01/2021. Tutkimusaineisto koostuu 5030 vastauksesta. Vastaajista 64% on miehiä ja 36 % naisia.

 

 

 

 

Lisää aiheesta "Markkinat"