Näivettyvä globaalitalouden kasvu, maailmankaupalle pystytetyt uudet esteet sekä epävarmemmaksi muuttuneet tulevaisuuden näkymät heijastuivat kursseista alkuvuonna vain hetkellisesti.

Volatiliteetti eli heilunta kuitenkin lisääntyi eli silloin, kun synkät talousuutiset vaikuttivat markkinoihin, liikkeet olivat isoja. Etenkin loppukevät mentiinkin pörsseissä melkoista vuoristorataa kauppasotaotsikoiden ja koronlaskuodotusten ristipaineessa.

Melkoinen ero siis viime vuoden päätösneljännekseen, jolloin talousuutiset painoivat sijoittajien mieliä ja kursseja.

Toinen mielenkiintoinen ero oli, että kuluvan vuoden alkupuolikkaalla osakekurssien nousu oli laaja-alaista ja ulottui Wall Streetiltä muihinkin pörsseihin. Kehittyvien markkinoiden osakkeet tuottivat 11 prosenttia ja muiden teollisuusmaiden osakkeet 14 prosenttia. Lisäksi muutkin varallisuusluokat, kuten korot, öljy ja kulta, tuottivat hyvin. Tällainen yhtäjalkaa etenemisen tilanne on markkinoilla kuitenkin harvinainen ja yleensä lyhytikäinen.

Esimerkiksi Helsingin pörssissä vuoden alku oli hyvä ja pääindeksi OMXH kipusi tammi-kesäkuussa 7,4 prosenttia. Muualla tahti oli selvästi kovempi ja etenkin Yhdysvalloissa kaikki indeksit ainakin käväisivät toisen neljänneksen kuluessa ennätyslukemissa.

Päällepäin näytti hyvältä…

Yhdysvalloissa laajimmin kurssikehitystä mittaavalle Standard & Poor’s 500 -indeksille tammi-kesäkuu oli paras sitten teknokuplan alkutahtien eli vuoden 1997 alun. Indeksi kävi toisella neljänneksellä jo uusissa huipuissaan, mutta tuli toukokuussa kolisten alaspäin Yhdysvaltain ja Kiinan välisen kauppasodan saatua uusia kierroksia.

Kaikkiaan S&P 500 nousi tammi-kesäkuussa 17 prosenttia ja teollisuusosakkeita mittaava Dow Jones 14 prosenttia – sillekin paras alkuvuosi 20 vuoteen. Sen sijaan teknologiapainotteinen Nasdaq pesi muut kapuamalla hurjat 20 prosenttia ensimmäisen vuosipuolikkaan aikana.

Pelkästään kesäkuussa Dow Jones eteni 7,1 prosenttia ja se oli indeksille paras kesäkuu sitten 1938. Tuolloin DJ päräytti 24 prosentin nousun, joten ihan heti vastaavaa kesäkuuta ei tule vastaan. S&P 500 vahvistui kesäkuussa 6,9 prosenttia, sillekin parasta tahtia sitten alkukesän 1955, jolloin nousua oli 8,2 prosenttia. Nasdaqin 7,4 prosentin kuukausinousu hakee vertaistaan kesäkuulta 2000, jolloin indeksi harppoi peräti 16,6 prosenttia.

Indeksit saivat toden teolla tuulta purjeisiin Fedin pääjohtajan Jerome Powellin todettua, että keskuspankki ”tulee toimimaan sopivalla tavalla tukeakseen talouskasvua”. Markkinat tulkitsivat tämän niin, että Fed valmistautuu laskemaan ohjauskorkoaan ja siten elvyttämään hidastuvaa talouskasvua. Tällä hetkellä markkinat hinnoittelevat peräti kolmea koronlaskua kuluvalle vuodelle.

Keskuspankkien höveli rahapolitiikka takaa, että lainaa saa ja halvalla – mikä vahvistaa kiinnostusta riskisempiin ja tuottavampiin sijoituskohteisiin, kuten osakkeisiin. Rälläkkä ei silti ollut täysin Fedin varassa, vaan kurssinousua ryydittivät lisäksi amerikkalaisyhtiöiden lähellä ennätyksiä liikkuvat omien osakkeiden ostot, huomattavat yrityskaupat sekä uusien yhtiöiden listautumisannit.

S&P-indeksin yhtiöiden omien osakkeiden ostot olivat lähes 206 miljardia dollaria ensimmäisellä neljänneksellä, mikä oli hieman vähemmän kuin neljännen neljänneksen ennätykselliset 223 miljardia. Viime viikolla etenkin pankkiosakkeet etenivät, kun Fed hyväksyi 18 suurpankin suunnitelmat osingonjaosta ja omien osakkeiden ostoista.

Toisaalta Wall Streetin tenhoa on lisännyt sekin, että odotukset kehittyvien maiden sekä Euroopan ja Aasian osakemarkkinoilla olivat selvästi maltillisemmat. Toisaalta taas pörssit ovat saaneet jo pitkään tukea myös korkomarkkinoiden surkeista tuotto-odotuksista.

…mutta nousu lepäsi kapeilla hartioilla

Toisen neljänneksen plussat syntyivät isolta osin viiden jättiyhtiön voimin: peräti kolmasosa noususta kertyi Facebookin, Applen, Amazonin, Microsoftin sekä Walt Disneyn osakkeilla.

Applen kurssi nousi kesäkuussa reilut 13 prosenttia, kun Facebook ja Amazon kohenivat rapiat seitsemän prosenttia.

Viisikon yhteenlaskettu markkina-arvo oli kuun vaihteessa yli 3 400 miljardia dollaria. Se vastaa 14 prosenttia kaikkien S&P 500 -yhtiöiden markkina-arvosta, laskee S&P Dow Jones Indicesin Howard Silverblatt. Teknologia- ja viestintäpalvelut muodostavat kolmanneksen S&P-indeksistä, ja pelkästään vuoden alusta tekno-osakkeet ovat kirineet 26 prosenttia. It-yhtiöiden kurssit nousivat kesäkuun aikana yhdeksän prosenttia ja tämä oli niille paras kuukausi kolmeen vuoteen.

Teknologiaosakkeet ovat olleet merkittävässä roolissa yli vuosikymmenen mittaisessa kurssirallissa. Googlen, Facebookin ja Amazonin kaltaiset nimet ovat varastaneet valokeilan GE:n, Walmartin tai Exxonin kaltaisilta, perinteisiltä blue chip -yhtiöiltä.

Esimerkiksi ilmailukonserni Boeing oli Dow Jones -indeksin parhaita yhtiöitä viime vuonna, mutta tämän vuoden kuluessa kurssi on sukeltanut suunnilleen viidenneksen lyhyen kantaman 737-MAX -kapearunkokoneiden lentokiellon takia. Vastaavasti esimerkiksi Disneyn kurssi on noussut parin viime kuukauden aikana 25 prosenttia puntaen yhtiön markkina-arvon lähelle 50 miljardia dollaria.

Se, että huomattava osa kurssinoususta lepää muutamien yhtiöiden varassa, on kuitenkin varoitusmerkki. Jos niille nimittäin sattuisi jotain – kuten joutuminen kauppasodan välikappaleeksi, poliitikkojen hampaisiin käyttäjien yksityisyydensuojan rikkomisesta tai tuloksen notkahdus – se heijastuisi heti edelleen markkinoille.

Huolet palaavat mieliin kohtapuoliin?

Suuri osa sijoittajista lähti lomille helpottunein mielin, kun kauppasota ei ryöstäytynytkään käsistä ja keskuspankitkin kujersivat auringon lämmittäessä mukavan kyyhkymäisesti. Jotkut ovatkin jo sitä mieltä, että tästä on muodostunut eräänlainen turvaverkko osakemarkkinoiden alle.

- Fedin valmius tukea talouskasvua on antanut osakemarkkinoille menneiden kymmenen vuoden aikana tukitason (put) heikkenemistä vastaan ja uusi sellainen voi olla luvassa jo lähiaikoina, Invescon globaalimarkkinoiden strategi Kristina Hooper uumoilee.

Keskikesän päivänpaisteessa on kuitenkin syytä pitää jäitä hatussa. Geo- ja kauppapoliittiset jännitteet eivät nimittäin ole kadonneet mihinkään, maailmantalouden kasvuun ei ole odotettavissa lisävauhtia eikä keskuspankkien koronlaskuja tai muita elvytystoimia ole kirkossa kuulutettu. Ja parhaimmillaankin koronlasku vaikuttaisi talouteen noin puolen vuoden päästä eli mitään pikaista piristysruisketta ei talouteen ole tarjolla.

Lomilta paluusta ei siis välttämättä tule auvoisaa, sillä piakkoin käynnistyvältä tuloskaudelta saattaa tulla täyslaidallinen lunta tupaan. Tähän mennessä tuloksestaan on varoittanut 113 S&P 500 -yhtiötä ja niistä 87 on tarkistanut näkymiään alaspäin, FactSetin seniorianalyytikko John Butters huomioi.

Kakkosneljänneksen raporteissa mielenkiinto kohdistuukin siihen, miten yritykset kuvailevat loppuvuoden näkymiään ja huomiota kannattaa kiinnittää varsinkin liikevaihdon kehitykseen. Se nimittäin kertoo, millaista kysyntää yhtiö ennakoi tuotteillaan olevan.

Jos siis ensimmäinen vuosipuolikas tarjosi vauhtia ja yllättäviä käänteitä, sitä samaa on tarjolla myös loppuvuodeksi.