Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kuva: VM

VM:n Spolander: Talouspolitiikassa katseen pitäisi pysyä tiukasti kasvun rakenteellisissa edellytyksissä

Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen talouskasvun vaimenevan lähivuosina ja pysyvän prosentin tuntumassa.

Suomen talous on kulkemassa kohti vaisumpia aikoja, ennustaa valtiovarainministeriö. Kun tänä vuonna päästään vielä 1,6 prosentin kasvuun, ensi vuonna ylletään 1,0 prosenttiin, vuonna 2021 1,1 ja vuonna 2022 1,2 prosenttiin kotimaisen kysynnän turvin. Sen sijaan keskipitkällä aikavälillä eli vuosina 2023-2024 kasvu hidastuu ja jää alle prosenttiin talouden rakenteellisten tekijöiden vuoksi.

Näkymät olivat hieman piristyneet lokakuun ennusteesta, jolloin ministeriö odotti kuluvalle vuodelle 1,5 prosentin kasvua, ensi vuodelle 1,0 prosenttia, vuosille 2021-2022 0,9 prosenttia ja talouden kasvavan vuonna 2023 ainoastaan 0,7 prosenttia.

 

Osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander toteaa, että ennusteen peruskuva ei ole muuttunut oleellisesti syksyn aikana.

Ensi vuonna julkisen talouden alijäämä kasvaa hallitusohjelman menolisäysten astuessa voimaan. Ilman työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta kohentavia toimia julkinen talous pysyy myös tulevina vuosina alijäämäisenä. Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy vähitellen uudelleen kasvuun.

- Ennusteen peruskuva ei ole muuttunut oleellisesti syksyn aikana. Talouden kasvu hidastuu yhden prosentin tuntumaan lähivuosina. Talouspolitiikassa katseen pitäisi pysyä tiukasti talouden kasvun rakenteellisissa edellytyksissä, jotka luovat perustan hyvinvoinnin kasvulle ja kestävälle julkiselle taloudenpidolle, osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander.

Palvelut ja kuluttajat kannattelevat

VM:n mukaan viennin kasvu hidastuu, kun näkymät vientimarkkinoilla tasaantuvat. Palveluviennin kasvu on tavaroiden viennin kasvua nopeampaa ja pitää viennin kasvun vientikysyntää nopeampana.

Yksityisen kulutuksen kasvu jatkuu tasaisena ensi vuonna. Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot kasvavat ansiotason nousun ja korkeana pysyttelevän työllisyyden vuoksi. Yksityisten investointien kasvu kuitenkin vähenee. Erityisesti vähenevät asuinrakennusinvestoinnit. Julkisen kulutuksen kasvu kiihtyy, mikä kasvattaa kotimaista kysyntää. Julkinen kulutus ja investoinnit vaikuttavat bkt:n kasvuun varsinkin ensi vuonna.

Työllisten määrä kasvaa VM:n ennusteen mukaan ensi vuonna vielä 0,5 prosenttia, mutta talouskasvun hidastuminen ja nimellispalkkojen kasvu heikentävät työllisyyden kasvua. Samalla työttömien määrä vähenee ja työttömyysaste laskee 6,5 prosenttiin. Yhtä avointa työpaikkaa kohti on yhä vähemmän työttömiä työnhakijoita, mikä lisää painetta nostaa palkkoja. Nimellisansiotason ministeriö arvioi nousevan kolme prosenttia.

Keskeiset ennusteluvut. ¹ Valtionhallinnon alijäämäluvut eivät sisällä puolustusvoimien laiva- ja hävittäjähankintoja. Hankinnat kirjautuvat kansantalouden tilinpidon alijäämään suoriteperusteisesti eli hankintojen toimitusajankohtana. Valtion velassa ne kuitenkin näkyvät. ² EDP-velka ³ Valtiokonttorin liikkeelle laskema velka Lähteet: Tilastokeskus, Valtiovarainministeriö

Vuosina 2021-2022 kasvua kiihdyttävät tuotannollisten investointien elpyminen suurhankkeiden ja tutkimus- ja kehittämisinvestointien tukemana. Myös asuinrakennusinvestointien vähenemisen ennustetaan päättyvän vuonna 2022.

Maailmankauppa piristyy VM:n mukaan ennustejakson loppua kohden, jolloin Suomen vientikin piristyy. Sen sijaan yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu kotitalouksien kääntyessä säästäväisemmiksi. Tästä huolimatta kotitalouksien säästämisasteen odotetaan jäävän alhaiseksi.

- Hitaahko talouskasvu ja kiihtyvä nimellispalkkojen kasvu pysäyttävät työvoiman kysynnän kasvun vuosina 2020–2021. Työllisyysaste nousee kuitenkin edelleen ja on 73,6 prosenttia vuonna 2022, koska työikäinen väestö vähenee. Samalla myös työttömyysaste laskee ja ansiotason kasvu lähestyy 2000-luvun keskimääräistä, noin kolmen prosentin vuosittaista kasvuvauhtia, VM ennustaa.

Julkinen talous heikkenee, velkasuhde nousuun

Julkisen talouden alijäämä kasvaa ensi vuonna, kun hallitusohjelman mukaiset menolisäykset astuvat voimaan. Hallitusohjelmassa sovitut veronkorotukset lisäävät verotuloja asteittain hallituskauden edetessä. Väestön ikääntymisestä aiheutuva ikäsidonnaisten menojen kasvu pitää julkisen talouden alijäämän kuitenkin 3,5 miljardin euron tuntumassa 2020-luvun alkuvuosina.

- Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää hallitusohjelmassa tavoiteltujen työllisyyttä sekä talouden ja julkisen hallinnon tuottavuutta vahvistavien toimien täsmentämistä ja toimeenpanoa, VM patistaa.

Paikallishallinnon alijäämä kasvaa tänä vuonna historiallisen suureksi.

- Ilman kuntien omia taloutta vahvistavia toimia tulojen ja menojen välinen epätasapaino pysyy mittavana myös tulevina vuosina. Kuntataloutta heikentävät sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvu sekä suuret investointitarpeet. Paikallishallinnon rahoitusaseman heikkeneminen korostaa sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen tarvetta, katsauksessa varoitetaan.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on pienentynyt viime vuodet. Velkasuhde kääntyy ensi vuodesta alkaen vähitellen kasvuun ja uhkaa nousta 2020-luvun alkupuolella yli 60 prosenttiin.

Maailmankauppa toipuu hitaasti, Euroopassa taantuma edelleen merkittävä riski

Maailmantalouden tilanne on yhä epävarma, vaikka joitain tasaantumisen merkkejä on olemassa. Maailmantalous elpyy ensi vuodesta lähtien, mutta toipumistahti on hyvin hidasta.

- Euroalueen näkymiä varjostaa Saksan teollisuuden haavoittunut tilanne. Yhdysvalloissa työttömyys on erittäin vähäistä, mutta ripein kasvu on jo takana. Kiinan talouden riskit kasvavat yhä ja varjostavat kasvunäkymiä. Maailmankaupan kasvu on tänä vuonna hyvin heikkoa kauppakonfliktien seurauksena, suhdannesyistä sekä autoteollisuuden meneillään olevan rakennemuutoksen takia. Maailmankauppa elpyy lähivuosina talousnäkymien kohentuessa, VM summaa.

Ministeriön mukaan riskit heikommasta kehityksestä ovat olemassa, mutta ne ovat viime kuukausien mittaan tasapainottuneet.

- Kauppajännitteiden syveneminen on edelleen keskeisin maailmantalouden näkymiä varjostava riski. Johtavien talouksien väliset kauppajännitteet heijastuvat maailmankauppaan epäsuotuisasti ja välilliset vaikutukset Suomen vientiin saattavat olla ennakoitua suurempia.

VM näkee, että riski teollisuustuotannon laskua seuraavasta taantumasta Euroopassa on edelleen merkittävä. Vienti voi jäädä ennustettua pienemmäksi myös, jos tuotantokustannukset nousevat Suomessa ennakoitua enemmän ja etenkin kilpailijamaita nopeammin. Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppajännitteiden odotettua nopeampi laantuminen olisi merkittävin myönteinen riski maailmantalouden perusnäkymälle.

 

VM:n joulukuun talousennusteen esitysmateriaali löytyy täältä

Lisää aiheesta "Markkinat"