Lehti suomalaiselle sijoittajalle
Kultaharkko

Keskuspankkien ennakoidaan jatkavan korkojen laskuja, mikä lisää sijoittajien kiinnostusta kultaan. Raaka-aineanalyytikot arvioivat kullan hinnan pysyttelevän lyhyellä aikavälillä lähellä 1 500 dollarin unssihintaa, mutta osa uumoilee loppuvuonna hinnan kipuavan jo lähelle 1 600 dollaria.

Turvaa poukkoilevilta osakemarkkinoilta ja vajoavilta koroilta? Tasapainoita salkkua kullalla, neuvoo Mark Mobius

Konkarisijoittajan mukaan omistuksista kannattaa siirtää nyt kymmenen prosenttia fyysiseen kultaan. Loput Mobius sijoittaisi hyviin osinko-osakkeisiin.

Mobius Capital Partners -varainhoitotalon taustalla oleva konkarisijoittaja Mark Mobius painottaa vanhaa kunnon turvasatamasijoitusta, kun keskuspankit ovat kilvan laskemassa korkoja.

- Fyysinen kulta on mielestäni paras sijoituskohde tilanteessa, jossa rahavarannoissa on koettu uskomaton kasvu. Kaikki keskuspankit ovat laskemassa korkoja ja pumppaamassa lisää rahaa järjestelmään. Kun tähän päälle lasketaan vielä kryptovaluutat, kukaan ei enää tiedä, miten paljon rahaa oikeastaan on kierrossa, Mobius sanoi CNBC-kanavan haastattelussa.

Maailmantalouden kasvun ennakoidaan edelleen hidastuvan, joten kansalliset keskuspankit pyrkivät antamaan talouksilleen kasvusysäyksen lisäämällä rahan määrää ja siten kiihdyttämällä kysyntää.

Mobius sijoittaisi varat nyt siten, että kymmenen prosenttia salkusta olisi kiinni fyysisessä kullassa ja loput osinko-osakkeissa. Keskuspankkien lisäksi näkemystä tukee hänen mielestään poliitikkojen halu, varsinkin Yhdysvalloissa, heikentää valuuttakurssia kilpailukyvyn parantamisen nimissä.

- Valkoinen talo pyrkii toden teolla heikentämään dollaria suhteessa muihin valuuttoihin, ja luonnollisesti tässä, kuten koroissakin, nähdään kilpajuoksua pohjille, koska siinä samassa, kun Yhdysvalloissa ryhdytään vaikuttamaan dollarin kurssiin, muut alkavat tehdä samoin omille valuutoilleen, Mobius ennakoi.

- Viimeistään silloin sijoittajat heräävät kullan etuihin, kun kaikki valuutat menettävät arvoaan.

Kulta on perinteisesti säilyttänyt arvoaan muita omaisuusluokkia paremmin. Siksi se onkin markkinoiden levottomina aikoina yksi suosituimmista turvasatamasijoituskohteista.

Toisaalta dollarin heikkeneminen heijastuu nopeasti kullan hintaan nousuna, sillä keltainen arvometalli hinnoitellaan taaloissa.

- Viimekädessä kulta on vaihdon väline. Se on omalla tavallaan vakaa valuutta, Mobius luonnehti.

Mitä isot edellä…?

Pienemmille sijoittajille monesti hyvä ja toimiva strategia on seurata, mitä isommat markkinapelurit tekevät ja kopioida linjavetoja omaan käyttöönsä.

Maailman keskuspankit hankkivat tämän vuoden alkupuoliskon aikana 374 tonnia lisää kultaa varantoihinsa, kertoo Maailman kultaneuvosto (WGC). Tämä on suurin kultavarannoissa ensimmäisellä vuosipuoliskolla nähty nettokasvu tällä vuosituhannella.

Suurin syy varantojen kasvulle oli globaalin makrotalouden epävarmuuden kasvu. WGC:n heinäkuussa julkistaman raportin mukaan keskuspankit ostivat kultaa toisaalta myös lyhyen ja keskipitkän aikavälin tarpeisiin.

Kyselyyn vastanneista kehittyvien maiden keskuspankeista 11 prosenttia kertoi aikovansa kasvattaa kultavarantoaan seuraavan vuoden kuluessa. Määrä oli lähes sama kuin viime vuonna, jolloin keskuspankkien kultaostot nousivat ennätykselliseen 652 tonniin.

- Reservivaluuttoihin kohdistuvat korkeammat riskit ovat lisänneet suunnitelmia kullan ostoihin. Keskipitkällä aikavälillä keskuspankit ennakoivat suuria muutoksia kansainväliseen valuutta- ja rahoitusjärjestelmään, sillä Kiinan juanin ja kullan painoarvot tulevat reserveissä kasvamaan, WGC toteaa raportissaan.

Noin 40 prosenttia kehittyvien maiden keskuspankeista totesi näiden tulevien muutosten olevan syynä kultavarantojen kasvattamiselle.

Puskurit kasvavat - etenkin idässä

Kullan markkinahinta liikkui maanantaina illansuussa Suomen aikaa 1 509,30 dollarissa unssilta, mikä oli 0,4 prosenttia perjantain päätöstasoa alhaisempi noteeraus. Elokuun lopulla, kun Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota roihusi kuumimmillaan, kullan hinta käväisi kuuden vuoden huippulukemissa 1 554,56 dollarissa.

Kiinan keskuspankki onkin yksi kultaa haalineista keskuspankeista. Se on kasvattanut kultavarantoaan viime joulukuusta lähtien ja pelkästään heinäkuussa PBOC osti kymmenen tonnia kultaa.

- Kiina on myös yksi suurimmista kullan tuottajamaista. Kukaan ei tiedä, paljonko sikäläisellä keskuspankilla on kultavarantoa, mutta ne vaikuttaisivat kasvaneen kohtalaisen hyvää vauhtia, Mobius arvioi.

Kuitenkin vuonna 2015 Kiina kertoi kultavarantonsa kasvaneen 53,3 miljoonaan unssiin. Elokuussa PBOC osti verkkosivujensa mukaan 62,45 miljoonaa unssia eli 5,91 tonnia kultaa, kun edelliskuussa ostoja tehtiin 62,26 miljoonaa unssia.

Kun Kiinan keskuspankki oli ostanut joulu-heinäkuussa miltei 94 tonnia kultaa, saldo lähenteli elokuun päätteeksi jo 100 tonnia.

Kiinan lisäksi kultaa ovat ostaneet etenkin Venäjän, Kazakstanin ja Puolan keskuspankit.

Venäjä on nelinkertaistanut kultavarantonsa viimeisten kymmenen vuoden aikana, kun maa on halunnut hajauttaa omistuksiaan pois yhdysvaltalaisista sijoituskohteista. Pelkästään viimeisen vuoden aikana Venäjän kultavarannon arvo on noussut 42 prosenttia 109,5 miljardiin dollariin.

Lisää aiheesta "Markkinat"