Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Tuottavuuden kasvu on talouden kasvun ytimessä – ilman edellistä ei oikein tahdo syntyä jälkimmäistä. Sen lisäämiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä, painottaa Nordbankin Martin Paasi.

Tuottavuuden kasvu on talouden kasvun ytimessä

Valtiovarainministeriön alkuvuodesta julkaisema tutkimus maalasi karua kieltä nyky-Suomen tilanteesta ja paljastaa, että Suomi laahaa kaukana Ruotsin, Norjan ja Tanskan perässä. Suurimpana peikkona nähdään talouskasvun moottorina yleensä pidetyn tuottavuuden taso, joka laahaa tätä nykyä muiden Pohjoismaiden perässä.

Nordnetin talousasiantuntija Martin Paasin mielestä Suomen osalta ongelmia on ainakin kolme. Ensinnäkin koulutuksen pituus Suomessa: Koulutus on Suomessa kyllä huippuluokkaa, mutta käymme koulua yhtäjaksoisesti liian pitkään ennen kuin aloitamme työt.

– Kaikki aika pois työelämästä nakertaa tuottavuutta. Toisaalta keskipalkkatyötilaisuuksien kadotessa maailmasta soisi mieluummin, että ihmiset kouluttautuisivat pidemmälle niin, että menestyisimme mahdollisimman hyvin työelämän kasvavan uusiutumisvaateen maailmassa. Tulevaisuudessa ihmisillä on arvioitu olevan useampi ura työelämänsä aikana. Suomalaisten pitäisi päästä aikaisemmin kiinni työelämään.

Toisekseen Suomessa ei varsinaisesti olla investoitu uuteen tuotantoon – pois lukien MetsäGroupin ilmoittama Kemin tehdasinvestointi – koska monella yrityksellä on ollut tuotannon ylikapasiteettia.

– Näin ollen vanhoilla tuotantokeinoilla on menty pidempään, jolloin tuottavuuden menetelmät eivät ole kasvaneet, Paasi nostaa esiin.

Kolmanneksi Suomesta hävisi finanssikriisin aikoihin suuri tuottavuuden kannalta merkittävä tekijä, Nokian puhelinten myynnin myötä.

– Nyt ollaan siis kuromassa umpeen myös poisjäänyttä tuottavuutta.

Tuottavuus on talouskasvun ydintä

Tuottavuuden kasvu on talouden kasvun ytimessä – ilman edellistä ei oikein tahdo syntyä jälkimmäistä. Sen lisäämiseksi tarvitaan useita toimenpiteitä.

Paasin mielestä kouluttautumista pitäisi jaksottaa, työmarkkinoista pitäisi saada joustavampia, eli paikallinen sopiminen kunniaan vilpittömästi kaksipuoleisella dialogilla.

– Koulutuksessa pitäisi painottaa ja antaa valmiudet jatkuvalle oppimiselle ja koko yhteiskunnalle pitäisi teroittaa tuottavuuden parantamisen tärkeys kaikessa mitä teemme. Tämä on myös ympäristöteko. Kun tuotamme samaa vähemmällä, luontokin kiittää.

Tuottavuuden parantamiseksi myös verotusta tulisi tarkentaa, jotta se yritysten toimintaedellytysten kaventamisen sijaan tukisi niiden ja samalla koko kansantalouden tuottavuuden kasvua.

– Hyvinvointivaltiomallissa ei saisi unohtaa, millä hyvinvointia maksetaan.

– Verotuloja ei saisi kasvattaa veroja nostamalla vaan niitä laskemalla. Eli parantamalla yhteiskunnan ja yritysten edellytyksiä tuottavuuden kasvulle aikaansaadaan isompia kassavirtoja, joista matalammallakin veroilla pärjätään. Mikä taas ruokkii tuottavuuden parantumista, Paasi päättää.

Danske Bankin tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että suomalaiset kävivät viime vuonna Tanskan jälkeen toiseksi eniten osakekauppaa kaikesta sijoittamisestaan. Danske Bankin asiakkaiden tiedoista tehty vertailu paljastaa, että kun tanskalaisten viime vuoden sijoituksista 74 prosenttia meni osakkeisiin, Suomessa osuus oli 72 prosenttia. Vähiten osakkeilla kävivät kauppaa norjalaiset, jotka sijoittavat eniten rahastoihin.

– Erot Pohjoismaiden välillä johtuvat monesta syystä. Lainsäädäntö, eläkejärjestelmä ja verotus ohjaavat erilaiseen sijoittamiseen. Tästä huolimatta erot ovat yllättävän suuria, kun katsotaan sijoitusten jakautumista eri sijoittamislajeihin, sanoi Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen.

Lue Viisaan rahan -artikkeli kokonaisuudessaan tästä

 

Lisää aiheesta "Markkinat"