Tekstiili- ja vaatetoimiala on kokenut murroksen ja erityisesti viime vuosina vastuullisuus- ja kiertotalousteemat ovat nousseet alalla tärkeäksi kokonaisuudeksi.

– Vastuullisuuskysymykset ovat tulevaisuudessa menestymisen edellytys tällä toimialalla, siksi me neuvomme alan yrityksiä muun muassa siitä, minkälaisia lainsäädäntöön liittyviä velvollisuuksia on tulossa ja kuinka niihin toimialanavaikutamme, kertoo Satumaija Mäki, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n vastuullisuus- ja kiertotalousasioden johtava asiantuntija.

Mäki kertoo, että Suomen tekstiilialalla on aina oltu hyvin ympäristötietoisia. Suomalaisissa yrityksissä on esimerkiksi pyritty perinteisesti hyödyntämään kaikki tekstiilimateriaalit mahdollisimman tehokkaasti. Meillä on kehitetty uusia ympäristöystävällisempiä tekstiilimateriaaleja korvaamaan ympäristöä kuormittavia raaka-aineita, kuten puuvillaa ja viskoosia. Suomessa on myös tehty jo pitkään kansainvälisestikin arvostettua tutkimus- ja kehitystyötä esimerkiksi kierrätyspohjaisiin kuituihin liittyen. 

– Erityisesti yritykset odottavat jo kovasti saavansa näitä uusia ekologisia kuituja käyttöönsä, toteaa Mäki.

Yritystasolla vastuullisuuskysymykset ovat poikkeuksetta alan toimijoiden agendana ja paine kasvaa ympäristöasioihin huomion kiinnittämiseksi koko ajan enemmän. Tekstiilialalla ja erityisesti vaatealalla kuluttajarajapinnassa ilmasto- ympäristö- tai vastuullisuuskysymykset eivät ole vielä toistaiseksi kuitenkaan markkinoita ohjaavia ajureita. 

– Kuluttajan ostopäätökseen vaikuttavat monet tekijät, kuten ulkonäkö, materiaali, brändi ja hinta.  Vastuullisuustekijät ovat toistaiseksi tuoneet lisäarvoa ja olleet erottautumistekijöitä, kertoo Mäki.

Kuluttajien kiinnostus kuitenkin kasvaa, ja kuten Mäki toteaa, pörssikursseihin vaikuttamisessa vastuullisuustekijät ovat varmasti juuri nyt jonkinlaisessa kulminaatiopisteessä.

– Mitä enemmän ympäristö- ja vastuullisuusasioista puhutaan sitä enemmän ne näkyvät ostopäätöksissäkin.

Kiinnostus tuotteiden alkuperää kohtaan lisääntyy 

Viikolla 16 on vietetty kansainvälistä vaatevallankumousviikkoa. Sitä on vietetty vuodesta 2013 asti, jolloin Bangladeshissa iso tekstiilitehdas romahti ja yli tuhat työntekijää kuoli sen seurauksena. Se oli Mäen mukaan ehkä se piste, jolloin alan sosiaalisen vastuun kysymykset nousivat laajempaan keskusteluun.

– Traagisen tapahtuman jälkeen kampanjaviikolla on vuosittain aktivoitu kuluttajia kysymään tuotteiden alkuperästä, hän sanoo.
Iso osa globaalista tekstiilituotannosta toteutuu niin sanotussa riskimaissa tai raaka-aineet tuotetaan siellä. Tekstiilialalla on siten merkittävä rooli monen kehittyvän talouden kannalta. Ala on iso työllistäjä esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa.

– Tekstiiliala on  monessa maassa merkittävässä roolissa yhteiskunnan kehittymisessä. Tarjoamalla mahdollisuuden tienata omaa taloudellista itsenäisyyttä ala parantaa esimerkiksi naisten asemaa, sanoo Mäki.

Läpinäkyvyydestä ja alkuperästä kerrottavat tiedot ovat tekstiilialalla kuitenkin vapaaehtoisia.  Jos jotain ei kerrota, se ei tarkoita, että siinä olisi jotain salattavaa tai tuote olisi valmistettu huonoissa olosuhteissa. 

– Toisesta näkökulmasta katsottuna se, että kerrotaan, missä jokin tuote on tehty, ei automaattisesti takaa vastuullisuutta. Joka maasta löytyy hyviä ja huonoja yhteistyökumppaneita, Mäki toteaa.

– Enemmän kysymys on siitä, kuinka hyvin yritys tuntee sen maan toimintaympäristön, jossa se toimii ja miten se hallitsee mahdollisia riskejä ja osaa ehkäistä niitä toiminnassaan.

Rahoittajan kannalta hyvää riskien hallintaa on se, että yritys on ajantasalla tuotteiden alkuperästä ja huolehtii, että tuotteet ovat mahdollisimman pitkälle jäljitettävissä. 

– Jos riskit tiedostetaan etukäteen, niihin ollaan valmiimpia tarttumaan, jos jotain yllättävää tapahtuu, Mäki sanoo.

Mäki uskoo, että riskien heikko hallinta ja siitä mahdollisesti aiheutuva mainehaitta ovat sijoittajien näkökulmasta suurempi puntaroitava asia kuin se, mitä yritys viestinnässään kertoon esimerkiksi tuotteiden valmistusmaasta.