Suomalaissijoittajat suosivat suomalaisia yhtiöitä, mutta alueellinen riski on hyvä ottaa huomioon.
Talouden tulkit kertovat, ovatko tehneet suoria osakesijoituksia ulkomaille.
Sijoituksia on usein järkevää hajauttaa niin ajallisesti, alueellisesti kuin eri liiketoimintojen sekä
mahdollisuuksien mukaan myös eri sijoitusinstrumenttien välillä. Esimerkiksi suoria sijoituksia ulkomaisiin
osakkeisiin on helppo tehdä, vaikka moni sijoittaakin niihin edelleen mieluummin rahastojen kautta.
Tällä kertaa talouden tulkit kertovat, ovatko tehneet suoria sijoituksia ulkomaisiin osakkeisiin:
”Kyllä. Tällä hetkellä salkussa ainakin Pfizer.”
Markku Kaustia, rahoituksen professori, Aalto-yliopisto
”Olen omistanut ulkomaisia yhtiöitä, jotka ovat löytyneet joko aktiiviseurannassa olevien yhtiöiden
verrokkien penkomisen yhteydessä tai jonkun kollegan löydöksen myötä. Omistamani yhtiöt ovat olleet
länsimaisia keskisuuria ja suuria yrityksiä eri toimialoilta.”
Antti Viljakainen, pääanalyytikko, Inderes
”Olen. Salkkuni sisällöstä noin puolet on Yhdysvaltoihin listatuissa osakkeissa. Lopusta valtaosa Suomessa.
Irlannissa ja Ruotsissa minulla on molemmissa yhtä osaketta. Viimeisin ulkomainen sijoitukseni oli Taiwan
Semiconductor Manufacturing (USA listattu), jota ostin viime syksynä.”
Antti Saari, pääanalyytikko, OP
”Esimerkiksi TJX, PayPal, Amazon, Google, Equinor, Nordic Semiconductor, Assa Abloy, Evolution.”
Timo Heikkilä, perustaja, Sijoittaja.fi
Kirjoittaja toimii Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus ry:n hallituksen jäsenenä ja kryptovaluutta-alan neuvonantajana.
Kirjoittaja on nuorten talousosaamiseen erikoistunut asiantuntija Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -organisaatiossa.
Kirjoittaja on treidaaja, lääketieteen opiskelija ja Medifilm Oy:n toimitusjohtaja.
Danske Bank
Kevät on tuttuun tapaan suomalaisen osinkosijoittajan tilinteon hetki pörssiyhtiöiden maksaessa tuota tuotoista konkreettisinta, eli osinkoja omistajilleen. Viime vuosina nollakorkoympäristössä osake- ja osinkosijoittaminen on voinut monelle olla myös houkuttelevampi vaihtoehto korvaamaan korkosijoituksia niiden tuotto-oletusten ollessa vaatimattomia. Markkinoillakin puhuttiin välillä TINA-markkinasta (there is no alternative), jolla tarkoitettiin, ettei tuottomahdollisuuksia osakkeiden ulkopuolella (korkosijoituksissa) nähty.
