Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Epävarmuus heijastuu yritysten investointien kasvun pysähtymiseen. Kuva: Benshots

TEM: Suomen talouskasvun odotetaan asettuvan lähivuosina noin yhteen prosenttiin

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kasvumahdollisuuksia kuitenkin löytyy monella alalla, kuten bio- ja kiertotaloudessa ja kaivosteollisuudessa.

Suomen talous kasvoi vuonna 2019 arviolta noin 1,5 prosenttia. Vuosina 2020–2021 talouskasvun odotetaan asettuvan noin yhteen prosenttiin, jos maailmantaloudessa ja suhdanteissa ei tapahdu mitään poikkeuksellista.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön tänään julkaistusta elinkeinopoliittisesta tilannekuvasta. Raportin mukaan talouskasvu saattaa edelleen hiipua vuosien 2020–2021 jälkeen, jos tuottavuuden nostamiseksi ei löydetä vaikuttavia keinoja eikä maailmankauppa elvy.

Kuvio 1. Bkt:n reaalikehitys vuosina 2005−2108 ja VM:n ennuste vuosille 2019−2021 sekä Suomen koko viennin ja korkean teknologian viennin reaaliarvon kehitys vuosina 2005−2018, indeksi 2005 = 100 (v. 2010 hinnoissa). Korkean teknologian tuotteiksi luetaan tavarat, joihin kohdistuvat t&k-menot ovat vähintään 4 % liikevaihdosta. (lähde: Tilastokeskus, Tulli). 

Lähiaikojen kehitysnäkymät ovat epävarmat

Raportin mukaan yritysten tunnelma on odottava, sillä tulevaa on vaikea nähdä.

Suhdanneodotukset laimentuivat selvästi vuoden 2019 loppua kohti ja vielä viime kesänä tilanne nähtiin toiveikkaampana. Kansainvälinen kysyntä on heikentynyt, eikä uusia tilauksia tule aiempaan tahtiin. Toimialoittaiset erot ovat selviä. Esimerkiksi elektroniikka- ja sähköteollisuudessa liikevaihto vuoden ensipuoliskolla sekä uusien tilausten määrä alkusyksyllä ovat kasvaneet edelleen voimakkaasti. Myös kone- ja metallituoteteollisuudessa liikevaihdon kehitys on ollut myönteistä. Sen sijaan metallien jalostuksessa näkymät ovat olleet laskevat jo vuoden 2018 lopulta, raportissa todetaan.

Suomen viennin arvo on kasvanut suotuisasti kolmen viime vuoden ajan. Palveluvienti on kasvanut 2010-luvulla selkeästi tavaravientiä ripeämmin: vuosina 2010–2018 tavaraviennin arvo kasvoi 12 prosenttia, kun samaan aikaan palveluviennin arvo kasvoi 71 prosenttia.

Epävarmuus heijastuu investointien kasvun pysähtymiseen. Myös tutkimus- ja kehitysmenojen vuosien 2017–2018 kasvupyrähdys on laantumassa, mutta näkymät vuosille 2020–2021 varovaisen myönteisiä. Kasvua rajoittaa lisäksi osaaja- ja osaamispula esimerkiksi ICT:ssä ja ohjelmistoalalla.

– Suomessa on kuitenkin monella toimialalla ja erikoistumisalueella merkittävää kasvupotentiaalia. Esimerkiksi bio- ja kiertotaloudessa, kaivosalalla, elintarvikealalla, diagnostiikassa ja fotoniikassa on monia Suomen kannalta kiinnostavia avauksia. Yritysten investointien matala taso ja osaavan työvoiman riittävyys herättävät kuitenkin huolta, elinkeinoministeri Mika Lintilä sanoo tiedotteessa.

Raportin mukaan esimerkiksi kaivosalan ja malminetsinnän kasvu jatkuu. Yhteiskehittämishank­keita on valmisteltu muun muassa akkuklusterin, kaivosten ympäristövaikutusten, GTK:n koerikastustehtaan kehittämistyössä sekä geoenergian ja turvealueiden tutkimuk­sen alueilla. GTK:n, Aalto-yliopiston ja VTT:n yhteinen kiertotalouskeskittymä on juuri perus­tettu Otaniemeen.

Elinkeinopoliittinen tilannekuva, talvi 2020 (pdf)

Raportin tilannekuva perustuu kyselyyn kahdeksalle työ- ja elinkeinoministeriön ohjaamalle organisaatiolle.

 

 

Lisää aiheesta "Markkinat"