Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kuluva ja ensi vuosi jäävät hitaimman kasvun vuosiksi maailmantalouden suhdanteessa. Kansainvälisen talouden kehitys alkaa tarjota hieman vetoapua Suomen talouden kasvulle vuonna 2021. Toisaalta kansainvälisen talouden näkymiin liittyy edelleen suurta epävarmuutta, Suomen Pankki muistuttaa vuoden viimeisessä katsauksessaan.

Suomen Pankki: Talouskasvu hidastuu tilapäisesti, mutta eväät kasvun nopeutumiseen ovat olemassa

Ensi vuonna talouskasvu hyytyy alle prosenttiin, mutta sieltä virotaan jälleen seuraavina vuosina, keskuspankki ennustaa.

Suomen pankki ennakoi talouskasvun hidastuvan ensi vuonna 0,9 prosenttiin kuluvan vuoden 1,3 prosentista. Jarrutuksen odotetaan kuitenkin jäävän lyhyeksi, sillä vuonna 2021 tahdin ennakoidaan kiihdyttävän 1,1 prosenttiin ja palaavan tämän vuoden tasolle 1,3 prosenttiin vuonna 2022.

- Kasvu on tänä vuonna ollut edelleen kohtalaista, mutta merkit hidastumisesta ovat varsin selvät. Kotitalouksien ja yritysten luottamus tulevaan talouskehitykseen horjuu, Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum totesi tänään Euro & talous -tiedotustilaisuudessa.

Kasvu hidastuu ensi vuonna, kun euroalueen edelleen hauras taloustilanne ja maailmantalouden epävarmuudet, kuten kauppakiistat, Brexit ja Kiinan talouden ongelmat, varjostavat Suomen talouden ja viennin näkymiä. SP:n mukaan Suomen taloudessa on silti edelleen olemassa edellytykset nopeampaankin kasvuun.

- Suomalaisten yritysten vientiin ja investointeihin vaikuttavat kielteisesti kansainvälisen talouden epävarmuudet. Ensi vuonna viennin kasvun ennustetaan olevan vaimeaa ja investoinnit jäävät vähäisiksi. Euroalueen talous ja maailmantalous elpyvät kuitenkin vähitellen vuosina 2021–2022 ja virkistävät myös Suomen taloutta ja vientikysyntä vahvistuu ennustejakson loppupuolella, pankki arvioi.

Kuluttajien luottamus on heikentynyt loppuvuonna jyrkästi. Kotitalouksien kulutus kasvaakin tänä vuonna maltillisesti ostovoiman kasvuun verrattuna. Suomen Pankki kuitenkin odottaa kulutuksen kasvun nousevan ennustejakson loppua kohti ja olevan silloin ostovoiman kasvun tasolla. Kuitenkin kotitalouksien säästämisasteen odotetaan nousevan edellisvuosista. 

Talouskasvun hidastuminen heijastuu työmarkkinoihin: työttömyysasteen lasku pysähtyy Suomessa ensi vuonna väliaikaisesti eikä työllisyys olennaisesti kasva. Työttömyys pysyy kuitenkin pienempänä kuin viime vuosina. SP kuitenkin huomauttaa, että työpaikkojen ja työntekijöiden yhteensopivuusongelmia esiintyy silti edelleen monilla aloilla ja eri alueilla.

Suomen talouden murros yhä kesken

Toisaalta talous ja työllisyys saavat selkänojaa elvyttävänä jatkuvasta rahapolitiikasta, sillä euromaiden talouskasvu ja kuluttajahintojen nousu ovat edelleen selkeästi EKP:n tavoitetasoja matalampia.

- Suomen talous käy yhä läpi murrosvaihetta, jossa sen on tarve sopeutua kahteen suureen rakenteelliseen muutokseen: väestön ikääntymiseen sekä vuoden 2007 jälkeiset talouden takaiskut, joista ei ole vielä täysin toivuttu, pääjohtaja Olli Rehn totesi tilaisuudessa.

Työikäisen väestön määrän vähentyminen ja väestön ikääntymisestä johtuvat taloudelliset haasteet puolestaan painavat Suomen julkista taloutta. Ensi vuonna julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bkt:hen kasvaa 1,5 prosenttiin ja julkinen velka suhteessa bkt:hen alkaa taas kasvaa.

- Hallitukset ja työmarkkinajärjestöt ovat viime vuosina tehneet useita tärkeitä ratkaisuja, jotka ovat korjanneet ongelmia. Julkista taloutta ja työllisyyden edellytyksiä tulisi edelleen kuitenkin vahvistaa määrätietoisesti, Rehn patisteli.

SP:n mukaan julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje on nyt suurempi kuin se viime vuonna arvioi. Tilanne on kääntynyt heikompaan, kun lähivuosien talouskasvun ennusteita on laskettu ja samaan aikaan väestö ikääntyy.

- Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta tavoite työllisyysasteen nostamisesta 75 prosenttiin lähivuosina onkin perusteltu. Tämän jälkeen on syytä pyrkiä vielä korkeampaan, hyvään pohjoismaiseen tasoon, Rehn kommentoi.

Hänen mukaansa työllisyyden kohenemisen edellytyksiä on syytä parantaa useilla samaan suuntaan vaikuttavilla toimenpiteillä – työvoiman tarjontaa kasvattavilla rakenteellisilla uudistuksilla, samoin kuin kustannuskilpailukyvyn parantamisella sekä pyrkimyksellä vähentää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia.

Pääjohtaja on huolissaan siitä, että työn tuottavuuskehitys on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana heikkoa. Kun tuottavuuskasvun edellytyksiä pyritään kohentamaan, keskeisessä asemassa ovat innovaatiopolitiikka ja yritysten toimintaympäristö.

Etenkin pidemmällä aikavälillä hyvin toimiva koulutusjärjestelmä parantaa mahdollisuuksia työn tuottavuuden kasvuun. 

- Suomessa nuorten aikuisten keskimääräinen koulutustaso alkoi laskea noin 10–15 vuotta sitten. Kehitys on kansainvälisesti poikkeavaa ja Suomen kannalta huolestuttavaa, Rehn huomauttaa.
 

 

Katso koko Suomen Pankin Euro & Talous -tiedotustilaisuus (video 53 min 22 s)

 

Mitä kuuluu Suomen taloudelle - Suomen Pankin ennustepäällikkö Meri Obstbaum kiteyttää (video 1 min 9 s)

 

Lue koko Euro & Talous -ennuste täältä

SP:n joulukuun 2019 ennusteen talulukot

Lisää aiheesta "Markkinat"