Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Paavo Tynellin Snowflake-valaisin on yksi maailman halutuimpia valaisimia tällä hetkellä. Kuva: Annmaris

Suomalaisista valaisimista maksetaan maltaita – Yksi on ylitse muiden

Suomalainen valaisindesign kiinnostaa maailmalla, ja parhaimmillaan valaisimista maksetaan satoja tuhansia euroja. Arvonnousua ajatellen kannattaa pitää silmällä nuoria suunnittelijoita.

Paavo Tynell on yksi suomalaisen valaisindesignin kärkinimistä. Vuonna 2018 tamperelaisessa Annmaris-huutokaupassa myytiin kolme Tynellin suunnittelemaa Snowflake-valaisinta. Valaisinten kokonaishinta veroineen ja kaupankäyntikustannuksineen nousi 1,1 miljoonaan euroon.
Myös Alvar Aallon Artekille suunnittelema Mehiläispesä-valaisin on myyty huutokaupassa yli 20 000 eurolla.

Pienemmälläkin summalla valaisimiin voi sijoittaa. Jopa alkuperäisen Tynellin pöytävalaisimen voi saada parilla tuhannella eurolla. Ongelmaksi muodostuu niiden saatavuus, sillä kysyntää on runsaasti enemmän kuin tarjontaa.

Väärennöksiä maailmalla

Suomalaiset designvalaisimet eivät vaihda omistajaa ainoastaan Suomessa. Reilulla miljoonalla myydyt Snowflaketkin päätyivät ulkomaiselle ostajalle.

– Ylivoimaisesti maailman puhutuin on nyt Paavo Tynell. Tilanne on ollut viimeiset viisi vuotta sellainen, että kakkospalkintoa ei ole edes jaettu, designasiantuntija Juhani Lemmetti naurahtaa.

Jopa maineikas huutokauppakamari Christie’s on ottanyt yhteyttä Gallery Lemmettiin Tynellin toivossa. Pelkästään vuonna 2019 myytiin 30 yli 100 000 euron arvoista Tynellin valaisinta. Juhani Lemmetin mukaan niiden arvo ei ole laskusuunnassa, sillä kiinnostuneita ostajia on paljon suhteessa valaisinten määrään.

Tilanne on ollut viimeiset viisi vuotta sellainen, että kakkospalkintoa ei ole edes jaettu.

Sama tilanne on italialaisen Gino Sarfattin tuotannolla. Uudistuotannossa on tällä hetkellä Sarfattin suunnittelema ja Flosin valmistama 2097-valaisin. Tuotannosta poistuneista 1950-luvun valaisimista maksetaan päätähuimaavia summia. Kysyntää on ympäri maailmaa, mikä houkuttelee myös epärehelliseen toimintaan.

– Italiassa kaupataan paljon Sarfattin väärennöksiä. Sieltä ei kannata ostaa mitään omin päin, Lemmetti muistuttaa.

Alkuperäiset kiven alla

Kansainvälisten suunnittelijoiden alkuperäistuotantoa ei löydä Suomesta helposti. 1920- ja 1930-luvuilta peräisin olevia tanskalaisia Poul Henningsenin valaisimia on ollut myynnissä jonkin verran, mutta esimerkiksi italialaiset valaisimet löysivät tiensä Suomeen vasta pääasiassa 1960-luvun lopulla, kun Alli Syvänoja perusti Funktion. Funktio oli maineikas designliike, joka toi eurooppalaisia designhuonekaluja ja -valaisimia Suomeen.

Varsinaiseksi Tynellin manttelinperijäksi Lemmetti kutsuu saksalaista Ingo Maureria, jonka tunnetuimpiin valaisimiin kuuluvat muun muassa muistilapuista rakentuva Zettel’z 6 sekä lukuisat lintuaiheiset valaisimet, kuten Lucellino ja Birds Birds Birds.

Maurerin vuonna 1966 suunnittelema, suurta hehkulamppua muistuttava Bulb-pöytävalaisin hyväksyttiin myös New Yorkin Museum of Modern Artin kokoelmiin. Funktion kautta myös Maurerin valaisimet löysivät tiensä Suomeen.

Ilmari Tapiovaara suunnitteli vain muutamia valaisimia, ja tällä hetkellä alkuperäiset viedään käsistä.

Tynellin lisäksi on kuitenkin monia suomalaissuunnittelijoita, joiden valaisimiin kannattaa sijoittaa. Juhani Lemmetti nostaa esille erityisesti Alvar Aallon, Yki Nummen ja Lisa Johansson-Papen. Pääasiassa huonekaluistaan tunnettu Ilmari Tapiovaara suunnitteli vain muutamia valaisimia, ja tällä hetkellä alkuperäiset viedään käsistä.

Myös alkuperäisen tehtaan – kuten Ornon, Valaistustyön tai Hienoteräksen – leimat nostavat valaisimen hintaa.

Kenestä uusi Tynell?

Vuonna 2018 tanskalainen Gubi osti Tynellin perheeltä oikeudet valaisinten uudistuotantoon. Uudistuotanto on kasvattanut Tynellin tunnettuutta maailmalla, ja sitä kautta myös valaisinten arvo on noussut. Uudistuotannon arvonnousu ei ole yhtä voimakasta, mutta Lemmetin mukaan uudisvalaisinkin on hyvä hankinta.

– Uudistuotannosta saa yleensä aina oman sijoituksensa pois, sillä niille on hyvät jälkimarkkinat.

Lemmetti ottaa esimerkiksi Artekin tuotannosta Alvar Aallon suunnittelemat valaisimet, joiden hinta uudistuotannossa on noussut vuosi vuodelta. Kymmenessä vuodessa A330S-valaisimen eli Messinkikellon hinta on yli kaksinkertaistunut ja Mehiläispesänä tunnetun A331-valaisimenkin arvo on noussut 50 prosenttia.

Mikä valaisin kannattaisi ostaa nyt arvonnousua ajatellen? Kenestä tulee seuraava Tynell?

Tulevaisuutta on mahdoton ennustaa, mutta Juhani Lemmetti kehottaa seuraamaan tarkalla silmällä nuoria suomalaisia suunnittelijoita. Hän mainitsee muun muassa Secto Designin perustajan Seppo Kohon, jonka valaisimet ovat voittaneet lukuisia kansainvälisiäkin palkintoja, ja Laura Väreen, joka voitti viime vuonna Vuoden nuori muotoilija -palkinnon. Myös kankaista ja Iittalalle suunnittelemista kuvituksistaan tunnettua Klaus Haapaniemeä kannattaa Lemmetin mukaan pitää silmällä.

Juttu on julkaistu alun perin Viisas Raha -lehden numerossa 3/2020.

 

Etkö ole vielä jäsen?

Suomen Osakesäästäjien jäsenenä saat lukuisia etuja ja lisäksi Viisas Raha -lehden kahdeksan kertaa vuodessa. Liity jäseneksi täällä.

Nyt loppuvuoden jäsenyys  vain 19 euroa.

Lisää aiheesta "Markkinat"