Sammon hallitus harkitsee yhtiön Nordea-omistuksen jakamista osakkeenomistajilleen ylimääräisenä osinkona. Finanssikonsernin yhtiökokous antoi valtuutuksen ylimääräiselle osingonjaolle huhtikuussa.

Ylimääräisessä osingonjaossa jokainen Sammon omistaja saisi yhden Nordean jokaista kymmentä omistamaansa Sammon osaketta kohti. Murto-osia ei kuitenkaan jaettaisi osakkeina, vaan sitä vastaava määrä hyvitettäisiin omistajille käteisellä.

Sampo kaavailee jakavansa noin 55 miljoonaa Nordean osakettaan eli 1,4 prosenttia Nordeasta. Se laskisi Sammon omistuksen 19,9 prosenttiin.

Osakeosingon jakamisen taustalla on Sammon vakavaraisuus, johon on kohdistunut lisäpainetta Nordean muutettua pääkonttorinsa Suomeen. Se kiristi tänä keväänä Sammonkin pääomavaatimuksia ja ne ovat nousemassa edelleen heinäkuussa. Pääomavaatimuksen kiristyminen heikentää Sammon vakavaraisuutta yhtiön mukaan merkittävästi.

Vakavaraisuuden ylläpito on finanssikonsernille tärkeää, sillä se takaa hyvän osingonmaksukyvyn sekä mahdollisuuden osallistua tilaisuuden tullen yritysjärjestelyihin.

Sampo kuvailee Nordean osakkeiden jakamista omistajille ”teknisenä toimena”, eikä sitä pidä nähdä kannanottona Nordeasta sijoituskohteena.

- Uskomme, että Nordeassa on runsaasti potentiaalia, emmekä näin ollen halua myydä osaketta. Näin suuren omistusosuuden myynti olisi haastavaa ja markkinat saattaisivat tulkita myynnin negatiivisena signaalina. Jakamalla Nordean osakkeita osinkoina, osakkeenomistajamme saisivat itse päättää, miten he haluavat toimia niiden suhteen, Sammon sijoittajasuhde- ja viestintäasiantuntija Mirko Hurmerinta kertoo yhtiön IR-blogissa.

Vakavaraisuuteen selvä nousu

Jos lisäosinko Nordean osakkeiden muodossa toteutettaisiin elokuussa, se laskisi Sammon omistuksen pankista siis alle 20 prosentin rajan, jolloin Sammon omistukseen kohdistuvat vakavaraisuusvaatimukset laskisivat selvästi. Siinä tapauksessa konsernin vakavaraisuus laskettaisiin syyskuun lopusta lähtien vain Solvenssi II -sääntöjen mukaan ja loppua Nordea-omistusta käsiteltäisiin tavallisena osakesijoituksena.

-Konsernin Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuussuhde oli maaliskuun lopussa 126 prosenttia. Toukokuussa liikkeeseenlaskettu 500 miljoonan euron hybridilaina ja suunniteltu ylimääräinen osinko huomioiden vakavaraisuussuhde olisi ollut maaliskuun lopussa arviolta 169 prosenttia, Sampo laskee.

Konsolidaation päättäminen on kuitenkin ehdollinen Finanssivalvonnan hyväksynnälle ja edellyttää hakemusta Sammolta.

Jatkossa konsernin vakavaraisuutta ei enää laskettaisi konglomeraattisäännöstön (FICO) mukaisesti. Nordean käsittely osakkuusyhtiönä Sammon konsernitilinpäätöksessä (IFRS) jatkuisi ennallaan.

Ylimääräinen osinko elokuussa

Sammolla on yli 120 000 osakkeenomistajaa, joten osakemuotoisen ylimääräisen osingonjaon toteuttaminen ei käy aivan käden käänteessä. Siksi finanssikonserni ilmoitti asiasta tänään, vaikka hallitus tekee virallisen päätöksen siitä elokuun 7. päivän kokouksessaan.

Jos päätös Nordea-siivun jakamisesta ylimääräisenä osinkona tehdään, osingon irtoamispäivä olisi 8. elokuuta ja täsmäytyspäivä 9. elokuuta. Se tarkoittaa, että jos mielii saada Nordean osakkeita ylimääräisenä osinkona, Sampoa pitää omistaa 7.8. pörssipäivän päättyessä. Se kuitenkin edellyttää salkussa olevan vähintään kymmentä Sammon osaketta.

Osakeosingon maksupäivä olisi 12.8. ja käteishyvityksen maksupäivä 16.8.

Sekä osake- että käteisosinko ovat Suomessa verotettavaa tuloa. Sampo lupaa maksaa osakeosingosta koituvan 1,6 prosentin varainsiirtoveron omistajiensa puolesta, mutta vero osakemuotoisesta osingosta pitää maksaa itse.

Yhtiö aikoo kertoa lisätietoja verotuksesta sekä muista käytännön seikoista myöhemmin verkkosivuillaan (www.sampo.com).

Jo odotettukin uutinen ylimääräisestä osingosta Nordean osakkeina otettiin markkinoilla myönteisesti vastaan. Puoliltapäivin Sammon kurssi oli prosentin koholla 41,17 eurossa, kun Nordealla käytiin kauppaa keskiviikon päätöshintaan eli 6,57 eurolla. Pörssin pääindeksi oli samaan aikaan 0,9 prosenttia plussalla.