Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Euroalueen bruttokansantuote. 

SP liittyi ennusteleikkaajiin – lähivuodet mennään kävelyvauhtia

Suomen talouden näkymät heikentyvät ja kasvu hiipuu edelleen lähivuosina. Omaa talousennustettaan leikanneen Suomen Pankin mukaan vieläkin huonompaa voi olla tulossa.

Tänä vuonna Suomen Pankki odottaa talouskasvuksi 1,6 prosenttia eli 0,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin joulukuun katsauksessaan. Ensi vuonna kasvu hidastuu edelleen 1,5 prosenttiin (aiemmin: +1,7 %) ja vuonna 2021 1,3 prosenttiin (oli: +1,4 %).

Kasvu vaimenee globaalitaloutta riivaavien epävarmuuksien imussa. Epävarmuus kutistaa investointeja, mikä vähentää suomalaisyritysten vientipotentiaalia.

-Kun nyt katsotaan talouden lähivuosien näkymiä, niitä varjostaa kansainvälisen talouskehityksen viimeaikainen vaimeneminen. Kehitys Suomessa ei kuitenkaan ole yksin sen määräämä. Työllisyyden ja tuottavuuden kehitykseen Suomessa voidaan ratkaisevasti vaikuttaa kotimaassa tehtävillä päätöksillä, pääjohtaja Olli Rehn muistuttaa Euro & Talous -katsauksessa.

Kasvu nojautuukin lähivuosina jälleen kotimaiseen kysyntään. Suomen Pankin mukaan työllisyyden paraneminen, palkankorotukset sekä hidas inflaatio ylläpitävät kotitalouksien ostovoiman kasvua ja siten yksityistä kulutusta. Lisäksi matala korkotaso tukee kotitalouksien liikkumavaraa, joskin talouden epävarmuus tekee kuluttajista varovaisia ja hillitsee kulutushaluja.

 

Työllisyydessä tähdättävä korkeammalle, tupon tahdit vientisektorilta

Suomi lukeutuu euromaiden parhaimmistoon, mitä tulee julkisen talouden ja velan hoidossa. Tämä on näkynyt muun muassa valtionlainojen markkinoilla, missä Suomen lainat ovat haluttuja sijoituskohteita ja siten rahoituksen hinta pysynyt edullisena.

Rehnin mukaan Euroopan keskuspankin rahapoliittinen elvytys tukee myös Suomen taloutta, mutta ikääntyminen ja siitä juontuva menojen kasvu antavat painetta julkiseen talouteen.

-Julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje onkin yhä mittava. On tärkeää, että julkista taloutta vahvistetaan aktiivisesti silloin, kun talous ei ole matalasuhdanteessa, Rehn sanoo.

Tässä keskeinen keino on työllisyyden lisäys. Se on viime vuosina ollut positiivista, mutta Rehnin mukaan tähtäin on syytä asettaa entistäkin kunnianhimoisemmalle tasolle.

-Työllisyysasteen pidemmän aikavälin tavoitteeksi on syytä asettaa hyvä pohjoismainen taso. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa työllisyysaste on 75–78 prosentin tuntumassa. Mikään yksittäinen toimenpide ei nosta työllisyysastetta riittävästi, vaan tarvitaan useita uudistuksia.

Rehn korostaa tulevan työehtosopimuskierroksen tärkeyttä.

-On syytä ottaa huomioon, että eri alojen sopimukset vaikuttavat oleellisesti tuotantokustannuksiin myös toisilla aloilla. Tämä korostaa koordinaation merkitystä palkanmuodostuksessa. Vientialat kohtaavat suoraan kansainvälisen kilpailun, ja ne ostavat runsaasti tuotantopanoksia kotimarkkinatoimialoilta. On perusteltua, että vientialojen työehtosopimukset asettavat kustannuskehitykselle raamin, jota muiden kotimaisten alojen ei normaalisti ole syytä ylittää.

 

 

Lisää aiheesta "Markkinat"