Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Sääntelyn syklit kannattaa tunnistaa

Jokaisen sijoittajan olisi hyvin tärkeää tietää sijoituskohteensa markkinasykleistä ainakin se, missä vaiheessa sykliä ollaan menossa. Ollaanko esimerkiksi akkumulaatiovaiheessa, joka tarkoittaa mahdollista tulevaa nousukautta, vai ollaanko nousumarkkinassa vai mahdollisesti distribuutiovaiheessa, joka taas ennakoi laskukautta. Vai ollaanko jo itse laskumarkkinassa.

Myös markkinoiden sääntelyssä on olemassa omat syklit, jotka ovat oleellisia etenkin uusia toimialoja kuten kryptovaluuttoja analysoitaessa. Näitä sääntelyn syklejä käsitelläänkin tässä artikkelissa seuraavaksi.

1. Sääntelemätön markkina

Lainsäätäjän tehtävänä on luoda toimivaa lainsäädäntöä, ei kuitenkaan ennakoivaa lainsäädäntöä. Sen sijaan lainsäätäjä luo vasta silloin markkinalle tarvittavaa sääntelyä, kun markkinan koko on riittävän suuri (sijoittajien ja pääoman määrä) tai kun tällaisella markkinalla on merkittävä sääntelyn tarve. Tällainen merkittävä tarve voi olla esimerkiksi markkinahäiriö, jossa markkinatoimijoiden vastuuttoman toiminnan vaikutuksesta kokemattomat sijoittajat menettävät varojaan ja sen seurauksena ottavat viranomaisiin yhteyttä vaatien heitä puuttumaan asiaan.

Esimerkkinä tästä on vuoden 2017 ICO-huijaukset, joissa suurin osa kokemattomista sijoittajista ei tunnistanut sijoituskohteiden riskejä ja tätä sijoittajien kokemattomuutta myös tietyt epäilyttävät markkinatoimijat moraalittomasti hyödynsivät.

Positiivisena puolena sääntelemättämällä markkinalla on mahdollisuudet erittäin suuriin tuottoihin. Nämä tuotot voivat olla sääntelyn vähyydestä huolimatta jopa verottomia, jos sijoittaja oli osannut hyödyntää lainsäädännön puutteellisuutta. Esimerkiksi ICO:issa oli mahdollista saada ilmaiseksi tokeneita, joiden arvo saattoi myöhemmin monituhatkertaistua, joka taas synnytti useita kryptomiljonäärejä. Varjopuolena tässä oli myös se, että erilaisia huijauksia ja hakkerointeja tällaisilla markkinoilla on todella paljon, jolloin sijoittaja saattoi menettää koko sijoitetun pääomansa sekä saada vielä veropetossyytteet niskaansa.

Suomessa markkina oli käytännössä sääntelemätön vuoteen 2013 saakka, jolloin Verohallinto julkaisi ensimmäisen virtuaalivaluuttojen verotusta koskevan ohjeistuksen. Mutta tämän jälkeenkin markkinaa voitiin pitää käytännössä sääntelemättömänä aina vuoteen 2019 saakka, koska vielä siihen saakka toimittiin käytännössä vähemmän vero-oikeudellisesti merkityksellisen Verohallinnon ohjeistuksen varassa. Verotuspäätökset olivat ennen vuotta 2019 vielä suhteellisen helppo riitauttaa, koska edes heikosti velvoittavaa lainsäädäntöä ei markkinoilla juurikaan ollut.

Tämä sääntelemätön markkina käytännössä päättyi vuoteen 2019, jolloin korkein hallinto-oikeus (KHO 2019:42) otti virtuaalivaluuttojen verotukseen kantaa ja virtuaalivaluuttalaki (572/2019) laadittiin viidennen rahanpesudirektiivin velvoittamana.

2. Vähän säännelty markkina

Tällä hetkellä Suomessa kryptovaluuttojen osalta ollaan vähän säännellyn markkinan tilanteessa. Kuitenkaan esimerkiksi virtuaalivaluuttojen verotusta koskien ei ole vielä olemassa erillistä kirjoitettua lakia, vaan niiden verotuksen osalta toimitaan vielä heikosti velvoittavien oikeuslähteiden (KHO 2019:42, jossa on toki viittaus tuloverolakiin) ja sallittujen oikeuslähteiden (Verohallinnon ohjeen VH/5083/00.01.00/2019, annettu 22.1.2020) velvoittamina.

Vähän säännelty markkina tarjoaa sijoittajille vielä erittäin suuria tuottomahdollisuuksia. Kuitenkin tällaisessa markkinassa esimerkiksi verottomat tuotot ovat jo käytännössä mahdottomia, koska

suurin osa verottomien tuottojen mahdollistavista porsaanreijistä on jo ehditty tilkitä. Sen lisäksi vähän säännellyn markkinan valvonta (Finanssivalvonta ja poliisi) on jo huomattavasti kehittyneempää.

Parantuneen tietoturvan ansioista kryptovaluuttapörssien hakkeroinnit ovat vähentyneet. Erilaisista huijauksista on kuitenkin samalla tullut hienostuneempia ja paremmin tuotteistettuja. Tällaisella markkinalla kuitenkin on edelleen ajoittain hyvinkin korkean volatiliteetin ansiosta vielä paljon mahdollisuuksia suuriin tuottoihin.

Suomessa yleisesti uudet toimialat kuten kryptovaluutat ovat hyvin vähän säänneltyjä, koska lainsäätäjällä ei ole lainsäädäntöresursseja paljoa käytettävissä. Sen lisäksi näitä resursseja ei yleensä ohjata uusien markkinoiden sääntelyyn. Suomessa toimintatapana onkin odotella kansainvälistä yhtenäistä sääntelyä, josta esimerkkinä on koko EU-aluetta koskeva MiCA-lakipaketti, jonka on tarkoitus astua voimaan vuoden 2024 alusta.

3. Säännelty markkina

Osakemarkkinoita yleisesti voidaan pitää säänneltynä markkinana. Tämä tarkoittaa sijoittajan kannalta sitä, että sijoittajille tarkoitetut sijoitusvaihtoehdot ovat huomattavasti turvallisempia kuin sääntelemättömällä markkinalla. Käytännössä sijoittajille tarjotaan ainoastaan heidän osaamistasoaan vastaavia sijoitustuotteita.

Samalla se kuitenkin tarkoittaa myös sitä, että sijoituskohteet eivät tarjoa yhtä suuria tuottomahdollisuuksia kuin vähän säännellyllä markkinalla, koska palveluiden tuottajat ovat joutuneet siirtämään sääntelyn aiheuttamat kustannukset sijoitustuotteiden hintoihin. Sen lisäksi tällaisilla markkinoilla ei ole yhtä paljon hintojen vaihtelua (volatiliteettia), koska markkinat yleensä suljetaan korkeamman volatiliteetin tilanteessa.

Säännellyn markkinan tilanteeseen kryptovaluutoilla esimerkiksi Suomessa on vielä todella pitkä matka. MiCA-asetus on kuitenkin askel tällaisen säännellyn markkinan suuntaan.

4. Ylisäännelty markkina

Ylisäännelty markkina on niin sanottu ”turvallinen markkina”. Riskit on minimoitu eikä tällaiselta markkinalta suuria tuottoja käytännössä voi saada. Ylisäännellyllä markkinalla ei ole pienempiä toimijoita ollenkaan, koska ainoastaan suuret toimijat pystyvät hallitsemaan ylisäännellyn markkinan korkean kustannusrakenteen. Ylisäännellyllä markkinalla monesti myös valtiolla on erittäin keskeinen rooli tällaisen markkinan toiminnassa, ja suhteet valtion johdon kanssa käytännössä määrittävät markkinoilla menestymisen mahdollisuudet.

Kryptovaluuttojen markkinoilla tähän ylisäännellyn markkinan tilanteeseen on todellisuudessa erittäin pitkä matka. Suomessa kuitenkin oli näkyvissä ylisääntelyn elementtejä uuden virtuaalivaluuttalain voimaantulon jälkeen. Syntyi myös oletus siitä, että kryptovaluuttatoimiala olisi ollut viime vuosina tai olisi tällä hetkellä ylisäänneltyä. Tämä ei ole kuitenkaan pitänyt missään vaiheessa paikkaansa.

Sen sijaan Suomessa yleisesti vähemmän velvoittavaa viranomaisohjeistusta on noudatettu sellaisenaan, jolloin niin koko toimiala kuin myös sijoittajatkin ovat alkaneet sääntelemään itse itseään huomattavasti ankarammin vaikka edes vahvasti velvoittavaa lainsäädäntöä markkinoilla ei ollut. Yleensä kansainvälisesti tällaisissa tilanteissa viranomaisohjeistusta riitautetaan oikeusteitse

niin pitkäksi ajaksi, kunnes vahvasti velvoittava lainsäädäntö eli Suomen tapauksessa kirjoitettu laki saadaan aikaiseksi.

Tämä kansallinen alemman asteisen lainsääntelyn noudattaminen sellaisenaan on johtanut siihen, että viranomaisen ei ole tarvinnut laatia toimialalle kattavaa sääntelyä, koska toimiala ja sijoittajat ovat toimineet pääosin sallitun mutta käytännössä vähemmän velvoittavan sääntelyn (kuten esimerkiksi vero-ohjeistuksen) mukaisesti.

Tämä johtuu pitkälti Suomessa siitä, että Suomessa viranomaisten toimintaan yleisesti luotetaan, jolloin viranomaisten ohjeita Suomessa yleensä noudatetaan sellaisenaan. Globaalissa kryptovaluuttamarkkinassa tällainen luottamussuhde on sen sijaan hyvin harvinainen ilmiö.

Yhteenveto

Sääntely on kryptomarkkinoilla vielä vähäistä. Se tarkoittaa, että korkeita tuottoja näiltä markkinoilta on vielä mahdollista saada. Mutta samalla se myös tarkoittaa sitä, että riskit koko sijoitetun varallisuuden menettämisestä kryptovaluutoissa ovat myös erittäin korkealla tasolla. Käytännössä sijoittaja on itse vastuussa omista sijoituspäätöksistään, joka korostaa sijoittajan omaa perehtyneisyyttä toimialaan.

Esitetyt näkemykset nykyisestä markkina- ja sääntelysyklin vaiheesta ovat täysin kirjoittajan omia näkemyksiä eikä niitä tule tulkita sijoitusneuvoiksi.

Lisää aiheesta "Markkinat"