Investors Housen tiedotteen mukaan Petri Roininen on ehdolla Sinisten johtoon yhdessä Tiina Ahvan kanssa. Ahva on tällä hetkellä Sinisten ensimmäinen varapuheenjohtaja.

Roininen ja Ahva tavoittelevat Sinisten nostamista takaisin eduskuntapuolueeksi vuoden 2023 vaaleissa. Puoluejohdon valitsee Keravalla pidettävä puoluekokous 18.9.2021.

– Halusin liittyä Sinisiin, joka voi raikkaasti ajaa yrittäjien ja yritteliäiden ihmisten asiaa, mihin valtionhoitajapuolueet eivät pysty. Tunnen läpikotaisin työelämän, yrittäjyyden ja sen kuuluisan kakun leipomisen, mutta myös asumisen ja lähiöt, puoluejohtajaksi pyrkivä Roininen kertoo.

Hän on tällä hetkellä myös Suomen Yrittäjien Kasvuyrittäjäverkoston puheenjohtaja.

Riittääkö aika?

Suomen Osakesäästäjien puheenjohtajan, professori Timo Rothoviuksen mielestä on sinänsä hienoa, että yrityselämässä kokeneet henkilöt antavat osaamisensa myös yhteisten asioiden hoitoon politiikassa.

– Toki osakkeenomistaja voi aina kysyä, riittääkö toimitusjohtajalla aikaa myös yrityksen asioiden pohtimiseen ja edistämiseen. Tehtävistä kumpainenkin vaatii keneltä tahansa paljon, hän sanoo.

Kaksoisrooli saattaa johtaa jääviystilanteisiin.

– Jatkossa voi tulla eturistiriitoja, jos Roininen tulee valituksi tehtävään ja jatkaa myös Investors Housen toimitusjohtajana. Tiedotteessa ei kerrota, aikooko hän jatkaa, Rothovius toteaa.

Pörssiyhtiön näkökulmasta asiasta tiedottaminen on Rothoviuksen mukaan lainkin vaatimaa.

– Jos yhtiöllä on jotakin tietoa, joka voi vaikuttaa osakkeen arvoon, se on jaettava kaikille omistajille pörssitiedotteella. Silloin asia menee oikein yhtiön näkökulmasta, hän sanoo.

Samoilla linjoilla on hallitusammatilaisten Directors’ Institute Finlandin eli DIFin pääsihteeri Leena Linnainmaa.

– Toimitusjohtajan asiat ovat sellaisia, jotka voivat vaikuttaa pörssikurssiin. Johtajasopimuksissa yleensä edellytetään sivutoimilupaa hallitukselta. Yhtiön hallitus miettii lupia antaessaan, miten asia vaikuttaa ajankäyttöön, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien käyttäytymiseen ja yhtiön maineeseen, hän sanoo.

Yhtiön hallituksella pohdittavaa

Linnainmaan pitää tilannetta harvinaisena, mutta toteaa yritystaustaisia ihmisiä olleen politiikassa ennenkin.

– On tietysti oma asiansa, kuinka monta vaativaa hommaa voi olla yhtä aikaa. Pörssiyhtiön johtaminen on 24/7-työtä, niin kuin taitaa olla puoluejohtajankin työ. Nämä ovat asioita, jotka varmasti on organisaatiossa käsitelty, ja onko esimerkiksi operatiivinen johtaja erikseen tai onko varatoimitusjohtaja.

Yhtiön hallituksen tehtävänä on arvioida, mitkä asiat vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan esimerkiksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien käyttäytymisen kautta.

– Nämä ovat ehdottomasti hallituksen agendalla olevia asioita, Linnainmaa luonnehtii.

Hänen mukaansa yritysjohtajat antavat perinteisesti vain vähän politiikkaan tai vaikuttamiseen liittyviä lausuntoja, median mielestä liiankin vähän.

– Usein toimittajat tuovat esiin, että olisi hyvä, jos olisi enemmänkin politiikkaan kantaa ottavia liike-elämän ihmisiä, Linnainmaa toteaa.

Sen sijaan vastuullisuustrendiä hän ei pidä merkkinä yritysjohtajien siirtymisestä politiikan puolelle.

– Kaikki yhtiöt, jotka ovat oikeasti seuranneet aikaansa, ymmärtävät vastuullisuuden siirtyneen ydinliiketoimintaan. Tämä näkyy esimerkiksi DIFin toiminnassa. Jäsenkyselyssä tulevien tapahtumien teemoiksi toivottiin eniten vastuullisuusasioita, vaikka kyselyssä ei ollut annettuja vaihtoehtoja, Linnainmaa kertoo.