Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Puukauppa käy hitaammilla kierroksilla – kantohinnat laskussa

Talouskasvun hidastuminen näkyy suomalaisessa puukaupassa. Kuitu- ja tukkipuun ostomäärät jäivät tammi-marraskuussa viiden vuoden keskiarvostaan, kertovat Metsäteollisuus ry:n tilastot.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat tammi-marraskuussa yksityismetsistä 28,4 miljoonaa kuutiota puuta, mikä on kymmenen prosenttia vähemmän kuin viiden edeltävän vuoden keskiarvo vastaavalla ajanjaksolla.

Kuitupuuta ostettiin kaksi prosenttia vähemmän kuin tammi-marraskuun vertailuviisivuotiskaudella, yhteensä 16,3 miljoonaa kuutiota. Tukkien ostomäärä oli 11,1 miljoonaa kuutiota, joka jää 21 prosenttia viiden vuoden keskiarvosta.

– Metsäteollisuus toimii globaalissa ympäristössä, joten esimerkiksi maailmantalouden kasvun hidastuminen ja epävarmuuden lisääntyminen heijastuvat myös puukauppaan, Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi arvioi lukuja.

Kantohinnat pienessä laskussa

Tukkien keskikantohinnat laskivat 1–2 prosenttia lokakuusta. Mäntykuidun keskikantohinta laski viisi prosenttia ja kuusi- ja koivukuidun kolme prosenttia lokakuusta.

Marraskuussa mäntytukista maksettiin keskimäärin 53 euroa kuutiolta ja kuusitukista 57 euroa kuutiolta, mutta hinta vaihteli 32-60 eurossa alueista ja hakkuutavoista riippuen. Koivutukin keskihinta oli 42 euroa kuutiolta ja hintahaitaria oli 30-47 euroon. Kuitupuiden keskikantohinta oli 16–18 euroa kuutiolta ja hinta vaihteli 11-2 euroon.

- Kantohintojen vaihteluun on useita syitä. Siihen vaikuttavat hakkuutavan lisäksi muun muassa korjattavan puuston kokonaismäärä, puun laatu, runkojen koko, metsä- ja kaukokuljetusmatka, maasto sekä korjuuajankohta ja -olosuhteet. Tämän vuoksi puun hinta saattaa vaihdella merkittävästi jopa vierekkäisillä metsäkohteilla, metsäteollisuusjärjestö kertoo.

Vesistövaikutuksia tutkittava lisää

Marraskuun lopulla julkaistujen uusien valtakunnallisten arvioiden mukaan metsistä ja soilta tuleva kokonaisvesistökuormitus ei ole kasvanut, mutta metsätalouden aiheuttama osuus on aiemmin arvioitua suurempi.

Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus ja metsätalouden vaikutukset kuormitukseen arvioitiin MetsäVesi-hankkeessa. Tulokset osoittavat, että metsätalouden aiheuttaman ravinnekuorman kehitystä on tarve seurata jatkuvasti ja parantaa vesiensuojelua muuttuvassa ilmastossa.

Metsäteollisuus peräänkuuluttaa lisätutkimusta metsätalouden vesistövaikutuksista ja haluaa olla mukana kehittämässä toimivia ratkaisuja suometsien hoitoon ja käyttöön. Toimenpiteiden ennakkosuunnittelu ja laadukas toteutus tarvitsee saumatonta yhteistyötä ja tiedonkulkua eri tahojen ja toimijoiden välillä.

Lisää aiheesta "Markkinat"