Lehti suomalaiselle sijoittajalle

- Suomesta on ostettu aika monta yhtiötä pois, mutta sitä selittää ainakin osittain pörssin pieni koko, jolloin jokainen lähtijä näkyy ja tuntuu, S-Pankin päästrategi Lippo Suominen toteaa.

Päästrategi: Pörssiyhtiön myynti voi olla ohituskaista tuottoihin

Suomalaisia listayhtiöitä on viimeisen vuoden aikana ostettu tiuhaan pois pörssistä ja enemmistö niistä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Kotimaiset omistajat ovat kuitenkin saaneet poistuneista yhtiöistä kohtuullisen hinnan ja lisäksi yrityskaupat voidaan nähdä ohituskaistana tuottoihin, sanoo S-Pankin päästrategi Lippo Suominen.

Suomalaiset omistajat ovat saaneet keskimäärin 35 prosentin preemion eli hintalisän viimeisen vuoden aikana Helsingin pörssistä ostetuista tai julkisen ostotarjouksen alaisista yhtiöistä. Preemio on laskettu ostotarjousta edeltäneen päivän päätöshinnasta.

S-Pankin päästrategi Lippo Suominen muistuttaa, että osakkeenomistaja voi aina kieltäytyä tarjotusta hinnasta.

- Periaatteessa tilanne on, että hinta on se, jonka joku maksaa ja jolla toinen haluaa myydä. Aina myyjä – eli osakkeen omistaja – voi sanoa ei, ja kyllähän niitäkin välillä tulee, vaikka aika harvoin.

- Ostopreemiot vaihtelevat tapauksesta riippuen ja mihin sitä vertaa. Yrityksellä, jonka kurssi on jo noussut voimakkaasti, voi preemio olla suhteellisen matala tämän hetken kurssiin, vaikka historiaan verrattuna se on hyvä. Kurssilaskun jälkeen taas ostohinta voi näyttää hyvältä tämän hetken kurssiin verrattuna, mutta hinta olla jopa alempi kuin kurssi oli jokin aika sitten.

Ovi käy nyt tiuhaan

Suominen löytää useita syitä sille, miksi Helsingin pörssin ovi vaikuttaa käyvän nyt tiuhaan.

- Suomesta on ostettu aika monta yhtiötä pois, mutta sitä selittää ainakin osittain pörssin pieni koko, jolloin jokainen lähtijä näkyy ja tuntuu. Toisaalta listoilla on suuri joukko pienehköjä yhtiöitä, joita on siten koon puolesta helppo ostaa.

- Yrityskaupathan ovat kaikkiaan yleistyneet maailmalla. Siihen on kaksi syytä. Ensinnäkin talouskasvun ollessa melko vaisua yritykset hakevat kasvua toisiaan ostamalla. Toisekseen yrityksillä on runsaasti rahaa ja velkaraha on edullista, joten jonnekin se raha täytyy laittaa. Vaihtoehtoina on jakaa sitä omistajille osinkoina tai omien osakkeiden takaisinostojen kautta, investoida uuteen kapasiteettiin tai yrityskauppoihin. Tai vahvistaa tasetta velkoja maksamalla, mikä ei monessa tapauksessa enää ole järkevää, kun tase on jo kunnossa ja velkaraha halpaa. Helpointa onkin hakea kasvua yrityskaupoilla, jos ei haluta jakaa rahaa suoraan omistajille.

Suominen näkee listattujen yhtiöiden ostot kaksipiippuisena asiana sijoittajan kannalta.

- Toisaalta pörssistä haetaan tuottoja ja jos niitä saa yrityskaupan myötä ”ohituskaistaa” pitkin, niin sehän on hyvä asia. Pidemmällä tähtäimellä yritysten määrän väheneminen on kuitenkin ongelmallista, jos sijoitusvaihtoehdot vähenevät. Jos samaan aikaan pörssiin olisi runsaasti tulijoita, jolloin vaihtoehtoja riittäisi jatkossakin, tilanne olisi terve.

Helsingin pörssin osalta tilanne on vielä toistaiseksi plussan puolella eli tulijoita on ollut enemmän kuin menijöitä. Vuosina 2000-2019 listautumisia on toteutunut 132, kun taas poistuneita on 109.

Tänä vuonna uusia listayhtiöitä näyttäisi olevan tulossa viisi: listautumisesta viime perjantaina kertonut Optomed tähtää päälistalle, jonne aiemmin First Northissa noteerattu EAB Group vaihtoi toukokuussa. First North -kauppapaikalla listautujia olisi neljä: keväällä aloittaneet LeadDesk ja Aallon Group sekä äskettäin listautunut Relais Group. Kvartetin täydentää parhaillaan listautumisannissa oleva Fodelia.

Kohtuulliset hinnat

Suomisen mukaan suomalaisyhtiöistä tarjottu preemio on ollut kohtalaisen hyvin linjassa maailmalla nähtyjen ostotarjousten kanssa.

 - Preemioon vaikuttaa luonnollisestikin yrityksen kasvunäkymät ja synergiahyödyt. Jos tuote on uudessa jakelukanavassa voimakkaasti skaalautuva, voidaan maksaa isoa preemiota. Samoin jos voidaan hyödyntää teknologiaa ristiin. Jos taas ostetaan alueellisella markkinalla toimiva yhtiö, jota ei voida muualle laajentaa, kuten esimerkiksi konevuokraamot viime aikoina, ei kustannussäästöjä ole hirveästi saatavissa.

Yrityskaupat ovat hänen mukaansa osa globaalia ilmiötä.

- Nyt on globaalistikin käynnissä selkeästi ”suurista tulee entistä suurempia” -ilmiö, osittain juuri yrityskauppojen takia. Siten yritysten määrän väheneminen ei ole vain Suomi-ongelma. Se on toki ongelma myös taloudelle, jossa monopoli/oligopoli -markkinat aiheuttavat tarjonnan supistumista ja hintojen kohoamista monella alalla, S-Pankin päästrategi Lippo Suominen toteaa.

 

Lisää aiheesta: Lipuvatko suomalaisyhtiöt ulkomaille alehintaan?

Lisää aiheesta "Markkinat"