Kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen, mutta hakevat vielä muotoaan, arvioi LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro.
Yli sadan prosentin arvonnousu pelkästään tänä vuonna, Tesla-autovalmistajan merkittävät käteisostot, suurten amerikkalaisvarainhoitajien rahastolanseeraukset. Alkuvuoden uutiset kryptovaluutta bitcoinin ympärillä ovat herättäneet etenkin monien sijoittajien –mielenkiinnon.
Kryptovaluutat ovat tulleet jäädäkseen, mutta hakevat vielä muotoaan, arvioi LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro:
– Luultavasti useita käyttötarkoitukseltaan räätälöityjä virtuaalivaluuttoja vakiintuu vielä käyttöön. Osassa on vakuutena perinteisiä sijoituskohteita ja ne voivat linkittyä myös fyysiseen maailmaan esineiden internetin kautta. Lisäksi keskuspankit kehittävät tulevaisuudessa oman digikäteisen, joka korvaa nykyiset setelit ja kolikot. Rahan evoluutio on vielä kesken ja milleniaalit voivat luoda uudet sosiaaliset käytännöt uuden teknologian aikakaudella, Nummiaro kertoo lehdistötiedotteessa
Nummiaro muistuttaa, että kotitalouksien arjen maksamiseen bitcoinista ei ole vielä tässä vaiheessa paljonkaan hyötyä: Se käy maksuvälineenä vain harvoissa paikoissa ja euromääräinen arvo heittelehtii arvaamattomasti.
– Kun arvo laskee, se ei välttämättä riitä suunniteltuihin ostoksiin ja kun arvo nousee, siitä on vaikea luopua. Suurin mielenkiinto onkin kohdistunut sijoituskohteena, Nummiaro korostaa.
Jos Bitcoineista ei ainakaan vielä ole suuren yleisön maksunvälineeksi, sijoitusmielessä kryptovaluutta kiinnostaa jo isojakin sijoittajia. Esimerkiksi suurista varainhoitajista ja pankeista Fidelity ja Morgan Stanley ovat tuomassa markkinoille rahastoja, jotka sijoittavat Bitcoiniin. Morgan Stanleyn rahasto on tarkoitettu vain pankin varakkaimmille ja sijoittamista jo pitkään harjoittaneille asiakkaille.
Nummiaron mukaan Bitcoinin huima arvonnousu on suurin syy, miksi sijoittaja ovat siitä kiinnostuneita. Arvonnousu on kuitenkin ollut jo niin suurta, että se herättää epäilyjä kuplasta.
– Bitcoinia rinnastetaan usein 1600-luvun tulppaanikuplaan, joka viittaa pelkkään järjettömään maniaa ja jossa lopulta hinta palaa sinne mistä lähtikin eli Bitcoinin tapauksessa nollaan. Itse kuitenkin näen bitcoinin innovaationa ja tarkastelisin sitä mieluummin niin sanotun hypesyklin kautta, Nummiaro sanoo.
Hypesykli oli esimerkiksi 2000-luvun alun osakkeiden teknokupla, jossa odotukset uudesta teknologiasta kasvoivat liian optimistiseksi, kunnes markkinat palasivat realismiin. Itse innovaatioina kuitenkin tietotekniikka ja internet olivat menestystarinoita.
– Bitcoinissa hypesykli on toteutunut useina peräkkäisinä hintaloikkina (kolme kertaa yli 100-kertaiseksi), joiden jälkeen on tullut voimakas korjausliike (lasku 70–93 prosenttia), mutta uusi nousu on aina alkanut korkeammalta tasolta. Vuoden 2017 Bitcoinin huipun jälkeen kryptoekosysteemi on kuitenkin jatkanut kehittymistään, esimerkiksi digilompakoiden määrä on lisääntynyt ja säilytyspalvelut ovat kehittyneet. Lisäksi Paypal, Visa ja Mastercard ovat mahdollistamassa maksamisen bitcoineilla ja sijoituskysynnästä on alettu puhua entistä enemmän.
Bitcoin-kryptovaluutan hinnan nousu uuteen huippuunsa ei ole Nummiaron mielestä yllätys. Mutta innovaatiotkin ovat kuolevaisia ja näin voi käydä Bitcoinillekin. Nummiaron mukaan Bitcoin voi olla vain välivaihe, jonka syrjäyttävät muut kryptovaluutat tai keskuspankin digikäteinen.
– Bitcoinin kuplapotentiaali on iso kolmesta syystä. Ensinnäkin rahan painaminen, elvytysshekit ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden etsintä voivat nostaa odotukset täysin kestämättömäksi. Spekulatiivisen kysynnän yhä noustessa ja tarjonnan ollessa joustamaton hinta voi nousta pystysuoraan.
Lisäksi rahan abstraktin käsitteen vuoksi arvonmääritystä on vaikea perustella, mikä voi paisuttaa kuplaa. Esimerkiksi Bitcoinin arvonnousu 100 000 dollariin ei kuulosta mitenkään mahdottomalta skenaariolta tässä syklissä, Nummiaro sanoo.
Kolmanneksi Bitcoinin disruptio voidaan pidemmällä aikavälillä yliarvioida ja sääntelyn lisääntyminen sekä kilpailu voivat lopulta tukahduttaa sen vain pienen käyttäjäkunnan piiriin.
Nummiaron mukaan nykyinen tuottopotentiaali on vaatimattomampi kuin historiassa toteutuneet, koska Bitcoinin markkina-arvo on jo huomattava verrattuna kansallisiin valuuttoihin ja muihin vaihtoehtoisiin sijoitusluokkiin, etenkin huomioiden, että virtuaalivaluutan vaihto on pientä. Myös ohut likviditeetti on sijoittajille haaste.
– Bitcoin jakaa mielipiteitä enemmän kuin mikään muu sijoituskohde. Toiset näkevät sen tulevana maailmankaupan valuuttana, kullan sijoituskysynnän korvikkeena ja joka salkun inflaatio- ja kriisisuojana. Toisille se ei ole pelkästään hyödytön, vaan haitallinen hiilijalanjälkensä vuoksi. Ehkä totuus on jossain siinä välillä.
Perinteinen sääntö on, että ei kannata sijoittaa sellaiseen, mitä ei ymmärrä. Sama sääntö pätee myös bitcoiniin. Useimmille kotitalouksille bitcoin ei sovellu sijoituskohteeksi sen huomattavan riskisyyden vuoksi. Bitcoiniin sijoittamista voi LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro mielestä tarkastella kolmella tapaa.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes
Insta: lakitoimisto_kunnes
