Lehti suomalaiselle sijoittajalle

OP: Talouden lasku jää tänä vuonna pehmeäksi, mutta ensi vuonna vauhti jäähtyy

Suomen kuluvan vuoden talouskasvun ennuste tarkentui hieman ylöspäin. Ensi vuoden näkymät eivät kuitenkaan ole parantuneet samassa mitassa, vaan taloudessa mennään ryömimisvauhtia.

Kotimaan talous kasvaa tänä vuonna 1,4 prosenttia, ennustavat OP:n ekonomistit. Vielä elokuussa ennuste oli hieman vaisumpi, 1,2 prosenttia. Ensi vuoden ennuste pysyi ennallaan 0,5 prosentissa.

OP:n mukaan Suomen talous on viime kuukausina ollut hieman paremmassa vedossa kuin alkuvuonna. Vähittäiskaupan myynti ja asuntokauppa ovat piristyneet, vaikka kuluttajien luottamus onkin ontunut. Teollisuudessa vuosikasvuluvut ovat olleet vahvoja, jos kohta osin vertailukuukausien heikkouden vuoksi. Vienti on puolestaan kehittynyt alkuvuonna hyvin palveluviennin vahvan imun vuoksi, mikä jatkunee osin myös loppuvuonna.

– Viime tietojen perusteella Suomen talous on pehmeässä laskussa. Vientimarkkinoiden hidastuminen on painanut Suomen tavaravientiä selvästi, mutta vahva palveluvienti ja suuret laivatoimitukset tasoittavat vaikutusta. Vienti vetääkin tänä vuonna kokonaisuutena hieman aiempia arvioita paremmin. Vaikka riskit ovatkin pienentyneet, emme silti ole muuttaneet näkemystä ensi vuodesta. Ensi vuonna vienti kasvaa vain vähän, OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen ennakoi.

Kotimainen kulutus kasvaa OP:n mukaan vientiä vakaammin. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu mahdollistaa noin prosentin kulutuksen kasvun, vaikka säästäminen lisääntyykin hieman. Investointien kasvu jatkuu vaisuna. Rakentaminen vähenee, mutta varsin rauhallisesti.

Työttömyys ja työllisyys paranevat tänä vuonna selvästi viime vuodesta. Vuoden alun luvuista sen enempää työllisyys kuin työttömyyskään ei silti ole kohentunut. OP:n ekonomistit arvioivat työllisyyden kasvavan ensi vuonna vain hieman, ja työttömyysasteen olevan keskimäärin sama kuin tänä vuonna, 6,5 prosenttia. Työllisyysaste nousee 72,9 prosenttiin tämän vuoden 72,6 prosentista.

Inflaatio on jäämässä hitaaksi niin tänä kuin ensi vuonna. Suomessa inflaatio jää OP:n mukaan tänä vuonna 1,0 prosenttiin ja ensi vuonna 1,2 prosenttiin. Euroalueella vastaavat luvut ovat 1,2 prosenttia ja 1,0 prosenttia – siis noin puolet Euroopan keskuspankin keskimäärin kahden prosentin tavoitteesta.

Ei vetoapua globaalitaloudesta

Maailmantalouden kasvun arvioidaan kasvavan tänä vuonna 3,0 ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Mikäli ensi vuoden ennuste toteutuu, kasvu olisi globaalitaloudelle hitainta sitten vuoden 2009.

- Maailmantalouden kasvu on vaimentunut kuluvana vuonna linjassa odotusten kanssa. Suhdannekyselyt ja ennakoivat indikaattorit viestivät talouden vauhdin olevan lähiaikoina yhä maltillisesti hidastumassa.  Talouden riskikuva on kuitenkin kirkastunut, ja on nyt aiempaa paremmin linjassa ennusteiden kanssa. Sopimuksettoman Brexitin todennäköisyys on pieni. Lisäksi Yhdysvaltain ja Kiinan kauppasota ei ole laajentunut niin nopeasti kuin kesällä oli uhkana. On aiempaa epätodennäköisempää, että Yhdysvallat asettaisi tuontitulleja EU:n autoviennille Yhdysvaltoihin, OP arvioi.

Heiskasen mukaan vielä on kuitenkin liian aikaista nuolaista.

– Riskit arvioitua heikommasta kehityksestä ovat tällä erää vähentyneet, mutta eivät poistuneet. Perusnäkymä ensi vuodelle on ennallaan, mutta riskit sen ympärillä ovat paremmin tasapainossa, Heiskanen toteaa.

Madame Lagarden ensimmäiset liikkeet luupin alla

Matalan inflaation vuoksi EKP laski talletuskorkonsa syyskuussa -0,5 prosenttiin ja käynnisti uudelleen arvopaperien netto-ostot marraskuussa. Keskuspankki ilmoitti pitävänsä korkonsa nykytasolla tai sitä matalampana, kunnes inflaationäkymä on noussut tavoitetasolle.

– EKP:n rahapolitiikkaan ei odoteta ainakaan merkittäviä muutoksia lyhyellä aikavälillä. Talouden riskit ovat hieman vähentyneet, eikä toisaalta ole selvää, miten rahapolitiikkaa voitaisiin enää tehokkaasti keventää. Lähiaikoina suurin mielenkiinto kohdistuu siihen, miten EKP:n uusi puheenjohtaja Christine Lagarde ohjaa rahapolitiikkaa. Erityisesti odotetaan suuntaviivoja koskien EKP:n rahapolitiikan strategian uudistamista, senioriekonomisti Tomi Kortela sanoo.

Finanssipolitiikka on laajalti lievästi kasvua tukevaa. Myös Suomessa ensi vuoden talousarvio on hieman elvyttävä, ja julkisen talouden vaje kasvaa kuluvasta vuodesta. Arviot kestävyysvajeesta ovat säilyneet jokseenkin ennallaan. Toistaiseksi kestävyysvajetta pienentävistä pitkävaikutteisista toimista on saatu niukasti tietoa.

Lisää aiheesta "Markkinat"