Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Nyt tehtiin pörssihistoriaa: Aramco on nyt maailman kallein yhtiö

Saudi-Arabian valtio-omisteisen öljy-yhtiön osakkeella käytiin heti ensimmäisenä päivänä vilkkaasti kauppaa ja hinta nousi Riadin Tadawul-pörssissä kymmenen prosenttia eli päiväkaupassa sallitun enimmäismäärän.

Aramcon hinta kohosi 35,2 rialiin eli 8,46 euroon ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä. Öljy- ja kaasuyhtiön listautumisannissa osakkeen hinta oli 32 rialia.

Ensimmäisen päivän hinnalla laskettuna Aramcon markkina-arvo on 1 880 miljardia dollaria, jolla se on maailman kallein julkisesti listattu yhtiö. Se ohitti listalla kirkkaasti amerikkalaiset pörssitähdet Applen ja Microsoftin – ainoat kaksi muuta yli tuhannen miljardin dollarin markkina-arvon omaavaa yhtiötä.

Hulppea markkina-arvo on myös kaksinkertainen pääomistajan, Saudi-Arabian valtion bkt:hen nähden.

Hinnan nousu oli maukas revanssi saudijohtajille, jotka ovat pitäneet kiinni Aramcolle alun perin antamastaan 2 000 miljardin dollarin arvosta.

ME listautumisissa

Valtio kuitenkin listasi Aramcosta kotipörssiin vain pienen 1,5 prosentin siivun, vaikka alkuperäisen suunnitelman mukaan markkinoille olisi myyty viisi prosenttia osakkeista. Kutistumisesta huolimatta viime viikolla läpiviety listautumisanti keräsi hulppeat 25,6 miljardia dollaria – sekin uusi maailmanennätys.

Aiemmin listautumisten maailmanennätystä ennätystä piti hallussaan kiinalainen verkkojätti Alibaba, jonka anti keräsi 25 miljardia dollaria syyskuussa 2014.

Samalla Riadin Tadawul nousi maailman arvoltaan suurimman pörssin listalle.

Saudi-Arabia perusteli listausta halulla avata markkinoita ja omistuksiaan sekä varojen keruuta nyt hyvin öljyriippuvaisen talouden pohjan laajentamiseksi.

Paljon kysymysmerkkejä

Aramcon listausta suunniteltiin jo vuonna 2016 ja listaussuunnitelmat muuttuivat pelkästään tänä vuonna useaan kertaan – milloin osakemarkkinoiden tilanne oli liian epävakaa, milloin talousnäkymät varjostivat antisuunnitelmia. Yhtiötä oltiin viemässä ensin maailman suurpörsseihin, kuten Hongkongiin tai New Yorkiin.

Suurin kysymysmerkki Aramcon listautumisessa on, nappasivatko kansainväliset sijoittajat kiinni öljyjätistä. Kansainvälisiä sijoittajia mietityttävät eettiset kysymykset, kuten öljy-yhtiön ja sen omistajan Saudi-Arabian hyvän hallintotavan sekä läpinäkyvyyden puute. Toisaalta taas ekologisuus ohjaa sijoituspäätöksiä entistä enemmän, jolloin perinteisen öljyn- ja kaasuntuottajan osake näyttää vähemmän houkuttelevalta – etenkin, kun vaihtoehtoisten energialähteiden, kuten sähkömoottorien, ennakoidaan yleistyvän nopeasti alkavalla vuosikymmenellä.

Lisäksi Aramcoon sijoitus on nähtävä näkemyksen ottona öljyn tulevasta hintakehityksestä. Finanssikriisin jälkeen hinta on ollut laskusuunnassa ja öljyntuottajamaiden järjestö OPEC on tukenut hintaa tuotannon leikkauksilla. Saudi-Arabian käytännössä johtama ryhmä päätti vasta viime viikolla leikata tuotantoaan ylimääräisellä 500 000 barrelilla per päivä tulevan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä tukeakseen hintaa.

OPEC-linkki oli pääsyitä siihen, ettei Aramcoa listattu New Yorkiin, jonka säännöissä kielletään kartellitoimintaan osallistuminen yksiselitteisesti.

Kotimarkkinoiden tähti?

Ensivaiheen tietojen perusteella kaupankäynti on nojannut pääasiassa kotimaisiin ja Lähi-idän alueen sijoittajiin. Uutistoimisto Reutersin tietojen mukaan ainakin Abu Dhabin ja Kuwaitin valtiolliset sijoitusyhtiöt olisivat osallistuneet antiin. Muiden tietojen mukaan varakkaat saudiperheet ja muut paikalliset miljardöörit olisivat sijoittaneet huomattavia summia Aramcoon.

Annin järjestäjiin kuuluneen Samba Capitalin mukaan kansainväliset sijoittajat olisivat merkinneet siitä 10,5 prosenttia.

Silti kiinnostus Aramcon osakkeeseen on jossain määrin taattu, sillä se nousee Tadawulin pääindeksiin ensi viikolla ja myöhemmin tässä kuussa osake lisätään globaaleihin indekseihin, kuten MSCI Emerging Marketsiin ja FTSE:n vastaavaan.

Myös yhtiöstä odotettavissa olevat muhevat osingot kiinnostanevat: viime vuonna Aramco maksoi Saudi-Arabian valtiolle 58,2 miljardin dollarin eli 51,6 miljardin euron osingot. Pelkillä osingoilla olisi siis kuitattu lähes koko Suomen valtion budjetti.

 

Lisää aiheesta: Maailman kannattavin yritys löytyy yllättävästä paikasta

Lisää aiheesta "Markkinat"