Koronaviruksen leviämisen vaikutuksien odotetaan tuntuvan alihankintaketjuissa.
Business Finland kartoitti koronaviruksen vaikutuksia suomalaisille yrityksille. Yli puolet yrityksistä kertoo, ettei koronavirusepidemia ole vielä aiheuttanut raaka-aine- tai komponenttipulaa.
Business Finland toteutti kyselyn, jonka avulla kerättiin tietoa koronavirusepidemian vaikutuksista sen asiakkaiden liiketoimintaan. Eniten vaikutuksia oli työntekijöiden matkustamiseen, mutta muitakin vaikutuksia on jo havaittavissa. Kyselyyn vastasi 300 suomalaista yritysjohtajaa.
Noin puolet yrityksistä arvioi, ettei epidemia juurikaan vaikuta liikevaihtoon tai vientiin lyhyellä aikavälillä. Kolmasosa arvioi, että vaikutukset ovat joko kielteisiä tai hyvin kielteisiä lyhyellä aikavälillä.
– Tässä näkyy selvä poikkeama niiden vastaajien osalta, joilla Aasia kuuluu markkina- tai toiminta-alueeseen: näistä vastaajista lähes 80 prosenttia on sitä mieltä, että vaikutukset ovat kielteisiä ja vain 20 prosenttia sitä mieltä, ettei vaikutuksia juuri ole, kommentoi johtaja Kalle Kivekäs Business Finlandista.
– Tuloksista näkyy selvästi, että lyhyellä aikavälillä yritykset pystyvät melko hyvin arvioimaan epidemian vaikutuksia liiketoimintaan, mutta pitemmän aikavälin vaikutuksista yrityksillä on enemmän epävarmuutta, kerrotaan tutkimustiedotteessa.
Noin 60 prosenttia arvioi, ettei epidemialla ole myöskään juurikaan vaikutusta yrityksen kansainväliseen kasvuun. Toisaalta kolmasosa on sitä mieltä, että vaikutus on lyhyellä aikavälillä kielteinen tai hyvin kielteinen.
Yli kolmasosa arvioi, että vaikutukset ovat joko kielteisiä tai hyvin kielteisiä lyhyellä aikavälillä. Lähde: Business Finland
Kiinan rooli globaaleissa tuotantoketjuissa on merkittävä melkein kaikilla toimialoilla.
– Yrityksessä voidaan ajatella, että alihankkijaverkosto on suomalainen tai riippuvainen esimerkiksi saksalaisista yrityksistä. Mutta kun katsoo tarkemmin mistä alihankkijat saavat materiaaleja, heillä on lähes poikkeuksetta kiinalaista alkuperää olevia komponentteja, Kivekäs kommentoi.
– Nyt kannattaa käynnistää toimenpiteet mahdollisten Kiina-riippuvuuksien arvioimiseksi ja harkita toimenpiteitä saatavuusriskien hallitsemiseksi.
Business Finlandin tehtävänä on edistää yritysten vientiä, jakaa kansainvälistymisestä syntyvää riskiä ja poistaa siihen liittyviä esteitä.
– Kyselyn avulla halusimme kuulla suoraan yrityksiltä epidemian vaikutuksista ja ymmärtää, miten voisimme auttaa parhaalla mahdollisella tavalla.
– Asiantuntijamme eri markkinoilla ovat lähellä paikallisia arvoketjuja. Heiltä saatu tieto auttaa ymmärtämään, miten epidemian rajoittamiseen liittyvät toimenpiteet Kiinassa vaikuttavat yritysten toimintaan.
Lähde: Business Finland
Kyselyssä ei arvioitu erikseen koronaviruksen vaikutuksia suomalaisiin matkailuyrityksiin. Business Finlandin Visit Finland-yksikkö seuraa tilannetta matkailuyrityksissä kuitenkin hyvin tarkkaan, sillä sen tehtävänä on matkailun edistäminen Suomeen.
Visit Finlandin johtaja Paavo Virkkunen muistuttaa, että matkailun kansainvälinen kysyntä on hyvin dynaamista. Hänen mukaansa yhdellä markkinalla tapahtuva häiriö on mahdollista kompensoida jossain määrin korvaavalla kysynnällä muilta markkinoilta.
– Monet suomalaiset matkailuyritykset ovat jo lähteneet ripeisiin markkinointi- ja myyntitoimiin täyttääkseen syntynyttä kysyntäaukkoa. Myös Visit Finland tukee matkailuyrityksiä korvaavan kansainvälisen matkailukysynnän löytämiseksi, Virkkunen sanoo.
Selvityksessä kysyttiin yrityksiltä näkemyksiä koronaviruksen vaikutuksista liikevaihtoon, vientiin, työpaikkojen määrään, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen, kansainväliseen kasvuun ja kansainvälistymissuunnitelmiin. Helmikuussa toteutetussa kyselyssä vastaajilta pyydettiin arvio sekä lyhyellä (0-6 kuukautta) että pitemmällä aikavälillä (yli 6 kuukautta). Kysely lähetettiin yli 3000 Business Finlandin asiakkaalle, joista 10 prosenttia (299 vastausta) vastasi kyselyyn. Vastaajista 80 prosenttia oli PK- tai mikroyrityksiä ja 20 prosenttia suuria yrityksiä. Vastaajajoukon kolme suurinta päätoimialaluokkaa olivat teollisuus (40 %), informaatio ja viestintä (ICT) (24 %) sekä ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta (10 %). Toiminta- ja markkina-alue kattaa valtaosalla vastaajista (yli 70 %) ainakin Euroopan, yli puolella (56 %) Aasian sekä noin puolella (49 %) Pohjois-Amerikan.
Suomen tuotantoteollisuuden riippuvuus Kiinasta on suurempi, kuin mitä suorat tavaraviennin tilastot osoittavat. Suomessa tuotetaan paljon niin sanottuja välituotteita, jotka kootaan lopullisiin tuotteisiin muualla. Suomen tavaraviennistä 76 prosenttia on ns. välituotevientiä (ETLA 2016). Tilastokeskuksen mukaan (2018) Kiina oli viidenneksi suurin vientikohde 5,5 prosentin osuudella. Kun huomioidaan välituotevienti ja ne markkinat mihin Suomessa tuotettu arvonlisä lopulta päätyy, nousee Kiina ykköseksi.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes
Insta: lakitoimisto_kunnes
