Syntyvyyden väheneminen kohentaa julkisen talouden tilaa pienten ikäluokkien lapsuuden ja nuoruuden ajan, mutta kerryttää samanaikaisesti pysyvää vajetta tulevaan työvoimaan ja julkiseen talouteen.
Väestörakenteen muutos hidastaa talouskasvua 2040-luvulta alkaen pysyvästi, jos syntyvyys ei kasva merkittävästi, maahanmuutto ei lisäänny eikä maahanmuuttajien työllisyys kohene, selviää tuoreesta Valtioneuvostolle tehdystä Etlan tutkimuksesta.
Lasten lukumäärän väheneminen on pitkään jatkunut globaali ilmiö. Syntyvyyden ennustaminen on silti osoittautunut vaikeaksi. Suomen väestölle tehdyt ennusteet ennakoivat käännettä lasten lukumäärässä, mutta myös syntyvien ikäluokkien jäämistä pysyvästi aiempaa pienemmiksi. Ikäihmisten lukumäärän ennustaminen on helpompaa, koska tällä vuosisadalla 80 vuotta täyttävät ikäluokat ovat jo syntyneet, tutkijat kertovat.
Valtioneuvostolle tehdystä tutkimuksesta selviää, että talouskasvun hidastuminen vähentää verotuloja ja heikentää hyvinvointivaltion rahoitusta samaan aikaan, kun moninkertaistuva vanhusväestö lisää palvelujen tarvetta.
– Sukupolvien välinen tulonjako muuttuu nykyisten nuorten ja tulevien sukupolvien asemaa heikentävään suuntaan. Väestön ikääntymisen syveneminen ja siitä seuraava talouskasvun hidastuminen ja julkisen talouden ongelmat ovat hyvin todennäköisiä, vaikka otettaisiin huomioon väestöennusteisiin liittyvä epävarmuus, Etlan tiedotteessa kerrotaan.
Politiikanteon näkökulmasta tilanne, jossa parhaillaan kumuloituvat ongelmat näkyvät vasta parin vuosikymmenen päästä, on tutkijoiden mukaan haasteellinen.
Tutkimuksen tuloksista selviää, että matalan syntyvyyden vuoksi on menetetty yli yhden 60 000 hengen ikäluokan verran työvoimaa viiden viime vuoden aikana, mikä on jo nostanut merkittävästi julkisen talouden tasapainottavaa työllisyysastetta.
Ilmiön vuoksi politiikassa tulee korostaa pitkän aikavälin näkökulmaa sekä tarvetta reagoida ajoissa ikärakenteen muutokseen esimerkiksi työuria pidentämällä ja verotuksen mittavaa nousua tasaamalla, tutkijat arvioivat.
– Politiikkatoimien lykkääminen siihen asti, kun pienet ikäluokat tulevat työelämään heikentää tulevien sukupolvien elintasoa ja lisää kireästä verotuksesta johtuvia kannusteongelmia. Tarvittava julkisen talouden tulojen ja menojen sopeuttaminen on sitä suurempi, mitä myöhäisemmäksi se jätetään.
Etlan tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkosen vetämä hanke arvioi keinoja työurien pidentämiseksi ja muiksi toimiksi, joiden tavoitteena on verotuksen pitkän aikavälin mittavan nousun tasaaminen. Arvioiden mukaan:
Julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2020 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa ja luettavissa kokonaisuudessaan tästä.
Kirjoittaja on Suomen Kryptovaluuttayhdistys Konsensus Ry:n hallituksen jäsen, ja hänellä on vuosien kokemus kryptovaluutoista sekä niihin liittyvien oikeudellisten tilanteiden ratkaisemisesta
Kirjoittaja on taloustieteen opiskelija Aalto-yliopistossa.
Kirjoittaja on yrittäjä ja lakimies (OTM, HTM, luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja) Lakitoimisto Kunnes Oy:ssa, joka tarjoaa oikeudellista osaamista erilaisissa perhevarallisuus- ja perintöoikeudellisissa kysymyksissä sekä laatii erilaisiin perhe- ja varallisuustilanteisiin sopivat oikeudelliset asiakirjat kuten testamentit, avioehtosopimukset, edunvalvontavaltuutukset, ositussopimukset, perukirjat.
FB: Lakitoimisto Kunnes
Insta: lakitoimisto_kunnes
