Lehti suomalaiselle sijoittajalle

– Nyt vallitseva poikkeustila ei tule pitkällä tähtäimellä osakemarkkinoiden tuottoa muuttamaan, Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Rothovius toteaa. Kuvassa Rothovius Suuren Osakesäästäjäpäivän tunnnelmissa viime vuonna. Kuva: Timo Porthan

Markkinoiden heiluminen tuo tulosta - piensijoittajat osaavat

“On hyvä, että kurssit heiluvat, muutoin kyseessä olisi riskitön kohde, jonka lisätuotto on nolla. Tästä heilumisesta pitäisi siis kaikkien olla iloisia”, Timo Rothovius summaa ja uskoo piensijoittajien toimivan jälleen yhtä fiksusti kuin finanssikriisin aikaan.

Valtiovarainministeriön ennusti Suomen BKT:n tippuvan tänä vuonna 5,5 prosenttia, jos pandemia saadaan hallintaan kolmessa kuukaudessa. Jos poikkeusolot kestävät pidempään, pudotusta saattaa olla luvassa peräti 12 prosenttia.
 
– Tottakai, kun koko Suomi on kiinni, niin talous putoaa radikaalisti. Jos ollaan kiinni pitkään, niin BKT ymmärrettävästi laskee rajusti. En näe sitä kuitenkaan niin vaarallisena, koska syynä on kysynnän pakotettu pudotus eli se, että koko maa on käytännössä kiinni, Vaasan Yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori, Osakesäästäjien hallituksen puheenjohtaja Timo Rothovius toteaa.
 
– Suomalaisilla on kuitenkin säästössä paljon rahaa, ja kun tilanne normalisoituu, sitä käytetään varmasti reippaasti, ja nousu on kovaa. Tästä tulee siis vain väliaikainen kuoppa.
 
– Se on tietenkin katastrofi, jos syksyllä tulee pandemian toinen aalto ja poikkeusolot jatkuvat. Silloin pudotuksesta tulee iso. Yrityksiä ajautuu konkurssiin ja talouden toipuminen kestää varmasti pitkään. 
 
– Tämänhetkisten ennusteiden mukaisesta tilanteesta selvitään valtiovallan järkevillä tukitoimenpiteillä, muttei valtiokaan pysty yrityksiä loputtomiin tukemaan.

USA määrää tahdin

 Maailmankaupan ennustetaan supistuvan tänä vuonna viisi prosenttia ja Yhdysvaltojen talouden kääntyvän negatiiviseksi pandemian edetessä.
 
– Tottakai maailman tapahtumat vaikuttavat osakemarkkinoihin. USA määrää tahdin osakemarkkinoilla tälläkin hetkellä. Jos sieltä ei tule vetoa, niin ei Suomi yksin pääse jaloilleen.
 
– Tällä hetkellä Suomen tuleva tilanne on meistä itsestämme kiinni. Pörssimarkkinat eivät kuitenkaan kuvaa Suomen vaan maailman tilannetta, meillähän on vientivetoinen teollisuus eikä sitä ole pistetty kiinni. Jos maailmalla lähtee pyörät pyörimään, niin vaikka meillä olisi maa kiinni, niin se ei olisi pörssin kannalta niin iso ongelma.

Osingoista pidättäytyminen toisinaan järkevää

Yhtiökokouksia on siirretty eteenpäin ja päätöksenteko viivästyy.  Osinkojen maksamisesta pidättäytyminen tai niiden alentaminen on herättänyt paljon keskustelua. Osinkoja on verrattu jopa sijoittajan palkkaan. Tulivatko osakesijoittamisen riskit nyt todeksi?
 
– Ei siinä mikään riski toteudu. Enkä näe tässä ongelmaa. Sehän on edelleen osakkeenomistajan rahaa, joka vain makaa nyt yrityksen tilillä. Ei ole niin merkityksellistä, onko se siellä kuukauden pidempään.
 
– Monelle yritykselle on ihan järkevä ratkaisu lykätä osingonmaksua, koska poikkeustilanteen jatkumisen kesto on epävarma. Edessä saattaa olla esimerkiksi likviditeettiongelmia. Silloin on parempi, että yrityksellä on kassassa rahaa eikä sitä aleta haalimaan markkinoilta.
 
Joiltakin yrityksiltä osingot jäävät myös tänä vuonna kokonaan maksamatta.
 
– Joiltakin varmasti jää. Jos mietitään esimerkiksi Finnairia, niin näin käy varmasti.
 
– Sehän kertoo vain siitä, että yrityksellä menee niin huonosti, ettei sillä ole yksinkertaisesti varaa maksaa osinkoja. Vaikka osinko maksetaan viime vuoden tuloksesta, on tämänhetkinenkin tilanne otettava huomioon.
 
Rothovius toteaa, että tämä on myös osakkeenomistajan etu.
 
– Silloin raha käytetään johonkin muuhun, mihin sitä tarvitaan kipeämmin. Näin saadaan pidettyä toimintaa yllä niin pitkään, että päästään kriisistä yli. Näinhän toimitaan myös normaalioloissa silloin, kun yrityksellä menee huonosti.

Osinkojen maksamista ei pidä rajoittaa

Rothovius ei missään nimessä kannata keskusteluissa väläytettyä kategorista osinkojen maksamisen kieltoa.
 
– Tämmöinen kategorinen kielto ei sovi tähän aikaan mitenkään. En ymmärrä tätä vaatimusta. Olisi ihan hölmöläisten hommaa tehdä niin. 
 
– Nyt pitää tukea valtion varoin yrityksiä, jotka tukea erityisesti tarvitsevat. Se on ihan järkevää, mutta eivät nämä yritykset ole jakamassa osinkoja.
 
– Ilman muuta niiden yritysten, joilla menee hyvin ja joilla ei ole investointitarpeita, kannattaa ja pitää maksaa osinkoa. Osa siitä siirtyy takaisin kulutukseen ja osa taas takaisin osakemarkkinoille. Olisi tyhmää makuuttaa ylimääräistä rahaa tilillä, missä se ei tuota mitään. Näin raha siirtyy eteenpäin niille yrityksille, jotka sitä tarvitsevat. On ennakoitu, että näemme vielä osakeanteja ennen kuin kriisi on ohi. 

Kurssien laskua ei pidä pelästyä

Hyvässä sijoitussuunnitelma huomioi kurssien kääntymiset ja riittävän hajautuksen. 

– Jos sijoitusuunnitelma on alunperin hyvin mieitty, niin siinä kannattaa nyt pysyä. Tietenkin, jos suunnitelmassa ei ole huomioitu sitä, että kurssit voivat joskus laskeakin, niin se on eri asia. Silloin vika on suunnitelmassa ja sitä pitää korjata.
 
Patenttiratkaisua sijoitusuunnitelmaan ei löydy ja erilaiset sijoitussuunnitelmat sopivat erilaisille ihmisille.

– Joku käy kauppaa vilkkaasti markkinamuutoksien mukaan ja joku toinen taas sijoittaa tasaisesti sata euroa kuussa. Jokaisella on oma henkilökohtainen riskinottokyky ja -halu. Moni, jolla olisi kykyäkin, ei välttämättä halua ottaa riskiä. Tämä on sääli, koska he häviävät pitkällä tähtäimellä.

Piensijoittajat toimivat fiksusti

– Jos ostaa silloin, kun kurssit ovat korkealla, ja sitten kurssien laskiessa pelästyy ja lähtee pois markkinoilta, niin silloin toimitaan väärin.
 
– Onneksi piensijoittajat eivät nykyään enää juuri toimi näin, vaan aivan päinvastoin. Kun tätäkin kriisiä katsotaan jälkikäteen, niin nähdään varmasti, että piensijoittajat ovat ostaneet ja isot myyneet. Näin tapahtui myös finanssikriisin aikaan. Silloin tämä jako oli hyvin selkeä.
 
– Eli aina haukutaan, että piensijoittajat toimivat typerästi, mutta todellisuudessa se on päinvastoin. Suursijoittajia toki sitovat erilaiset vakavaraisuussäädökset, mitkä voivat pakottaa myymään, jos kurssit putoavat. 
 
Rothoviuksen mukaan nyt kannattaa aloittaa sijoittaminen.
 
– Ajoitus on vaikea taiteenlaji, mutta nyt on hyvä hetki aloittaa. Nyt vallitseva poikkeustila ei tule pitkällä tähtäimellä osakemarkkinoiden tuottoa muuttamaan.
 
– Koskaan ei pysty täydellisesti ostamaan juuri silloin kun ollaan pohjalla ja myymään silloin kun ollaan huipulla. Pitkä aikajänne kuitenkin tasoittaa erot. Tämä on vain yksi pudotus muiden joukossa. Niitä tulee säännöllisin välein. Viimeksi vuonna 2018 oli parinkymmenen prosentin pudotus, eli silloin oltiin suurin piirtein samoissa lukemissa kuin tällä hetkellä. 
 
– On hyvä, että kurssit heiluvat muutoin kyseessä olisi riskitön kohde, jonka lisätuotto on nolla. Tästä heilumisesta pitäisi siis kaikkien olla iloisia.

 

Lisää aiheesta:

VM: Koronavirus iskee lujaa Suomen talouteen

Pörssiromahdus: yksityissijoittajat rikkoivat ennätyksiä - uusien sijoittajien vyöry

 

Lisää aiheesta "Markkinat"