Kullan hinta on alkuviikolla palannut jälleen yli 1 300 dollariin unssilta. Hinta on liikkunut korkeimmillaan sitten maaliskuun 27. päivän. Eniten vaihdetun kesäkuun futuurin hinta liikkui tiistai-iltana 1 308,30 dollarissa eli 0,5 prosenttia edellistä päätöstasoaan korkeammalla.

Hintaa tukee dollarin heikentyminen sekä osakemarkkinoilla jälleen virinnyt epävarmuus talouskasvun kestävyydestä. Kulta on perinteinen turvasatamasijoitus epävarmoina aikoina, joten kysyntä nousee sijoittajien etsiessä riskiä tasapainottavaa kohdetta.

Kiinnostusta lisäsi vielä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä häämöttävä uusien tullikorotusten kierros. Yhdysvallat uhkaa räpsäyttää uusia tulleja eurooppalaistuotteille, kuten lentokoneille, juustolle ja viinille. Mahdollisesti kesällä tulevia tullimaksuja on perusteltu EU:n Airbusille antamilla, WTO:n mukaan kilpailua vääristäneillä tukiaisilla.

EU ja Yhdysvallat ovat kinanneet WTO:ssa Airbusin ja Boeingin tukiaisista lähes 15 vuoden ajan. Järjestö on todennut molempien syyllistyneen epäreiluihin tukiaisiin lentokonevalmistajilleen, mutta EU:n puolelta niiden katsotaan olleen selvästi suurempia. WTO:n on määrä antaa kesäkuussa loppulausuntonsa aiheesta.

Mikäli kauppasota Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä kiihtyy, se vaimentaisi edelleen dollarin kysyntää, heikentäisi sen kurssia – ja puolestaan nostaisi kullan kysyntää ja hintaa.

Toisaalta kullan hintaa kallistaa myös suurimpiin tuottajamaihin lukeutuvassa Etelä-Afrikassa parhaillaan käynnissä olevat lakot. Esimerkiksi Sibanye-Stillwater -yhtiön tuotannon ennakoitiin jääneen 104 000 unssiin tammi-maaliskuussa, mikä olisi vain noin 36 prosenttia sen vuodentakaisesta tuotantomäärästä.