Kaivostoiminta on pääomavaltaista toimintaa, joka vaatii mittavia investointeja ja siten sijoittajilta kärsivällisyyttä. Malminetsintään erikoistunut Firefox Gold tarjoaa sijoittajille oikotietä. Jos kairauksista löytyy lupaavasti kultaa, yhtiö tienaa myymällä esiintymän isolle kaivosyhtiölle. Yhtiö voi saada huomattavaa nostetta jo aikaisemmin, heti kun ensimmäiset tutkitut löydökset alkavat näyttää lupaavilta. Hyvien kairaustulosten seurauksena voi Toronton pörssin riskipitoisten pienyhtiöiden Ventures-osastolle vuosi sitten listatun yhtiön markkina-arvon kasvaa jopa tuhansilla prosenteilla!

Malminetsintää voisi verrata bisneksenä uusien lääkkeiden keksimiseen, kertoo Firefox Goldin sijoittajasuhdejohtaja, Petri Nousiainen.

– Malminetsinnässä – toisin kuin kaivosyhtiöihin sijoittamisessa – on erittäin korkea riski, mutta myös korkea tuottomahdollisuus. Vain murto-osa hankkeista onnistuu. Sitä voisi verrata vaikka lääketieteen tuotekehitykseen tai kirjan kustantamiseen, Nousiainen kuvaa.

– Malminetsintä on koko ajan kassavirta-negatiivista, kun taas kaivostoiminnan kassavirta on yleensä positiivista. Mutta kaivostoiminta alkaa vasta noin 10-15 vuotta malminetsinnän ja löydösten toteamisen jälkeen.

Vaikka kaivostoiminta on joskus napit vastakkain matkailuelinkeinon kanssa, malminetsijöillä ei ole ongelmia asukkaiden, poromiesten tai alueen muiden toimijoiden kanssa.

Itse kairaus kun ei jätä maastoon mitään jälkiä, kertoo Firefox Goldin asiantuntija Petri Peltonen.

– Viiden sentin reikä kallioperässä ei näy kallion päällä olevan maakerroksen alta. Lisäksi porakoneilla pyritään liikkumaan metsäautoteillä ja etenkin talvisaikaan, kun maa on roudassa. Siksi olemme onnistuneet toimimaan hyvässä yhteisymmärryksessä niin maanomistajien, viranomaisten kuin muiden paikallisten toimijoiden kanssa, Firefox Goldin asiantuntija Petri Peltonen kertoo.
Malminetsintä on Lapissa paljolti ulkomaisten toimijoiden käsissä. Siksikin uusi yhtiö haluaisi tehdä pr:ää kotimaisen malminetsinnän puolesta. 

– Olisi hienoa nähdä, jos monet suomalaiset pääsisivät vaurastumaan mahdollisella tuotolla, joka tulee kullan löytämisestä Suomen maaperästä, Nousiainen sanoo.

Suomessa vielä vähän osaamista

– Pitkän aikavälin tavoitteemme on luoda Suomeen sijoituskulttuuri, jossa ymmärretään sijoittamista oman maan malminetsintään, Peltonen lisää.

– Sijoittajat eivät juuri tunne alaa, joten rahoituksen löytäminen Suomesta on ollut vaikeaa. Ja olihan Talvivaara vähän huono esimerkki yksityissijoittajille, Peltonen myöntää.

Australiassa ja Kanadassa on tuhansia pieniä malminetsintäyrityksiä, joista moni on listattu juuri Toronton pörssin Ventures-listalle. Firefox Gold listautui vuosi sitten ja on saanut sijoittajiksi mukaan kanadalaisia, hollantilaisia ja sveitsiläisiä rahastoja. Yhtiö löytyy tikkerillä FFOX ja sen verkkosivu on muotoa firefoxgold.com.

– Geologisesta näkökulmasta Suomen kallioperässä on juuri niin sanotulla Lapin vihreänkivivyöhykkeellä vulkaanisia kerrostumia, joiden kultapitoisuus voi olla samaa luokkaa kuin Zimbabwessa tai Länsi-Australiassa, Peltonen huomauttaa. 

– Siellä toimii kymmeniä kultakaivoksia, Lapissa on vain tuo Kittilän Suurkuusikon kaivos. Erona on myös se, että eteläisessä Afrikassa ja Australiassa on yli 150 vuoden historia kullanetsinnästä ja siitä syntyneet resurssit ja tietotaito. Suomessa kokemusta on vasta parilta kymmeneltä vuodelta, kun suuret kotimaiset kaivosalan yhtiöt eivät koskaan erityisesti kiinnostuneet kullasta, Peltonen lisää.