Lehti suomalaiselle sijoittajalle
Kiina ja USA paketit

Yhdysvallat asetti perjantaiaamuna jälleen uusia tullimaksuja kiinalaistuotteiden maahantuonnille. Tullimaksut yhteensä 200 miljardin dollarin arvoiselle tuonnille, jossa on mukana muun muassa vaatteita, kännyköitä, televisioita ja huonekaluja, nousi kymmenestä prosentista 25 prosenttiin.

Kuka maksaa viulut?

Yhdysvallat nosti jälleen tullimaksujaan kiinalaisille tuotteille ja Kiinan odotetaan vastaavan samalla mitalla. Mutta ampuuko Trump protektionistisilla toimillaan lopulta omaan jalkaansa?

Viime sunnuntaina esitetty uhkaus toteutettiin: Yhdysvallat nosti perjantaiaamuna tullimaksuja yhteensä 200 miljardin dollarin suuruiselle tuonnille Kiinasta. Maksun noustessa kymmenestä prosentista 25:een muiden muassa kodinkoneiden, lenkkitossujen ja huonekalujen maahantuonnista tuli tuntuvasti kalliimpaa. Yhdysvallat on lisäksi uhannut nostaa tullit lopullekin Kiinan-tuonnille 25 prosenttiin.

Yhdysvallat ja Kiina neuvottelivat uudesta kauppasopimuksesta eilen Washingtonissa ja neuvotteluja on määrä jatkaa tänään. On kuitenkin epäselvää, kuinka Kiina reagoi tullien nostoon – tähän mennessä se on tyytynyt vastaamaan, että mikäli tullien korotus toteutuu, maa ryhtyy vastatoimiin.

Presidentti Donald Trump on räpsäytellyt innokkaasti tullimaksuja eri maille ja tuotteille vuoden 2018 alusta lähtien. Tulleja on perusteltu yhdysvaltalaisen tuotannon suojaamisella epäreilulta kilpailulta ja polkumyynniltä. Niitä on kohdennettu laidasta laitaan ja jopa Etelä-Korean kaltaisiin keskeisiin liittolaisiin.

Myös EU:ta on uhattu muun muassa autoteollisuuteen kohdistettavilla tuontimaksuilla, mutta toistaiseksi ne ovat jääneet puheiden tasolle ja odottamaan tulevia kauppasopimusneuvotteluja.

 

Molemmille tärkeä kauppasuhde

Kiinalaistuotteiden tuonti Yhdysvaltoihin kasvoi viime vuonna ennätykselliseen 539 miljardiin dollariin. Kiina on elintärkeä maa amerikkalaiselle teollisuudelle ja yrityksille: sieltä tuodaan paitsi raaka-aineita ja kuluttajatuotteita, kuten terästä, alumiinia, elektroniikkaa, mutta myös välivaiheen tuotteita, osia ja komponentteja.

Vastaavasti Yhdysvallat vei Kiinaan tavaraa 120 miljardin dollarin arvosta. Tämä kaupan epätasapaino on ollut yksi Trumpin keskeisistä perusteista uuden kauppasopimuksen tarpeesta.

Vientilukujen ero myös tarkoittaa, että Yhdysvaltain asettamat tullit iskevät Kiinan talouteen kipeämmin kuin, mitä Kiinan vastatoimet siihen. Kiinan talouskasvu onkin jo hidastunut tänä vuonna ja etenkin tuoreimmat, huhtikuun vientiluvut olivat ennakoitua selkeästi pehmeämpiä.

Tämä ei tarkoita, että mikäli kauppasopimusta ei synny, tullimaksuilla nokittelun merkitys jäisi rajalliseksi. Päinvastoin, kahden talousmahdin välillä täysimittaiseksi ryöpsähtävä kauppasota ravistelisi koko maailmantaloutta ja hidastaisi kasvua.

Mutta onko Yhdysvallat ottanut Kiinasta kuitenkin niskalenkin, jolla se voi pakottaa Kiinan myönnytyksiin ja uuteen kauppasopimukseen? Ei aivan niinkään.

Vaikka talousasiantuntijat ovat vielä hieman erimielisiä siitä, kuka ja millä tavoin todellisuudessa maksaa viulut tullimaksuista, lopputulos on kuitenkin karu: tässä pelissä on vaikea löytää voittajaa.

 

Toistaiseksi vaikutukset sulaneet kokonaistalouteen

Trump on väittänyt sinnikkäästi, että Kiina – tai Meksiko, Intia, Japani tai muut maat – maksavat tullien korotuksista koituneet miljardien dollarien maksut. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, New Yorkin Fedin yhdessä Princetonin ja Columbian yliopistojen kanssa tekemä laskelma osoittaa. Maaliskuussa julkaistu tutkimus kertoo tariffien aiheuttaneen amerikkalaiskuluttajille noin 6,9 miljardin dollarin lisälaskun viime vuonna.

Tariffit ovat nostaneet muun muassa polkupyörien, pesu- ja ompelukoneiden sekä eläinten tarvikkeiden hintoja, vaikka suuri osa amerikkalaisyhtiöistä varautui viime vuonna hyvissä ajoin tullien korotuksiin kasvattamalla ja aikaistamalla tilauksiaan.

Kasvaneet tilaukset näkyivät myös markkinoita riemastuttaneista, Yhdysvaltain tammi-maaliskuun bkt-luvuista. Odotukset ylittänyt 3,2 prosentin kasvulukemassa nimittäin yli puolet oli tullut voimakkaasti vaihtelevasta kansainvälisestä kaupasta sekä varastokertymästä.

Kun tullit nyt nousivat jälleen, amerikkalaisyhtiöt todennäköisesti sulattelevat ensin varastojaan ja siirtävät uusia tilauksiaan odotellen tilanteen kehitystä. Se taas tarkoittaa, että tuotantoketjuissa voi tulla pulaa osista ja komponenteista, mikä nostaa tuottajahintoja.

Hintoja ajaa ylös myös kilpailun väheneminen: etenkin jo valmiiksi kotimarkkinoilla toimineet yritykset ovat viimeisen vuoden aikana nostaneet hintojaan, kun ulkomaisen tuonnin väheneminen on parantanut niiden markkina-asemia.

Inflaatio on toistaiseksi pysynyt maltillisena hintojen korotuksista huolimatta. Yksi syy siihen on, että amerikkalainen teollisuus on imenyt kustannusten nousun. Vaikutukset ovat levinneet tuotantoketjuihin, eivätkä ne ole toistaiseksi tulleet merkittävässä määrin läpi lopputuotteisiin. Yhdysvaltain 20 000 miljardin dollarin talous on kyennyt sulattamaan lisäkustannukset tariffien ensimmäisestä vuodesta, mutta jatkossa kulujen nousu siirtyy väistämättä loppuhintoihin.

NY Fedin, Columbian ja Princetonin yliopistojen tutkimuksen mukaan Trumpin aloittamat toimet ovat aiheuttaneet ”dramaattista” epävakautta tuotantoketjuihin, jonka seurauksena on menetetty 165 miljardin dollarin myyntitulot yhtiöiden jouduttua uudelleen järjestelemään sisäisiä tuontantoketjujaan ja asiakkaat pyrkineet kiertämään tullimaksuja.

Tarkkaan markkinoilla seurattua ostopäällikköindeksiä keräävän ISM:n toimitusjohtajan Tom Derryn mukaan suuri osa amerikkalaisyrityksistä on silti suhtautunut tullimaksuihin tilapäisenä kiusana. Tällä asenteella maahantuojien ja niiden asiakkaiden on ollut helpompaa jakaa lisäkulut keskenään.

-Mutta 25 prosenttiin hyppäävät tullit tarkoittaisivat pidempiaikaista kustannusten nousua ja se iskee yritysten tuloksiin. Yhdenkään yhtiön marginaalit eivät kestä niin kovaa tälliä, Derry kommentoi uutistoimisto Reutersille.

Kustannusten nousu voikin johtaa Yhdysvalloissa kulujen karsintaan, kuten palkkojen laskuun, rekrytointien vähentämiseen, irtisanomisiin ja muihin säästötoimiin. Yritykset myöskin vähentävät investointejaan ja harkitsevat muitakin panostuksia aiempaa tarkemmin.

Muun muassa Apple, Harley-Davidson, Intel, General Motors ja Caterpillar ovat jo varoittaneet tariffien hidastaneen liikevaihdon kasvua, vaikeuttaneen komponenttien saatavuutta sekä heikentäneen vientinäkymiä.

Caterpillar kertoi tuloskatsauksessaan tuotantokustannustensa nousseen viime vuonna yli sadalla miljoonalla dollarilla. Sen seurauksena yhtiö korotti hintojaan. Traktorivalmistaja Deere puolestaan raportoi raaka-ainekulujen kohoavan kuluvana vuonna sadalla miljoonalla tullien takia. Turvatakseen tulostaan Deerekin nosti hintojaan ja leikkaa muita kulujaan.

 

Lopullinen maksaja: kuluttaja

Tänään nousseet tullit kohdistuvat tuotteisiin, joiden hinnat ovat tähän saakka pysyneet kohtalaisen maltillisina. Osa etenkin kuluttajamarkkinoilla toimineista yrityksistä nimittäin ovat ottaneet lisäkulut omalle kontolleen pienentämällä omaa katettaan ja voittoa. Ne ovat myös saattaneet neuvotella kiinalaiskumppanien kanssa alemmista hinnoista tai tullimaksujen jakamisesta, ja siten kompensoida nousevien kulujen vaikutuksia.

Jatkossa kuitenkin esimerkiksi kännyköiden, tv:iden, vaatteiden, jalkineiden, retkeilyvarusteiden sekä lasten sänkyjen kaltaisten tuotteiden ennakoidaan kallistuvan. Tämä osuu etenkin pienituloisten amerikkalaisten kukkaroon, sillä alemmissa tuloluokissa ostetaan enemmän vaatteiden tapaista edullista käyttötavaraa. Muun muassa isot kauppaketjut, Walmart ja Target, ovat varoittaneet 25 prosentin tullimaksujen heikentävän merkittävästi pienituloisten amerikkalaisten kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia.

Toisaalta myös keskiluokka ja parempituloiset näkevät tullien vaikutukset omissa ostoksissaan. Erikoistuotteiden, kuten kahvin, ruuan tai viinin, valikoimat ovat jo supistuneet monissa amerikkalaiskaupoissa.

Ekonomistit arvioivat, että tavallisen amerikkalaisperheen menot kasvavat sadoilla, ellei peräti tuhansilla dollareille vuositasolla tullikorotusten vuoksi. Lompakon loven suuruus riippuu siitä, mitä tuotteita perheessä kulutetaan ja kuinka he mahdollisesti muuttavat tai sopeuttavat kulutustottumuksiaan.

-Vaikka tuontitullit saattavat vaikuttaa päällepäin hyvältä taktiikalta kauppaneuvottelujen edistämiseksi, niiden maksaminen lankeaa amerikkalaisten perheiden, työntekijöiden ja yritysten maksettavaksi. Tämä on yksinkertainen totuus – Kiina ei todellakaan maksa niitä kuluja, Yhdysvaltain meriteollisuusliiton pääsihteeri Thom Dammrich sanoi viikolla Marketwatch-verkkolehdelle kiteyttäen amerikkalaisen elinkeinoelämän johtajien laajalti jakaman näkemyksen.

Toisaalta inflaatio saattaa pyrähtää nousuun, kun valikoima kutistuu, kotimaisten tuotteiden hinnat nousevat ja tuontitavara kallistuu. Fedin pääjohtaja varoitti huhtikuun korkokokouksen yhteydessä, että keskuspankki näkee inflaatiota hillinneiden tekijöiden olevan ”tilapäisiä” – mikä hintojen nousun toteutuessa tarkoittaisi, ettei Fedillä olisi mahdollisuuksia laskea korkoja tänä vuonna tukeakseen talouskasvua.

Kaupan alan varoituksia kannattaisi kuunnella herkällä korvalla, sillä yksityinen kulutus muodostaa noin kaksi kolmasosaa Yhdysvaltain bkt:stä. Mikäli talous sakkaa, uudelleenvalintaa hakevan istuvan presidentin tilanne voi muodostua hyvin äkkiä tukalaksi.

 

Keskilännen farmarit kärsivät

Kuluttajien ja teollisuuden lisäksi tullimaksut iskevät erityisen kipeästi yhdysvaltalaiseen maatalouteen. Kiina nimittäin kohdensi vastatullinsa elintarviketuontiin, kuten soijaan ja maissiin. Vaikka Yhdysvaltain soijan vienti Kiinaan laski viime vuonna vastatullien vuoksi 98 prosenttia, se oli silti maatalouden kärkivientituote.

Kaikkiaan amerikkalaisten maataloustuotteiden Kiinan-vienti vajosi 5,9 miljardiin dollariin viime vuonna, kun se vuotta aiemmin oli 15,9 miljardia.

Oxford Economicsin mukaan Yhdysvaltain vienti Kiinaan oli tammi-helmikuussa laskenut 21 prosenttia edellisvuoden vastaavalta jaksolta, kun taas tuonti sieltä oli vähentynyt samalla jaksolla vain 12 prosenttia. Tutkimuslaitos arvioi, että sen perusteella vaikuttaa, että ”tullit pikemminkin hillitsevät kuin edistävät Yhdysvaltain talouden menoa”.

Keskilännen farmarien ahdinkoa pahentaa, että muut maat, kuten Brasilia, ovat pystyneet ottamaan markkina-asemaa tullien takia.

Diesel-moottoreita ja maatalouskoneita valmistava Cummins on toimitusjohtaja Tom Linebargerin mukaan maksanut huomattavan summan tullimaksuja tänä vuonna.

-Toivottavasti neuvotteluja jatketaan, sillä niistä riippuu paljon amerikkalaisia työpaikkoja. Hyvät suhteet maailman johtaviin talouksiin lukeutuvan Kiinan kanssa ovat elintärkeät monien maatilojen tulevaisuuden kannalta, Linebarger totesi Bloomberg tv:ssä.

 

Kauppasodassa ei ole voittajia

Oxford Economics arvioi tuoreimman tullimaksujen korotuksen puolittavan Yhdysvaltain tuonnin Kiinasta. Tutkimuslaitos arvioi Kiinan vastaavan nostamalla omia tullejaan kahdeksaan prosenttiin 60 miljardin dollarin arvoiselle Yhdysvaltain tuonnille.

Tällainen nokitus leikkaisi Oxford Economicsin Yhdysvaltain talouden pääanalyytikon Gregory Dacon mukaan Yhdysvaltain talouskasvua 0,3 prosenttiyksikköä ensi vuonna ja Kiinan vastaavasta 0,8 prosenttiyksikköä.

Dacon mukaan ne heijastuisivat muihinkin talouksiin silpaisten euroalueen ja Japanin bkt:sta 0,1-0,2 prosenttiyksikköä. Koko maailmantalouden kasvua tullit leikkaisivat 0,3 prosenttiyksikköä eli 105 miljardia dollaria.

Tutkimuslaitos laskee jo voimassa olevien tariffien laskevan Yhdysvaltain bkt:ta 0,1 prosenttiyksiköllä eli 22 miljardilla – mikä kotitaloutta kohden laskettuna tarkoittaisi 175 dollaria. Kiinan bkt:sta lähtisi puolestaan 0,3 prosenttiyksikköä.

Jos tilanne kärjistyisi täysimittaiseksi kauppasodaksi, Yhdysvallat voisi Oxford Economicisin laskelmassa asettaa 35 prosentin tuontitullit kaikelle Kiinan tuonnille, 25 prosentin tullit autojen tuonnille sekä kymmenen prosentin tullin kaikelle muulle EU:sta, Taiwanista ja Japanista tuotaville tavaroille – ja että muut vastaisivat samassa suhteessa.

-Tästä koituisi 2,1 prosenttiyksikön isku Yhdysvaltain bkt:lle 2020 ja se sysäisi talouden taantumaan tämän vuoden lopulla. Kiinan bkt supistuisi 2,5, kun taas Euroopassa ja Japanissa bkt-pudotus olisi keskimäärin 1,5 prosenttiyksikköä. Koko maailman bkt laskisi 1,7 prosenttiyksikköä.

Dacon mukaan talousluottamuksen mureneminen ja osakemarkkinoiden romahdus pakottaisivat keskuspankit leikkaamaan korkojaan reippaasti ja aloittamaan jälleen uudet elvytystoimet.

Nähtäväksi jää, kuka on arvioinut tilanteen oikein: amerikkalaiset yritykset ennakoidessaan tullien jäävän tilapäisiksi; markkinat luottaessaan järjen voittoon ja kauppasopimuksen syntyyn; Trump pyrkimyksissään parantaa Yhdysvaltain taloutta; muut maat pakottaessaan amerikkalaiset nielemään omaa lääkettään?

Varmaa kuitenkin on, että lasku tästä kaikesta lankeaa tavallisen kuluttajan maksettavaksi.

Lisää aiheesta "Markkinat"