Lehti suomalaiselle sijoittajalle

– Rakentaminen sinnitteli plussalla, mutta ainoa selkeä kasvutoimiala oli metsäteollisuus. Metsäteollisuuden osalta kyse on toipumisesta suhteessa lakkojen takia surkeasti sujuneeseen alkuvuoteen, ei kasvubuumista, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist toteaa. Kuva: Danske Bank

Koronakevään suhdannekuva synkkenee

Tilastokeskuksen tuoreiden tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote tippui vuoden toisella neljänneksellä 4,5 prosenttia. Dansken ekonomisti Jukka Appelqvist mukaan tiedossa ei ole rakettimaista nousua.

Tilastokeskuksen tänään julkaisemien tietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui koronaepidemian seurauksena vuoden toisella neljänneksellä 4,5 prosenttia suhteessa alkuvuoteen ja peräti 6,4 prosenttia suhteessa vuodentakaiseen. Supistuminen oli ennakoitua rajumpaa, sillä aiemmin Tilastokeskus ennusti vain 3,2 prosentin tiputusta. Ennakkotiedosta ehdittiin riemuita pari viikkoa sitten laajasti.

– Lukemien tarkentuminen alaspäin oli silti odotettua, Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist toteaa.

Tammi-maaliskuussa Suomen bruttokansantuote pieneni tilastokeskusken tarkentuneiden tietojen mukaan 1,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.

Bruttokansantuote vuosineljänneksittäin, volyymisarja, viitevuosi 2010 (mrd. euroa). Lähde: Tilastokeskus

Vuoden 2020 toisella neljänneksellä viennin volyymi supistui 8,7 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 12,0 prosenttia vuodentakaisesta. Tuonti väheni 9,8 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 12,7 prosenttia vuodentakaisesta.

Yksityisen kulutuksen volyymi pieneni toisella vuosineljänneksellä 6,9 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 10,9 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteän pääoman bruttomuodostus eli investoinnit vähenivät 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Jo kolmas bruttokansantuotteen supistuminen peräkkäin

Eurooppalaisessa vertailussa Suomi kuuluu edelleen maihin, joiden talouteen koronan synnyttämä talouskriisi iski keväällä lievimmin.

– Vaikka keväästä selvittiin yllättävänkin hyvin, on bruttokansantuotteen lasku rajua viime vuoteen verrattuna myös siksi, että jo koronaepidemiaa edeltäneet neljännekset olivat meillä heikkoja. Suomessa mitattiin keväällä kolmas peräkkäinen neljännes bruttokansantuotteen supistumista. Keväällä laskeuduttiin siis aika syvälle taantumaan kaikesta huolimatta, Appelqvist tulkitsee.

Appelqvistin mukaan päivän lukemat tuovat kaivattua realismia kotimaiseen talouskeskusteluun, mutta eivät muuta suurta kuvaa siitä, että Suomessa talouden ensimmäisen vaiheen shokki on ollut kansainvälisessä vertailussa lievä.

– Vuoden toisen neljänneksen tiputus selittyy pääosin yksityisen kulutuksen ennätyksellisen suurella romahduksella. Pääosin tippui palvelujen kysyntä, mutta selvää laskua tuli myös kaikissa kestokulutustavaroissa. Keväällä lähinnä vain ruoka kävi kunnolla kaupaksi.

Investoinnit laskivat odotettua vähemmän

Appelqvist löytää ainoan positiivisen signaalin investointien odotettua vähäisemmästä laskusta. 

– Investoinnit laskivat vuoden toisella neljänneksellä 0,6 prosenttia alkuvuodesta ja 1,2 prosenttia suhteessa viime vuoteen. Teollisuuden kone- ja laiteinvestoinnit kehittyivät pelätyn surkeasti, mutta rakentaminen pelasti investointien kokonaistilanteen. Suomessa rakennustyömaita ei suljettu, vaan rakentaminen jatkui kevään läpi vilkkaana koronasta huolimatta.

Tilastojen mukaan useimpien toimialojen tuottaman arvonlisäyksen määrä supistui keväällä ja taantuma koetteli laajasti kaikkia talouden osa-alueita. Suurin tiputus tuli odotetusti majoituksessa ja ravintoloissa, joiden arvonlisä supistui yli 44 prosenttia suhteessa alkuvuoteen.

– Rakentaminen sinnitteli plussalla, mutta ainoa selkeä kasvutoimiala oli metsäteollisuus. Metsäteollisuuden osalta kyse on toipumisesta suhteessa lakkojen takia surkeasti sujuneeseen alkuvuoteen, ei kasvubuumista.

Elpyminen ei tapahdu nopeasti

Appelqvistin mukaan huomattavasti kevään lukujen tarkentumista oleellisempaa on se, miten suhdanne kehittyy tästä eteenpäin.

– Suomen talous on kääntynyt alkukesästä elpymisvaihteelle. Valitettavasti mikään ei viittaa siihen, että elpyminen tulisi olemaan erityisen rakettimaista.

– Suomen talouden tiputus jäi keväällä maltilliseksi, mutta kääntöpuolena on se, ettei ole myöskään muodostunut suuremmin patoutunutta kysyntää, joka nyt purkautuisi. Samalla useat kansainvälisen talouden mittarit kertovat talouden elpymistahdin jo nyt hidastuneen, kun epidemia on nostanut päätään lisäten epävarmuutta ja kuluttajien varovaisuutta. Samalla kotimaassa vientiteollisuuden vaikeudet syvenevät.

Appelqvist uskoo elpymisen jatkuvan, jos koronapandemia onnistutaan Suomessa pitämään kurissa.

– Elpyminen näyttää silti etenevän vaisuna, ja työllisyyden heikkeneminen supistaa kotimaista kysyntää samalla kun vientinäkymät jatkavat heikkoina. Kun päivittäin uutisoidaan yt-neuvotteluista, voi elpymisvaihetta olla vaikea tunnistaa nousukaudeksi.

 

Lisää aiheesta "Markkinat"