Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Korona-aikana kenkiä ja vaatteita ostettiin vähemmän.

Kengät kuluivat vähemmän korona-aikana

Kotitalouksien vaate- ja kenkäostokset kutistuivat viime vuonna 24 prosenttia, ja joka kymmenes alan erikoiskauppa lopetti toimintansa. Kaupan liitto ennustaa, etteivät vaatetuksen kuluttajamarkkinat lähivuosina palaa pandemiaa edeltävälle tasolle.

Suurimmiksi ongelmiksi muotikaupan tulevaisuudelle Suomessa yritykset näkevät korkean kustannustason, heikon ostovoiman, ulkomaisten yritysten suotuisammat kilpailuedellytykset sekä sen, ettei alan digitalisaatiota ja kansainvälistymistä tueta riittävästi. Ennen pandemiaa puolella muotikaupoista ei ollut verkkokauppaa, ja edelleenkään runsas viidennes ei sellaista edes suunnittele.

Suomessa vaatteiden, jalkineiden ja urheilumuodin erikoiskaupassa toimii kansainvälisten ketjujen lisäksi pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joista osalla olisi potentiaalia myös kansainvälistyä.  

Kaksi kolmasosaa muotikaupan yrityksistä toimii kuitenkin pelkästään kotimarkkinoilla, eli ne eivät myy esimerkiksi digitaalisten kanavien kautta maan rajojen ulkopuolelle eikä niillä ole omia hankintakanavia ulkomailta. Koronavuoden aikana useimmiten toimintansa lopettivat juuri pienehköt, nuoret tai pelkästään kotimarkkinoilla toimivat yritykset.

Resursseja ja osaamista puuttuu 

Kantar TNS toteutti osana Kaupan liiton tutkimusprojektia yrityskyselyn muotikaupan toimijoille. Kyselyn mukaan vain puolella muotikaupoista oli oma verkkokauppa ennen pandemiaa ja 15 prosenttia alkoi myydä digitaalisesti pandemian aikana. Edelleenkään runsaalla viidesosalla muotikaupoista ei ole verkkokauppaa edes suunnitelmissa.  

Kuitenkin juuri digimyynti kompensoi pandemiavuoden aikana liikevaihdon menetystä. Yrityskyselyn mukaan 90 prosenttia muodin verkkokaupoista kasvatti liikevaihtoaan viime vuonna, ja peräti 41 prosentilla verkkokaupan liikevaihto kasvoi yli neljänneksellä.  

– Valtaosa muotikaupan yrityksistä kertoo suurimmiksi digitalisaation kehittämisen esteiksi liian niukkoja resursseja digi-investointeihin ja osaamisen puutetta, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja selittää tuloksia.

Runsas 70 prosenttia yrityksistä kokee, ettei digitalisaatiota ja kansainvälistymistä tueta riittävästi. 

– Yritykset selvästi tunnistavat digitalisaation ja kansainvälistymisen merkityksen alan tulevaisuudelle, mutta osaamista ja resursseja ei omasta takaa ole riittävästi. Ja se voi heijastua koko alan tulevaisuuteen, Kurjenoja pohtii. 

Monilla muoti- ja erikoiskaupan toimijoilla on omaa suunnittelua, omia brändejä ja omintakeisia liikeideoita, mutta toiminnan kansainvälistäminen ilman tukea on haastavaa. 

– Kun jo pelkkä digitalisoituminen omin voimin on vaikeaa, miten erikoiskaupat pystyvät hiomaan toimintojaan kansainvälisille markkinoille, esimerkiksi kehittämään sosiaalista kaupankäyntiä tai vaikkapa tekoälystylistejä? Kurjenoja kuvaa ongelmia.

 

Lisää aiheesta "Markkinat"