Syyskuun osakkeeksi on valittu Aspo. Nybergin, Vehmaksen ja Estlanderin suvuilla on merkitsevä omistusosuus yhtiössä, joten sillä on myös kasvolliset omistajat. Lisäksi Aspon johtohenkilöt ovat merkitsevässä määrin yhtiön omistajina.

Suurimpana osakkeenomistajana on kuitenkin Havsudden Oy, joka on Nybergien suvun sijoitusyhtiö. Lisäksi Pöyryn suvun sijoitusyhtiö Procurator Oy on kymmenen suurimman omistajan joukossa.

Kasvollista omistajaa pidetään hyvänä asiana. Kun suvun varat ovat kiinni yhtiössä, yhtiöiden liiketoimintaa halutaan kehittää pitkäjännitteisesti ja suunnitelmallisesti. Usein sukuomisteisten yhtiöiden osinkotuotto on keskimääräistä korkeampi. Riskinä on, että osinko halutaan pitää vuodesta toiseen korkeana, vaikka tulos ei siihen antaisi aihetta.

Aspon kohdalla tätä riskiä tuskin on, kun liiketoiminta on vuosia ollut terveellä pohjalla.

Kappalemääräisesti Aspon suurin omistajaryhmä ovat kuitenkin kotitaloudet, joita on omistajista 94,6. Kuitenkin kotitalouksien osuus osakkeista on 59,3 prosenttia. Kotitaloudet ovat uskollinen omistajaryhmä, joka pitää osakkeita salkussaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

Perinteinen monialayhtiö

Aspo on jossain määrin tylsä, perinteisillä toimialoilla operoiva monialayhtiö. Monialayhtiöt olivat menneinä vuosikymmeninä suosittuja. Silloin monialaisuutta perusteltiin sen tuomalla vakaudella yhtiön liiketoimintaan, kun eri toimialat reagoivat suhdannevaihteluun eri tavoin ja tällä tavoin kokonaisuus on vakaampi, vähäriskisempi ja ennakoitavampi kuin fokusoituminen vain yhteen toimialaan.

Monialaisuuden perusteltiin myös tasaavan riskiä: jos yksi toimiala kannattaa heikommin, muut toimialat tasoittavat kannattavuutta ja kokonaisuus tukee koko yhtiötä paremmin. Vaikka nykyään pörssiyhtiöillä on teemana keskittyä kapeaan toimialaan, Aspo on osoittanut monialayhtiön toimivan vielä nykypäivänäkin.

Aspo itse perustelee toimintaansa monialayhtiönä seuraavasti:

1. Tarjoaa laajan strategisen näkemyksen toimintaympäristöstä.
2. Mahdollistaa isotkin investoinnit, joihin yksittäisillä liiketoiminnoilla ei välttämättä olisi edellytyksiä.
3. Luo tytäryhtiöiden toisistaan eroavien syklien ansiosta suhdannevaihteluita tasaavan rakenteen.
4. Muodostaa tasapainoisen kokonaisuuden, jossa kassavirrat on hajautettu sekä liiketoiminnoittain että maantieteellisesti.
5. Tekee pitkäjänteistä kehitystyötä yli sukupolvien.
6. Mahdollistaa rakennejärjestelyt. Liiketoimintoja voidaan kehittää dynaamisesti toisistaan riippumatta.

Koksista neljälle toimialalle

Aspo on perustettu 1929 nimellä Asunto-osakeyhtiöitten Polttoaine Osuuskunta ja toimintana oli tuoda maahan taloyhtiöiden lämmitykseen tarvittavaa koksia. Toiminta laajeni ajan myötä kuljetuksiin, laivanvarustukseen ja kemikaalien jakeluun.

Ensimmäinen alus hankittiin vuonna 1949 ja kemikaaliosaston perustaminen aloitettiin 1960-luvulla. 1970-luvulla Aspon toiminta laajeni myös elektroniikkaan.

Lokakuussa 1999 yhtiö jakautui kahdeksi itsenäiseksi pörssiyhtiöksi: nykymuodossaan toimivaksi Aspoksi sekä elektroniikkaan keskittyväksi Aspocompiksi. Aspo laajeni 2008 ostamalla Keskolta Kauko-Telko Oy:n.

Nyt Aspolla on neljä toimialaa, jotka tunnetaan paremmin brändeistään: laivanvarustamo ESL Shipping, leipomokoneiden valmistaja ja raaka-ainetoimittaja Leipurin, teollisuuden kemikaalitukkuri Telko ja teknologiayhtiö Kauko.

Viime vuonna Aspo osti ruotsalaisen varustamo ATOB@C:n, jolloin ESL Shippingin aluskanta kasvoi 28 aluksella yhteensä 49 alukseen.

Aspolla on toimintaa 18 maassa, henkilöstöä on 919. Maantieteellisesti päämarkkina-alueet ovat Pohjois-Euroopassa, Itämeren alueella ja Venäjällä.

Liikevaihdosta ESL Shipping edustaa 22 prosenttia, Kauko kuutta, Leipurin 23 ja Telko 49 prosenttia.

Aspon osake

Aspon A-osake listautui pörssin Meklarilistalle 21.5. 1981 ja K-osake 4.6. 1981. Kaksi osakesarjaa pysyi listattuna 18.12. 1994 saakka, jonka jälkeen yhtiö toimi Aspoyhtymä Oy:nä 19.12. 1994-11.1. 1995. Sen osake listattiin päälistalla 12.1. 1995-30.9. 1999, ja nykymuotoisena Aspo Oy:nä yhtiö on ollut pörssin päälistalla 1.10. 1999 lähtien.

Aspon internetsivulla on osakemonitori, josta on saatavissa osakkeen kurssitietoja 1.10. 1999 lähtien, jos tietoa tarvitaan esimerkiksi hankintahinnan määrittämiseksi. Jos on tarpeen hakea osakkeen kurssi tiettynä päivänä, tämän saa nopeimmin Kurssihaku -sivulta.

Osakkeen kurssi on ollut alimmillaan 1,00 euroa 10.11. 1999 ja ylimmillään 10,60 euroa 25.9. 2018.

Viime vuoden aikana Aspon kurssi laski 27.12. 2018 mennessä alimmillaan 7,90 euroon. Kuluvan vuoden aikana kurssi toipui ylimmillään 9,42 euroon (päivän päätöskurssi 9,34 euroa) 5.7. 2019, ja oli 11.9. 2019 8,26 euroa.

Osakekurssin painumista nopeutti Aspon 1.8. 2019 antama tulosvaroitus, jossa todettiin liikevoiton laskevan aiemmasta 28-33 miljoonasta eurosta 24-30 miljoonaan euroon. Tulosvaroituksen seurauksena kurssi putosi yhdessä päivässä 9,10 eurosta 8,20 euroon, ja jatkoi putoamistaan osakemarkkinoiden yleisen epävarmuuden ajamana käyden kuukauden jaksolla alimmillaan 7,68 eurossa.

Numeroiden kertomaa

Aspo kuuluu Helsingin pörssin keskisuuriin yhtiöihin. Sen liikevaihto on noussut vuosina 2009-2019 329 miljoonasta eurosta 586 miljoonaan euroon. Kasvua on 78 prosenttia ja keskimäärin 7,8 prosenttia vuodessa.

Samalla p/e on vaihdellut 9,98 ja 21,54 välillä sekä p/b 2,06 ja 3,51 välillä. P/b:n normaalitaso on 2,33 ja nousuvara "normaalitasoon" on näin 9,4 prosenttia.

Arviot eteenpäin vuosille 2019-2021 ennustavat liikevaihdon kasvavan 594-624 miljoonaan euroon, p/e:n pienenevän 13,8:sta 11,4:än ja p/b:n laskevan 2,0:sta 1,7:än.

Oman pääoman tuotto ROE on vaihdellut vuosina 2009-2019 10,12 ja 22,36 välillä. Eteenpäin vuosille 2019-2021 oman pääoman tuoton arvioidaan kasvavan vuoden 21 prosentista 24 prosenttiin. Omavaraisuusaste on vuosina 2009-2019 ollut 24-31 prosenttia, ja velkaantuneisuus (gearing) 95-196 prosenttia.

Korkeaa velkaantuneisuutta pidetään yhtiöissä yleensä varoitusmerkkinä, mutta Aspo on käyttänyt taitavasti velkavipua alusinvestointiensa rahoittamiseen. Silloin ei ole hankittu liikearvoa, vaan reaaliomaisuutta. Tässä mielessä keskimääräistä korkeampi velkaantuneisuus on hyväksyttävissä, kun tiedetään, mitä numeroiden takana tapahtuu.

Osinkotuotto on vaihdellut 4,3-5,7 prosentin välissä ja sen odotetaan nousevan vuoteen 2021 mennessä 5,9 prosenttiin.

Taloudelliset tavoitteet lähivuosille

Aspo tavoittelee keskimäärin yli 20 prosentin oman pääoman tuottoa, enintään 130 prosentin nettovelkaantumisastetta sekä nykyrakenteella 7,0 prosentin liikevoittoa ensi vuoteen mennessä. IFRS 16 -standardin käyttöönoton johdosta Aspo muutti 29.4. 2019 nettovelkaantuneisuusastetta koskevaa pitkän aikavälin taloudellista tavoitettaan enintään 130 prosenttiin.

Aspon aiempi tavoite nettovelkaantumisasteelle oli enintään 100 prosenttia. Tammi-kesäkuun (suluissa vuoden 2018 vastaavan jakson luvut) liikevoittoprosentti oli 3,1 prosenttia (4,4), oman pääoman tuotto 13,1 prosenttia (13,5) ja nettovelkaantumisaste 196,1 prosenttia (118,6).

Nettovelkaantumisasteen vertailukelpoisuuteen vaikuttaa yllä mainittu IFRS 16 Vuokrasopimukset -standardin käyttöönotto, jonka seurauksena Aspon nettovelkaantumisaste kasvoi siirtymähetkellä noin 30 prosenttiyksikköä.

Aspo listaa vastuullisuusraportissaan laajasti kestävän kehityksen tavoitteensa ja mainitsee muun muassa sitoutumisensa YK:n Global Compact -periaatteisiin. Vastuullisuusraportissa on lisäksi selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä.

Aspoa seuraa neljä analyytikkoa: Nordean Pasi Väisänen, Inderesin Sauli Vilén, Evli Pankin Joonas Ilvonen ja OP:n Jussi Mikkonen. Linkit tuoreimpiin raportteihin löytyvät täältä.

Vara Researchilla ei ole konsensusennustetta Asposta.

Määritettäessä osien summa -mallilla Aspon kurssia, saadaan eri p/e lukujen 8-18 arvoilla Aspon osakkeen arvoksi 5,90-14,50 euroa. Jos arvioidaan p/e:n asettuvan haarukkaan 11,4-13,8, niin osakkeen arvo asettuisi 9,30-11,00 euron välille.

Aspon osakkeen kurssi on tällä hetkellä 8,26 euron kurssilla samalla tasolla kuin alkuvuodesta 2017. Sitä ennen kurssi on ollut pääsääntöisesti 8,0 euron alapuolella.

Jos arviot kasvaneesta liikevaihdosta, tuloksesta ja hyvänä pysyvästä osinkotuotosta toteutuvat vuosina 2020-2021, on Aspon osake tunnuslukujen perusteella kohtuullisesti arvostettu.

Kirjoittaja Tomi Salo on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen jäsen ja pitkäaikainen sijoittaja.

Kirjoittaja omistaa Aspon osakkeita.