Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Eurooppa on ulkoistanut kemianteollisuuden

Monilla lääketeollisuuden lähtökomponenteilla on maailmassa vain yksi tai kaksi valmistajaa, usein Kiinassa tai Intiassa. Koronakriisin pitkittyminen näissä maissa vaikuttaisi lääkkeiden saatavuuteen maailmanlaajuisesti.

Kiinan kemianteollisuus on suurempaa kuin Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteensä. Koronakriisin aikanakin merkittävä osa Kiinan kemian- ja lääketeollisuudesta on jatkanut tuotantoaan, mutta logistiikan haasteet ovat vaikuttaneet toimitusketjuihin Euroopassa saakka. Kiinan lisäksi globaalisti merkittävää tuotantoa on Intiassa, missä valmistetaan 40 prosenttia Euroopassa käytettävistä geneerisistä lääkkeistä ja vähintään sama osuus Yhdysvalloissa käytettävistä.

– Olemme ulkoistaneet kemianteollisuuden Euroopasta Aasiaan, ja sen varassa nyt olemme. Orionilla on hyvin pitkiä kaupallisia suhteita näihin toimijoihin, ja sitä kautta pyrimme varmistamaan oman saatavuutemme. Peruskemikaalien hinnat ovat nousussa, koska kysyntä ylittää tarjonnan, mutta toistaiseksi niiden saatavuus on ollut meille hyvä, Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen sanoo.

Koronakriisin aikana Orionin tuotanto on toiminut normaalisti täydellä kapasiteetilla.

Suunnanmuutos vaikeaa

Koska kemianteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Aasiaan kohta 50 vuotta, Lappalainen arvioi suunnanmuutoksen vaikeaksi koronakriisin jälkeenkin.

– Näen, että se kehitys ehkä hidastuu, mutta sen kääntäminen niin, että sellaisia investointeja alettaisiin tehdä Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin, on kyllä haastavaa. Ainakin aikaperiodit ovat hyvin pitkiä. Yhden tehtaan perustaminen ei auta. Lääkeyhdisteitä on huikea variaatio, ja lääkkeissä yhdenkin komponentin puuttuminen tarkoittaa, ettei tuotetta pysty valmistamaan.

Suomessa toimii lääkkeiden varmuusvarastoinnissa yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Huoltovarmuuskeskuksen kautta.

– Olemme ulkoistaneet kemianteollisuuden Euroopasta Aasiaan, ja sen varassa nyt olemme, Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen sanoo. Kuva: Timo Porthan

– Meillä on velvoitevarastointijärjestelmä, jossa lääkkeitä on varastoituna maahantuojilla ja valmistajilla joko lopputuotteina tai lääkekomponentteina, joista voidaan valmistaa lopputuotteita. Suomen järjestelmä on ihan erilainen kuin monissa muissa maissa. Joissain maissa valtio hoitaa varmuusvarastoinnin, joissain maissa Nato, Lappalainen toteaa.

Hänen mielestään tilanne on Suomessa hyvä, mutta hamstrausta järjestelmä ei kestä.

– Se on suunniteltu normaalia kulutusta varten, ja viranomaiset ovat tehneet tiettyjä varauksia erityistapauksiin.

Saatavuusongelmia jo ennen kriisiä

Lääkkeiden saatavuusongelmat puhuttivat jo ennen koronakriisiä.

– Se ei ole mitenkään suomalainen ilmiö, vaan lähes viimeisenä meilläkin keskusteluun tullut.

Lappalaisen mukaan akuutein tilanne on sairaaloissa käytettävissä pitkään markkinoilla olleissa edullisissa suonensisäisesti annosteltavissa lääkkeissä. Niissä hintataso on mennyt niin alas, että useat valmistajat ovat mieluummin tilanneet puskutraktorin tehtaan nurkalle kuin investoineet tuotantolaitosten pitämiseen jatkuvasti kehittyvän regulaation tasalla. Injektiovalmisteiden tuotanto on kallista, koska se on steriilituotantoa.

– Tämä on primadonna-esimerkki, mihin johtaa, kun ainoana kriteerinä on halpa hinta. Edullisuutta saadaan, mutta kolikon toisena puolena jatkuvan saatavuuden ylläpitäminen on äärimmäisen haasteellista, Lappalainen sanoo.

Lue Timo Lappalaisen haastattelu ja analyytikon kommentit Orionista painetusta lehdestä. Viisas Raha 3/2020 ilmestyy 30.4.
 

Tilaa lehti

Osakesäästäjien jäsenenä saat muiden rahanarvoisten etujen lisäksi sijoittajan tuhdin lukupaketin Viisas Raha aikakauslehden.

Liity nyt

Lisää aiheesta:

Orionilla vahva alkuvuosi

Orion hakee kansainvälistä kasvua syöpälääkkeestä

Lisää aiheesta "Markkinat"