Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Energiamarkkinoilla – kuten markkinoilla aina – on yllätyksen mahdollisuus

Energian hintakäyrät ovat nousseet varsin lyhyessä ajassa. Yhtä syytä tähän on turha hakea, sillä syklisten ilmiöiden taustalla on monta samaan aikaan ja samaan suuntaan vaikuttavaa tekijää.

Voimakkain hinnannousu energiamarkkinoilla on nyt osunut kaasuun. Kaasumarkkina on yhä globaalimpi nesteytetyn maakaasun eli LNG:n vaikutuksen myötä, jolloin hintaheilahdukset ulottuvat laajalle. Lari Järvenpää, Fortumin Head of Market Intelligence, näkee tämänhetkisen tilanteen juurten ulottuvan jo koronaa edeltävälle ajalle:

– Vuonna 2019 markkinoille tuli paljon uutta LNG-tuotantokapasiteettia erityisesti USA:ssa, ja kaasun hinta lähti roimaan laskuun. Seuraavana vuonna 2020 korona pahensi tilannetta hinnan suhteen. Tarjontaa oli jo valmiiksi liikaa, mutta kysyntä lähti osittain alta pois, kun teollisuuslaitokset pysähtyivät monissa maissa, rakennuksia ei tarvinnut lämmittää ja ylipäätään taloudellinen toimeliaisuus laski, hän kertoo.

Vuoden 2020 aikana globaalissa taloudessa vain Kiinassa talous kohentui, kun muissa merkittävissä talouksissa bkt oli miinuksella. Kiina alkoi kuluttaa kaasua huomattavasti enemmän kuin ennen johtuen osittain talouden parantumisesta ja osittain ympäristöpoliittisista syistä.

Aasiassa ja Euroopassa kaasun kulutusta lisäsivät kylmä talvi ja kevät. Kesän lisääntyvä lämpö näkyi kaasusektorilla siten, että sähköä käytettiin yhä enemmän ilmastoinnissa.

– Nämä kulutuksen taustalla olevat rakenteelliset ja taloudelliset syyt sekä ennustamattomat sääilmiöt ovat kaasun ja sähkön kulutukselle positiivisia tekijöitä, Järvenpää sanoo.

Kaasun tarjonta pysyi kuitenkin tasaisena, vaikka kulutus ja kysyntä kasvoivat. Kovan kulutuksen vuoksi Euroopan kaasuvarastoista on jouduttu ottamaan kaasua normaalia enemmän ja siksi varastot ovat nyt huomattavasti matalammalla tasolla kuin tyypillisesti samaan aikaan vuodesta.

– Samalla varastoja pitäisi täyttää tulevaa talvea varten, sillä ne toimivat vuosibuffereina tasaamassa kulutuksen kausittaista vaihtelua, hän sanoo.

Kaasun hinnalla on suora linkki sähkön hintaan

Energian tukkumarkkinoilla, joille sähköntuottajat myyvät ja joilta sähkönmyyjät ostavat energiaa ja jälleenmyyvät sitä loppuasiakkaille, hinta on noussut voimakkaasti verrattuna esimerkiksi vuoden takaiseen.

Kuluttajien loppusähkölaskussa Suomessa noin kolmannes on sähköenergian hintaan sidottu, kolmannes on sähkön siirtohinta, jolla ei ole mitään linkkiä kaasun tai sähkön hintaan, ja viimeinen kolmannes on veroja, jotka ovat myös stabiileja. Käytännössä sähkön hinnan nousu vaikuttaa siis vain yhteen kolmannekseen laskun summasta.

– Kuluttaja voi toki kilpailuttaa sähköenergiatuotteita, mutta on selvää, että tarjottavat hinnat ovat kautta laidan korkeampia kuin vuosi sitten, Järvenpää huomauttaa.

Jos kuluttajalla on kiinteä sopimus, sen voimassaoloajan hinta on vakio ja muuttuu vasta, kun sopimus päättyy.

– Jos energian hintataso pysyy nykyisellään, sopimuksen hinta nousee varmasti, Järvenpää huomauttaa ja lisää:

– Niin sanotun spot-sopimuksen tehneet kuluttajat maksavat sähköstä pörssihinnan. Kun hinta liikkuu pörssissä nyt ylös, se näkyy heti omassa laskussa.

 

Lisää aiheesta "Markkinat"