Lehti suomalaiselle sijoittajalle
EKP

Ekonomistit ennakoivat EKP:n pitävän korkonsa nollassa aina vuoteen 2021.

EKP: Koronnosto aikaisintaan kesällä 2020

Mateleva talouskasvu, vientinäkymien tyrehtyminen, vaimea luoton kysyntä ja kauppasotien uhka – sekä näkymät, joissa mennään edelleen heikompaan suuntaan. Ei siis ihme, että Euroopan keskuspankki on päättänyt pitää korkotasonsa vielä vähintään vuoden ajan nykyisellään.

-Geopoliittisiin tekijöihin liittyvän epävarmuuden pitkäaikainen läsnäolo, kasvava protektionismin uhka ja kehittyvien markkinoiden haavoittuvuudet ovat jättäneet jälkensä talouden tunnelmaan, EKP: n pääjohtaja Mario Draghi sanoi torstaina Liettuan Vilnassa pidetyn korkokokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.

Yleensä Frankfurtissa kokoontuva EKP:n rahapolitiikasta päättävä neuvosto tapaa järjestää vähintään kerran vuodessa kokouksensa jossain toisessa euromaan kohteessa.

Lokakuun lopussa pääjohtajan tehtävät jättävän Drahgin mukaan EKP:llä on edelleen työkalupakissaan välineitä euromaiden talouden virvoittelemiseksi. Mutta keskuspankki on jo viimeisen kymmenen vuoden ajan käyttänyt mittavan osan arsenaalistaan: painanut ohjauskoron nollaan, pankkien talletuskoron negatiiviseksi ja ostanut markkinoilta joukkolainoja 2 600 miljardilla eurolla.

Ja keskuspankeilla on muutenkin rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa oman alueensa ulkopuolelta juontuviin taloussokkeihin.

Torstaina EKP kertoi, että ohjauskorko pidetään nykyisellä ennätyksellisen matalalla tasollaan eli nollassa vähintään ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka. Vielä maaliskuussa keskuspankki oli arvioinut kykenevänsä nostamaan ohjauskorkoa jo tämän vuoden lopussa.

Uutistoimisto Reutersin kyselyssä ekonomistit ennakoivat EKP:n pitävän korkonsa nollassa aina vuoteen 2021. He myös odottavat keskuspankin käynnistävän uudet elvytysohjelmat.

-Kun EKP:llä korko on jo nollassa eikä käytössä ole finanssivipuja, vaihtoehdot ovat jokseenkin rajalliset. Siten todennäköisin vaihtoehto on, että setelirahoitus eli määrällinen elvytys aloitetaan uudelleen ennen tämän vuoden loppua, Close Brothers -varainhoitoyhtiön sijoitusjohtaja Nancy Curtin kommentoi uutistoimisto Reutersille.

Euro vahvistui torstaina dollaria vastaan, ja illalla noteeraus kävi 1,13 taalassa ensimmäistä kertaa sitten alkuvuoden. Markkinoilla kuitenkin päädyttiin katsomaan, että EKP ei ollut riittävän kyyhkymäinen kommenteissaan ja euro on sittemmin heikentynyt jälleen kuluvan vuoden putkeensa ja liikkui perjantaina aamupäivällä 1,1266 dollarissa.

 

Pieni yllätys

EKP päivitti myös arvionsa talouskasvusta ja inflaatiosta. Hienoinen yllätys oli, että kuluvan vuoden kasvuennuste nousi 1,2 prosenttiin maaliskuun 1,1 prosentista. Kuitenkin seuraavien kahden vuoden näkymiä laskettiin ja uusi odotus on 1,4 prosentin kasvusta. Siten talouden heikkous on osoittautumassa euromaissa aiemmin uskottua syvemmäksi ja pidemmäksi.

Inflaation keskuspankki ennakoi pysyvän tänä ja lähivuosina selvästi alle sen keskipitkällä aikavälillä tavoitteleman 2,0 prosentin. Kuluvana vuonna kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,3 prosenttia, 1,4 prosenttia ensi vuonna ja 1,6 prosenttia vuonna 2021.

Inflaatio on pysynyt EKP:n tavoitteen alapuolella vuodesta 2013 saakka. Draghin mukaan deflaation eli hintojen laskun vaaraa ei ole näkyvissä, eikä pääjohtaja myöskään usko euromaiden talouden vajoavan taantumaan, koska on yhteisvaluutta-alueella hyvääkin talouskerrottavaa: työllisyys on ennätyksellisen korkealla ja palkat tasaisessa nousussa.

Talouskasvun hidastuessa ja kuluttajahintojen pysyessä hienoisessa nousussa eurokansalaiselle saattaa hyvinkin syntyä tunne, että tässä tarvotaan mudassa pääsemättä oikein mihinkään. Jos talouskasvu jää 1,2 prosenttiin inflaation ollessa 1,3 prosenttia, eihän siitä kerry lompakon täytettä.

 

Seuraajapeli vielä auki

Italialainen Mario Draghi on johtanut EKP:tä vuoden 2011 marraskuusta. Toimikausi päättyy siis tämän vuoden lokakuussa ja EU-maiden pitäisi kesäkuun huippukokouksessa päästä sopuun keskeisistä nimityksistä, kuten komission puheenjohtajasta ja uudesta EKP:n pääjohtajasta.

EKP:n pääjohtajan pesti kiertää euromaiden kesken. Tähän mennessä nuorella keskuspankilla on ollut  kolme ykkösmiestä ja he ovat tulleet Hollannista (Wim Duisenberg), Ranskasta ja viimeksi siis Italiasta. Pitkään arvioitiin, että seuraavaksi vuoron saa saksalainen ja ennakkosuosikki Draghin seuraajaksi onkin Bundesbankin haukkamainen pääjohtaja Jens Weidmann.

EU-valtapeli saattaa kuitenkin viedä Weidmannilta nimityksen sivu suun, sillä Saksa ja Ranska kisaavat myös komission puheenjohtajan pallista. Jos Saksa saa sen, Ranskalla olisi esittää EKP:hen keskuspankin nykyinen johtaja François Villeroy de Galhau tai pitkän uran EKP:ssä tehnyt Benoît Cœuré. Nimitys saattaisi kuitenkin kohdata vastustusta, sillä Draghin edeltäjä, Jean-Claude Trichet, oli ranskalainen.

Suomella onkin nyt erinomainen pelipaikka esittää omat ehdokkaansa kompromissivaihtoehtona: Erkki Liikanen ja Olli Rehn omaavat molemmat kokemusta EU-tehtävistä komissiossa sekä EKP:n toiminnasta Suomen Pankin pääjohtajana.

Lisää aiheesta "Markkinat"