Alkanut pörssivuosi näyttää epävarmalta. Luvassa lienee sekä kurssinousua että -syöksyjä. Tällainen kuva syntyy Uutissuomalaisen haastattelemien asiantuntijoiden näkemyksistä.

– Odotuksemme on, että osakemarkkinoilla on edessä epävarmuutta. Markkinoiden tunnelmaa tukee se, että inflaatio on helpottanut vähän eikä keskuspankkien siten ehkä tarvitsekaan nostaa korkoja niin paljon ja niin pitkään (kuin on pelätty), sanoo senioristrategi Kaisa Kivipelto Danske Bankista.

– Tunnelmia voivat kuitenkin painaa heikentyneet odotukset talouskasvusta ja yritysten tuloskasvusta.

Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharju ennakoi Helsingin pörssin yleisindeksin perusteella, että markkina- ja taloustilanne vakaantuvat vuoden edetessä ja juhannuksen jälkeen katse siirtyy siihen, miten ponnistetaan uuteen kasvuun. Yleisindeksi on noussut syys–lokakuun vaihteesta lähes 15 prosenttia. Osakemarkkinoilla on taipumus katsoa 6–12 kuukautta eteenpäin.

– Taloustilanteessa – oli se sitten keskuspankki- tai geopolitiikkaan liittyvää – voi kuitenkin tulla yllätyksiä tänäkin vuonna, Oksaharju sanoo.

Myös Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri toivoo, että odotukset paremmasta viriävät viimeistään myöhemmin tänä vuonna.

– Tietynlainen hermostuneisuus jatkuu. Uhkakuvat ovat kuitenkin tiedossa, ja asiat voivat myös järjestyä, Lounasmeri sanoo.

Uhkakuvilla hän viittaa inflaatioon ja keskuspankkien korkopolitiikkaan, sotaan Ukrainassa sekä hiipuneeseen reaalitalouteen. Inflaatio tarkoittaa kuluttajahintojen nousua ja rahan arvon laskua.

– Keskuspankkien ei ehkä tarvitsekaan nostaa korkoja niin paljon ja niin pitkään (kuin on pelätty), arvioi senioristrategi Kaisa Kivipelto Danske Bankista.

Viime vuosi oli monelle osakesijoittajalle synkkä. Esimerkiksi Helsingin pörssin yleisindeksi laski vuoden aikana 16 prosenttia. Yleisindeksi kuvaa pörssin päälistan kaikkien osakkeiden kurssikehitystä.

– Vuosi oli Helsingin pörssissä heikoin sitten eurokriisivuoden 2011, kun tarkastellaan yleisindeksin vuosimuutosta, sanoo Nordnetin Oksaharju.

Alamäkeä selittää ennen kaikkea inflaatio. Se oli Suomessa koholla jo ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä Ukrainaan. Sota voimisti inflaatiota. Joulukuussa inflaatio oli Suomessa Tilastokeskuksen mukaan 9,1 prosenttia.

– Oltiin vielä elvytysasennossa koronapandemian takia, kun keskuspankit joutuivatkin aloittamaan korkojen nostamisen inflaation saamiseksi kuriin. Hyvien juhlien jälkeen tuli krapulan aika, sanoo Danske Bankin Kivipelto.

Nyrkkisäännön mukaan kun korot nousevat, osakekurssit laskevat.

– Riskitön korkotuotto ja riskilliset osakesijoitukset kilpailevat pääomien huomiosta. Jos riskitön korkotuotto kohoaa kohoamistaan ja ylittää keskimääräisen osinkotuottoprosentin pörssissä, yhä useammat sijoittajat valitsevat riskittömän tuoton. Jos korot nousevat ja yritysten kasvu hyytyy, osakkeista tulee houkuttelevia vasta, kun kurssit laskevat, sanoo Oksaharju.

Moni piensijoittaja odottaa, milloin osakekurssit lähtevät kunnolla nousuun. Kun inflaatio saadaan kuriin, se mahdollistaa korkojen nousun päättymisen.

– Kun korot kääntyvät laskuun, osakekurssit alkavat nousta, tiivistää Pörssisäätiön Lounasmeri nyrkkisäännön toisinpäin.

Euroopan keskuspankin edustajien puheenvuoroissa ei toistaiseksi ole kuultu viitteitä siitä, että korot olisivat lähdössä alaspäin lähiaikoina. Danske Bankin Kivipelto huomauttaa, että silloin kun pörssi nousee valtavasti, piensijoittajan pitäisi olla huolissaan.

– Silloin on suurin vaara siitä, että kurssit laskevat. Kun kurssit laskevat, niiden pitäisi olla sijoittajille mahdollisuuksia löytää hyviä yhtiöitä edullisemmalla hinnalla.