Lehti suomalaiselle sijoittajalle

Kuvassa Timo Rothovius Kuvankaappaus YLE Areena

Ajoivatko pankit Elcoteqin tarkoituksella konkurssiin? Rothovius kommentoi: kyllä.

MOT pyysi rahoituksen professoria Timo Rothoviusta tutustumaan Vesa Puttosen tekemään raporttiin tapauksesta. ”Pankit tiesi ihan selvästi, ettei yhtiö selviäisi annetuista ehdoista. Oli selkeästi päätetty, että firma menee konkurssiin ja nyt vaan yritetään pelastaa itselle niin paljon kuin mahdollista” Rothovius kommentoi. 

Elcoteq ajautui konkurssiin 2011. 

Elqotecin vastatuuli alkoi Nokian tilauskannan supistumisesta


Evli julkaisi 2005 asiakkailleen tiedotteen huhusta, että Elcoteq saattaisi menettää johtavan asemansa Nokian tuotantoketjussa. Tästä alkoi vastatuuli yhtiön myötäiselle taipalelle.

Parissa vuodessa Elcoteq oli menettänyt lähes kaikki Nokian tilaukset, mutta uusia asiakkaita tuli tilalle. Uudet asiakkaat kuitenkin tarkoittavat investointeja uusiin perustettaviin tuotantolinjoihin. Pankkien suhtautumisessa tapahtui täyskäännös.


Yhtiöllä oli lainaa kansainväliseltä pankkisyndikaatilta, johon kuuluivat Royal Bank of Scotland RBS, Danske Bank ja Skandinaviska Enskilda Banken SEB. Lainan uudelleenjärjestelyt eivät onnistuneet vuonna 2009. MOT:n saamien asiakirjojen mukaan pankkiryhmä oli valmis myöntämään Elocteqille enää vain 100 miljoonan euron lainan – ja senkin kovilla ehdoilla.


”Elettiin edelleen finanssikriisin aikaa, jolloin pankeilla oli itselläänkin isoja vaikeuksia.” Rothoviuksen mukaan pankkien tarve oli riskisyistä putsata pöydältä kaikki riskiset yritykset pois omasta taseesta, koska keskuspankit eivät katsoneet näitä kovin suopeasti. Kaikkien riskisimpiä yhtiöitä ei yksinkertaisesti voinut enää rahoittaa.


RBS, eli Royal Bank of Scotland esitti uusia ehtoja lainansaannille, ja tästä alkoi yhtiön viimeinen luku, kun Elcoteq siirrettiin pankin sisäisen saneerausyksikön GRCn (Global Restructuring Group) hoidettavaksi. 


RBS veloitti Elcoteqiltä muiden asiakkaiden tavoin valvontamaksuja, järjestelypalkkioita ja korkokulujen nostot. Lopulta muun muassa korkokuluja nostettiin niin paljon, ettei yritys kykenisi selviämään näistä. 

”Selvää on, että Elcotqin lainasyndikaatin korkokustannukset ja erityisesti muut rahoituskulut olivat niin suuret, että yhtiö ei voinut niistä realistisesti selvitä” sanoo selvitystä tehnyt Vesa Puttonen.


Katso koko selvitys ja haastattelu Ylen MOT ohjelmasta  

 

Lisää aiheesta "Markkinat"